Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Eurooppa hyytyy tammikuussa – Suomessa potentiaalia ankarimmalle talvisäälle yli 10 vuoteen
    Blogi |

    Eurooppa hyytyy tammikuussa – Suomessa potentiaalia ankarimmalle talvisäälle yli 10 vuoteen

    Meno hyytyy Euroopassa tammikuussa, kun Siperian kylmät ilmamassat pääsevät valumaan länteen.
    Meno hyytyy Euroopassa tammikuussa, kun Siperian kylmät ilmamassat pääsevät valumaan länteen. Vasen kuva: Pixabay, oikea kuva: Markus Mäntykannas

    Uusi vuosi, uudet kujeet: vuodenvaihde näyttää tuovan säähän täyskäännöksen. Lauha ja loskainen alkutalvi vaihtuu ensi viikolla kertaheitolla hyytävään tammikuuhun. Muutos on erittäin radikaali, sillä kylmä ilmamassa näyttää kietovan koko Euroopan pikkusormensa ympärille.

    Uudenvuodenaattona lumesta ei ole etelärannikolla tietoakaan ja ruoho vihertää kuin kesällä konsanaan. Vaan eipä kauaa – jos tämän hetkinen ennuste toteutuu, edessämme voivat olla hyvin kylmät ja lumiset ajat.

    Lue myös: Uusi kuukausiennuste näyttää hyytävän muutoksen: Polaaripyörre uhkaa hajota – “Hyvinkin talvista säätä odotettavissa”

    Stratosfääri lämpeni Siperiassa, Eurooppa hyytyy reilun viikon viiveellä

    Sää näyttäisi lähtevän kylmenemään Euroopan alueella tulevan viikonlopun jälkeen, kun Siperian korkeapaine ja arktinen ilmamassa nytkähtävät liikkeelle kohti länttä. Tähän saakka kylmät ilmamassat ovat pysyneet visusti loitolla tiiviin polaaripyörteen vuoksi, mutta tähän on tulossa muutos.

    Polaaripyörre on napa-aluetta ylempänä ilmakehässä kiertävä virtaus, joka kätkee sisälleen maapallomme kylmimmän ilmamassan. Jos pyörre pääsee stratosfäärin äkillisen lämpenemisen seurauksena hajoamaan tai jakaantumaan, arktinen ilmamassa voi päästä valahtamaan eteläisemmille leveysasteille Yhdysvaltoihin tai Eurooppaan tuoden mukanaan ankaraa talvisäätä.

    Siperian yllä on vasta ikään havaittu stratosfäärissä noin 10 kilometrin korkeudessa tapahtunut voimakas lämpeneminen. Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaation NOAA:n sivuilta löytyvän ennusteen mukaan stratosfääri on tällä hetkellä itäisen Venäjän yllä selvästi muuta pohjoista pallonpuoliskoa lämpimämpi, mikä tulee väistämättä vaikuttamaan myös polaaripyörteen käytökseen.

    Siperian yllä nähdään 31.12.2020 statosfäärissä, noin 10 kilometrin korkeudella, selvästi muuta pohjoista pallonpuoliskoa lämpimämpi alue. Stratosfäärin äkillinen lämpeneminen kielii polaaripyörteen hajoamisesta.
    Siperian yllä nähdään 31.12.2020 stratosfäärissä, noin 10 kilometrin korkeudella, selvästi muuta pohjoista pallonpuoliskoa lämpimämpi alue. Stratosfäärin äkillinen lämpeneminen kielii polaaripyörteen hajoamisesta. Datan lähde: NCEP/GFS, kuva: NOAA

    Yleensä muutokset polaaripyörteen käytöksessä ja suursäätilassa pohjoisella pallonpuoliskolla havaitaan viikon tai kahden viiveellä stratosfäärin voimakkaasta lämpenemisestä. On täysin sattuman kauppaa, mitkä alueet kylmenevät polaaripyörteen murtumisen seurauksena, mutta tällä kertaa vaikutukset tuntuvat ennen kaikkea laajoilla alueilla Euraasiassa ja Euroopassa.

    Eurooppa näyttäisi kylmenevän reilun viikon viiveellä stratosfäärin äkillisestä lämpenemisestä, joten suursäätila koko Manner-Euroopassa on muuttumassa tammikuun alkupäivien jälkeen selvästi talvisempaan suuntaan.

    Tammikuusta voi tulla ankara talvikuukausi

    Stratosfäärin voimakkaan lämpenemisen ja polaaripyörteen hajoamisen vuoksi Eurooppa koki ankaraa talvisäätä kahtena talvena peräkkäin vuosina 2010 ja 2011. Nyt asetelma näyttää samanlaiselta: ensi viikosta lähtien meillä avautuu väylä Siperian hyytäville ilmamassoille ja pakkanen pääsee kiristymään varsinkin Itä- ja Pohjois-Euroopassa.

    Siperiasta kurottava korkeapaine muodostaa oman hyytävän korkeapaineen keskuksen Skandinavian ylle, joten lauhduttavat matalapaineet joutuvat kurvaamaan Pohjois-Atlantilta joko kauas kohti Huippuvuoria tai etelämmäs Eurooppaan. Tämä sääasetelma voi kestää viikkokausia, joten jo tässä vaiheessa on syytä henkisesti varautua ankarimpaan talvisäähän miesmuistiin. Toppatakit, sukset ja pitkät kalsarit esiin!

    "Jo tässä vaiheessa on syytä henkisesti varautua ankarimpaan talvisäähän miesmuistiin. Toppatakit, sukset ja pitkät kalsarit esiin!"

    Kylmä tammikuu ei koske pelkästään Suomea, sillä suurin osa Euroopasta hyytyy ensi viikolla. Päivälämpötila on laskemassa pakkasen puolelle laajalti Manner-Euroopassa ja lumi voi peittää palmut ja hiekkarannat Välimeren eteläisiä kolkkia myöden. Eurooppalaiseen säämalliin pohjautuva ennuste on tuomassa lunta alueille, missä sitä ei ole nähty vuosikausiin.

    Suurin osa Keski- ja Pohjois-Euroopasta saavat tammikuun alussa lumipeitteen, paikoin lunta nähdään myös Välimeren lomakohteissa.
    Suurin osa Keski- ja Pohjois-Euroopasta saavat tammikuun alussa lumipeitteen ja paikoin lunta nähdään myös Välimeren lomakohteissa. Kuva: Pixabay

    Hautautuuko etelärannikko lumeen?

    Jos asennoidutaan niin, että kylmin skenaario toteutuu ja ensi viikosta lähtien meillä on sama sääasetelma kuin talvina 2010 ja 2011, etelärannikkoa voi odottaa erittäin luminen tammikuu. Uudenvuodenaattona vihreyttä hohkava nurmikko on todennäköisesti pian vain kaukainen muisto.

    Suomenlahti on tällä hetkellä täysin jäätön ja pintaveden lämpötila vaihtelee kahden ja kuuden lämpöasteen välillä. Jos ennusteen mukaisesti meille pääsee ensi viikolla purkautumaan kylmää ilmaa idän ja kaakon suunnalta, tulee Suomenlahdella kehittymään sakeita lumikuuroja.

    Suomenlahdella ja Itämerellä voi kehittyä ensi viikon kylmän ilman purkauksessa sakeita lumisateita.
    Suomenlahdella ja Itämerellä voi kehittyä ensi viikon kylmän ilman purkauksessa sakeita lumisateita.

    Tilanne voi laukaista meteorologien sisäpiirissä tunnetun Pietarin lumitykki -ilmiön, jossa sulan meren yllä syntyy jatkuvalla syötöllä Suomen etelärannikolle ohjautuvia sakeita lumikuuroja. Ainekset ilmiölle ovat peräisin Pietarin suunnalta, sillä Venäjältä saapuva kylmä ilmamassa kulkee Karjalankannaksen yli kohti Suomenlahtea, missä sulan meren yllä syntyvä konvektio laukaisee lumikuuroja.

    "Tilanne voi laukaista meteorologien sisäpiirissä tunnetun Pietarin lumitykki -ilmiön"

    Etelärannikon lumikertymiä voi korostaa entisestään rannikkokonvergenssiksi nimetty meteorologinen ilmiö, joka syntyy kaakkoistuulilla. Samainen ilmiö toi Merikarvialle viisi vuotta sitten yli 70 senttiä lunta vuorokaudessa. Rannikkokonvergenssin aikana tuuli hidastuu ja tuulen suunta kääntyy etelärannikolla voimakkaasti vastapäivään, mikä voi voimistaa lumisateita.

    Ensi viikosta on muodostumassa todellinen meteorologinen jännitysnäytelmä. Uusi vuosi, uudet kujeet, kuulee sanottavan. Tammikuusta voikin sään puolesta muodostua räikeä vastakohta kuluneelle joulukuulle.

    Odotan innolla, mitä tuleman pitää.

    Lue seuraavaksi: Vuosi 2020 mittaushistorian lämpimin Suomessa – näin säävuosi eteni: Muistatko kesäkuun +33,5 astetta sekä Aila-myrskyn, Liisan ja Päivön?

    Viikonlopun lumipyryssä näkyvyys voi olla Itä-Suomessa heikko. Myös myrskypuuskat ovat mahdollisia.
    Talvi voi kurittaa etelärannikkoa toden teolla tammikuun alusta lähtien. Kuva: Markus Mäntykannas, arkistokuva

     

    Markus Mäntykannas

    Päivitetty 31.12. klo 20.01

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa