Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Vuosi 2020 mittaushistorian lämpimin Suomessa – näin säävuosi eteni: Muistatko kesäkuun +33,5 astetta sekä Aila-myrskyn, Liisan ja Päivön?
    Uutiset |

    Vuosi 2020 mittaushistorian lämpimin Suomessa – näin säävuosi eteni: Muistatko kesäkuun +33,5 astetta sekä Aila-myrskyn, Liisan ja Päivön?

    Kesäistä hellettä ja lauhaa talvisäätä.
    Vuonna 2020 nähtiin muun muassa kesäistä hellettä ja lauhaa talvisäätä. Kuvat: Matti Hietala, Vaasa, 11.6.2020 ja 10.2.2020

    Vuosi 2020 oli ennätyslämmin Suomessa. Marraskuussa rikottiin kuun lämpöennätys peräti kahdesti, kesäkuussa oltiin lähellä kesäkuun lämpöennätystä. Aila-myrsky riepotteli Suomea syyskuussa, Liisa-myrsky marraskuussa ja Päivö-myräkkä kesäkuussa. Talvikuukaudet olivat erittäin lauhoja.

    Säätilastoja Suomessa pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin. Alustavien tilastojen perusteella vuoden 2020 keskilämpötila oli Suomessa ennätyksellisen korkea, noin 4,8 astetta. Tämä ylittää edellisen ennätyksen vuodelta 2015 jopa noin 0,6 asteella. Tilastot ulottuvat 1800-luvun puoliväliin saakka.

    – Vuosi 2020 on ollut mittaushistorian lämpimin ainakin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Ranskassa ja suurella todennäköisyydellä myös Virossa. Lämpimyyteen vaikuttaneita tekijöitä ovat olleet muun muassa erittäin lauhat talvikuukaudet. Tämänhetkisten arvioiden mukaan ilmastonmuutos on muuttanut ja muuttaa jatkossa Suomen talvia leudommiksi ja sateisemmiksi, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.

    Alustavien tilastojen mukaan vuoden 2020 keskilämpötila oli Suomessa ennätyksellisen korkea, noin 4,8 astetta. Tämä ylittää edellisen ennätyksen vuodelta 2015 jopa noin 0,6 asteella.

    Vuoden 2020 keskilämpötila oli noin 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli vuosia 1981–2010 korkeampi. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä vuoden 2020 keskilämpötila oli noin 8,7 astetta, kun vuosien 1981–2010 keskiarvo on 5,9 astetta.

    Suomen lämpimimmät vuodet 1900–2020

    Lähde: Ilmatieteen laitos

    VuosiKeskilämpötila °C
    20204,8 (alustava tieto)
    20154,2
    19384,0
    20143,8
    19893,8
    20113,7
    20003,7
    20183,6
    20133,6
    19343,6
    19743,5

    Alueellisesti vuosi 2020 oli ennätyslämmin suuressa osassa maata. Maakunnista ainoastaan Lapissa jäätiin toiselle sijalle.

    Vuoden äärilämpötilojen välillä oli Suomessa lähes 75 astetta. Vuoden kuumin lukema hipoi kesäkuun lämpöennätystä, kun Kankaanpään Niinisalossa mitattiin 25. kesäkuuta 33,5 astetta. Voimaan jäi kuitenkin Ähtärissä 24. kesäkuuta 1935 mitattu kesäkuun ennätys 33,8 astetta. Vuoden 2020 kylmin lukema oli Utsjoen Kevojärvellä 26. joulukuuta mitattu −41,1 astetta.

    Vuoden 2020 sademäärä ei jäänyt juuri missään päin maata pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Rannikkoalueilla Uudellamaalla, Satakunnassa ja Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuussa sademäärät olivat monin paikoin poikkeuksellisen suuria eli ne toistuvat keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa.

    Vuoden 2020 suurin vuosisademäärä tullaan mittaamaan Puolangan Paljakan havaintoasemalla, jossa alustavien tietojen mukaan on satanut noin 1132 millimetriä. Tämä on Suomen mittaushistorian kolmanneksi suurin sademäärä. Ennätystä pitää saman havaintoaseman vuonna 2015 mitattu 1242,2 millimetriä.

    Vuosi 2020 lämpimimpien joukossa myös maailmanlaajuisesti

    Maailmanlaajuisesti vuosi 2020 tulee olemaan kolmen lämpimimmän vuoden joukossa ja saattaa jopa kilpailla ennätysvuoden 2016 kanssa, kertoo Maailman ilmatieteen järjestö WMO. Vuosi 2020 on ollut lämmin, vaikka meneillään on ollut viilentävä La Niña -ilmiö. Lämpimimpinä vuosina on yleensä ollut voimakas, lämmittävä El Niño -ilmiö, kuten vuonna 2016. Vuoden 2016 jälkeen seuraavaksi lämpimin vuosi maapallolla tähän mennessä on ollut vuosi 2019. Vuosikymmen 2011–2020 on WMO:n mukaan mittaushistorin lämpimin vuosikymmen.

    Maailmanlaajuisesti vuosi 2020 tulee olemaan kolmen lämpimimmän vuoden joukossa ja saattaa jopa kilpailla ennätysvuoden 2016 kanssa.

    Lue myös: Sääkatastrofit vuonna 2020 tappoivat tuhansia ja aiheuttivat jopa satojen miljardien aineelliset tuhot

    Miten säävuosi eteni? Tammikuussa Suomessa laajalti ennätyslauhaa

    Vuosi alkoi Suomessa lauhana – tammikuu oli Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan tilastojen mukaan ennätyksellisen leuto etelästä Oulun korkeudelle saakka. Ennätyksellisillä alueilla oli yleisesti 7–8 astetta tavanomaista lämpimämpää verrattuna vuosien 1981–2010 keskiarvoon. Koko maan keskilämpötila ylsi tammikuussa mittaushistorian toiselle sijalle. Ykkösenä tilastoissa on vuoden 1925 tammikuu. Kuukauden korkeimmat lämpötilat mitattiin föhn-tuulen vallitessa 21. tammikuuta yöllä ja aamulla, kun Turussa, Jomalassa ja Kruunupyyssä oli 9,2 astetta. Kuukauden kylmin lämpötila oli −38,8 astetta, joka havaittiin Utsjoella 27. tammikuuta.

    Tuusulassa oli lauhaa tammikuun 2020 lopussa.
    Tuusulassa oli lauhaa tammikuun 2020 lopussa. Kuva: Karita Kontula-Sokka, Tuusula, 26.1.2020

    Lapissa lunta oli tammikuussa paikoin yli metrin verran, etelässä ja lännessä maa oli suuren osan kuukaudesta vihreänä. Terminen talvi ei alkanut vielä tammikuunkaan aikana osassa etelää ja länttä.

    Tammikuu oli myös tuulinen. Myrskypäiviä oli yhteensä kahdeksan. Tammikuun keskimääräinen myrskypäivien määrä vuosina 2006–2020 on 4,2 kappaletta. Myrskypäiväksi Ilmatieteen laitoksen tilastoissa katsotaan päivä, jolloin ainakin yhdellä merisäähavaintoasemalla on mitattu 10 minuutin keskituulen nopeudeksi vähintään 21 m/s. Nykymenetelmällä laskettava vertailukelpoinen aineisto alkaa vuodesta 2006.

    Lapissa lunta oli tammikuussa paikoin yli metrin verran, etelässä ja lännessä maa oli suuren osan kuukaudesta vihreänä.

    Lauha sää sai aikaan sen, että siitepölykausi alkoi jo tammikuussa. Pähkinäpensas aloitti kukintansa maan eteläosassa ja myös yksittäisiä kukintaansa aloittavia leppiä havaittiin tammikuun aikana.

    Mistä tammikuun lauha sää sitten johtui? Suomi oli lähes koko kuukauden ajan voimakkaan lounaisvirtauksen piirissä. Sula meri ja lumipeitteen puuttuminen vaikuttivat lämpötiloihin. Napa-aluetta kiertävä polaaripyörre pysyi vahvana, joten kylmää ilmaa ei päässyt pohjoisesta Suomeen. Lisäksi föhn-ilmiö toi meille ajoittain Norjan vuoriston yli ajankohtaan nähden erittäin lauhaa ilmaa.

    Merimaisema oli lähes kesäinen Mustasaaressa tammikuussa 2020.
    Merimaisema oli lähes kesäinen Mustasaaressa tammikuussa 2020. Kuva: Matti Hietala, Mustasaari, 12.1.2020

    Myös Suomen naapurustossa oli tammikuussa ajoittain lauhaa. Norjassa mitattiin 2. tammikuuta tammikuun lämpöennätys, kun Sunndalsørassa oli peräti 19,0 astetta.

    Hitaasti liikkuva Gloria-myrsky toi runsaita vesisateita ja aiheutti tulvia Espanjassa ja Ranskassa. Alueella saatiin myös lumisateita.

    Australiassa kamppailtiin paikoin yli 40 asteen lämpötiloissa rajuja maastopaloja vastaan. Kuun mittaan maassa mentiin ääripäästä toiseen, kun kauan kaivatut sateet aiheuttivat jo äkkitulvia.

    Helmikuu päätti ennätyksellisen lämpimän talven – kukkia kirsikkapuissa

    Helmikuu oli Suomessa reilusti tavanomaista lauhempi, Ilmatieteen laitoksen mukaan maan eteläosassa jopa poikkeuksellisen lauha – eli tällainen toistuu keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Keskilämpötilat olivat helmikuussa maan etelä- ja keskiosassa laajalti 5–6 astetta ja pohjoisessa 2–5 astetta keskimääräistä helmikuuta lämpimämpiä.

    Kuukauden korkein lämpötila, 9,0 astetta, mitattiin Hammarlandin Märketin havaintopaikassa 16. helmikuuta illalla. Helmikuun kylmin lämpötila tänä vuonna oli −32,3 astetta. Se mitattiin Sodankylän Vuotsossa 26. helmikuuta.

    Sauvossa satoi vettä reippaasti.
    Helmikuisia vesisateita Sauvossa. Kuva: Foreca, Sauvo, 22.2.2020

    Koko maan talvikuukausien joulu–helmikuun 2019–2020 keskilämpötila oli tilastojen mukaan ennätyksellisen korkea. Aiempaa ennätystä piti talvi 2007–2008. Joulu–helmikuu oli laajalti 4–6 astetta keskimääräistä lämpimämpi, idässä jopa lähes seitsemän astetta tavanomaista lämpimämpi.

    Koko maan talvikuukausien joulu–helmikuun 2019–2020 keskilämpötila oli tilastojen mukaan ennätyksellisen korkea.

    Pohjoisen pallonpuoliskon polaaripyörre, eli napa-aluetta kiertävä ilmavirtaus korkealla ilmakehässä, oli alkuvuonna vahva. Kylmin ilma pysyi napa-alueella.

    – Etelä-Euroopan yllä oli puolestaan sitkeä korkeapaine, joka työnsi matalapaineen keskukset sateineen meille. Sateet ja lauha ilma tulivat Suomeen Atlantilta, sanoo meteorologi Joanna Rinne.

    Helmikuu oli lähes koko maassa tavanomaista sateisempi, paikoin etelässä, lounaassa ja lännessä mitattiin jopa kaksin- tai kolminkertaisia sademääriä helmikuun keskimääräisiin lukemiin verrattuina. Etelän runsaat sateet tulivat suureksi osaksi vetenä, joten lumitilanne jatkui helmikuussa melko samanlaisena kuin tammikuussa. Maa oli suuren osan ajasta laajalti lumeton maan etelä- ja länsiosassa, kun taas Lapissa lunta oli jopa poikkeuksellisen paljon. Suurin hetkellinen lumimäärä mitattiin helmikuussa Puolangan Paljakan havaintopaikalla 23. päivä, 127 senttimetriä.

    Terminen talvi alkoi etelässä ja lännessä sekä Ahvenanmaalla paikoin vasta 25. helmikuuta.

     

    Lunta Riisitunturilla helmikuussa 2020.
    Lunta Riisitunturilla helmikuussa 2020. Kuva: Maarit Siitonen, Riisitunturi, Posio, 29.2.2020

    Helmikuu oli tammikuun tapaan tuulinen. Myrskypäiviä helmikuussa oli yhteensä peräti kymmenen, kun niitä on Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuussa keskimäärin 2,5.

    – Myrskyisä sää johtui samasta syystä kuin lauhakin, eli suursäätilan vuoksi matalapaineiden reitti kulki Suomen ylitse. Myös muun muassa lämmin merivesi mahdollisti matalapaineiden voimistumisen, sanoo Forecan meteorologi Anna Latvala.

    Terminen talvi alkoi etelässä ja lännessä sekä Ahvenanmaalla paikoin vasta 25. helmikuuta. Tilastojen mukaan terminen talvi alkaa näillä alueilla keskimäärin marraskuun loppupuoliskolla, joten talvi käynnistyi kolmisen kuukautta tavallista myöhemmin. Talven pituus oli joillain etelän havaintoasemilla vain viisi päivää, esimerkiksi Helsingissä ja Turussa. Termisen talven määrittämisessä oli haasteita, sillä pitkiä pakkasjaksoja ei etelässä talvella 2019–2020 ollut. Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötilan katsotaan olevan pysyvästi nollan alapuolella.

    Jäätilanne oli helmikuussa maan etelä- ja keskiosassa heikko. Etelässä ja lounaassa jäät olivat monin paikoin liian heikkoja mitattaviksi. Merialueilla jäätä oli lähinnä vain Perämeren pohjoisosassa. Helmikuussa nähtiin paikoin jopa kukkia kirsikkapuissa.

    Helmikuun aikana Euroopassa riehui myrskyjä, muun muassa Ciara ja Dennis. Helmikuun alussa Italiassa ja Espanjassa mitattiin jopa 27–28 asteen lämpötiloja. Kanariansaarilla hiekkamyrsky haittasi loppukuusta lentoliikennettä ja lomailijoita.

    Maaliskuu jatkoi lämpöputkea

    Maaliskuu mullisti elämää meillä ja maailmalla, kun koronavirus levisi nopeasti ympäri maapalloa. 

    Suomessa maaliskuu jatkoi lämpöputkea, sillä kuukausi oli 1–4 astetta keskimääräistä maaliskuuta lämpimämpi. Kunnon talvi ja pysyvä lumi jäivät tulematta laajalti Suomen etelä- ja länsiosaan. Lämmittävä föhn-tuuli pääsi välillä puhaltamaan Suomeen Norjan vuoriston yli, välillä meille levisi puolestaan talvisen kylmää ilmaa pohjoisesta.

    Osa puista on jo silmuilla Etelä-Suomessa maaliskuussa 2020.
    Osa puista oli jo silmuilla Etelä-Suomessa maaliskuussa 2020. Kuva: Markus Mäntykannas

    Kuukauden kylmin lämpötila mitattiin heti kuun alussa, kun Sodankylässä oli 1. maaliskuuta −31,8 astetta. Maaliskuun korkein lämpötila havaittiin Mäntsälässä 26. maaliskuuta, 12,6 astetta.

    "Pohjoisen napa-alueen vahva polaaripyörre vaikutti myös alkuvuoden sään tuulisuuteen. Myrskytuulet liittyivät matalapaineen keskuksiin."

    Sateita maaliskuussa tuli osassa maata tavallista enemmän, etenkin lännessä, etelässä sekä osassa Lappia. Kuun loppupuoliskolla mitattujen keväisten lämpötilojen jälkeen maaliskuu päättyi talvisissa tunnelmissa ja lumipyryssä. Kuun 30. päivä esimerkiksi Turussa mitattiin kaupungin talven siihen asti suurin lumensyvyys, 13 senttimetriä. Suuren osan kuusta maa oli kuitenkin laajalti lumeton maan etelä- ja länsiosassa. Pohjoisessa puolestaan lunta oli kuun lopussa paikoin jopa yli 120 senttimetriä.

    Takatalvi toi Turkuun 13 senttimetrin lumikuorrutteen maaliskuun lopussa 2020.
    Turku sai lumikuorrutteen maaliskuun lopussa 2020. Kuva: Marjukka Sillanpää, Turku, 30.3.2020

    Maaliskuu oli tammi- ja helmikuun tapaan tuulinen. Myrskypäiviä maaliskuussa oli seitsemän, kun niitä on keskimäärin maaliskuussa vain 2,1 kappaletta.

    – Pohjoisen napa-alueen vahva polaaripyörre vaikutti myös alkuvuoden sään tuulisuuteen. Myrskytuulet liittyivät matalapaineen keskuksiin. Meillä vallinnut vahva lännenpuoleinen ilmavirtaus toi matalapaineen keskuksia meille yksi toisensa jälkeen läpi talven, joten olosuhteet myös myrskymatalapaineiden saapumiselle Atlantilta meille asti olivat otolliset, toteaa meteorologi Joanna Rinne.

    Sinivuokkoja Jyväskylässä maaliskuussa 2020.
    Sinivuokkoja Jyväskylässä maaliskuussa 2020. Kuva: Maarit Siitonen, Jyväskylä, 28.3.2020

    Myös muualla Euroopassa sää oli maaliskuun mittaan vaihtelevaa. Esimerkiksi Espanjassa mitattiin maaliskuun alkupuolella jo jopa 30 asteen lämpötiloja. Kuun lopussa Euroopassa oli sen sijaan ajankohtaan nähden laajalti kylmää. Lumisateita tuli keskisessä ja eteläisessä Euroopassa asti.

    Ailahteleva huhtikuu: Takatalvet yllättivät etelän – äärilämpötilojen ero lähes 45 astetta

    Huhtikuun sää Suomessa vaihteli lumisateista keväiseen lämpöön. Huhtikuu oli keskilämpötilaltaan hieman tavanomaista lämpimämpi maan eteläosassa. Maan pohjoisosassa kuukausi oli normaalia kylmempi, maan keskiosassa paikoin lähellä tavanomaista. Sademäärä vaihteli pitkin Suomea, mutta paikoin maan länsi- ja pohjoisosassa oli keskimääräistä huhtikuuta sateisempaa.

    Talvikuukausien ajan maa oli suurimman osan aikaa lumeton laajalti maan etelä- ja länsiosassa, mutta huhtikuussa lunta tuli näilläkin alueilla useaan otteeseen. Huhtikuun 3. päivä lunta satoi etelässä talven lumiin nähden paikoin reilusti. Salamoita havaittiin 2.–3. huhtikuuta yön aikana.

    Takatalvi toi lumipeitteen 
    Takatalvi toi lumipeitteen Helsinkiin huhtikuussa 2020. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki, Herttoniemi, 15.4.2020

    Kuun alun lumisateiden jälkeen sää lämpeni nopeasti. Kuukauden korkein lämpötila mitattiin yllättäen jo alkukuussa, 7. huhtikuuta, kun Hattulassa oli peräti 17,5 astetta. Lukema on huhtikuun alun korkein lukema ainakin 60 vuoteen. Kuukauden kylmin lämpötila oli Sodankylän Vuotson −27,2 astetta. Se mitattiin 5. huhtikuuta.

    Pääsiäiseksi sää viileni rajusti. Uusi takatalvi toi lunta eteläänkin kuun puolivälin tienoilla. Lauhasta ja vähälumisesta talvesta johtuen pääkaupunkiseudun talven 2019–2020 lumiennätykseen riitti Espoon Nuuksiossa 16. huhtikuuta mitattu 11 senttimetriä. Helsingin Kaisaniemessä mitattiin samana päivänä havaintoaseman vuoden 2020 siihen asti suurin lumensyvyys, kun lunta oli neljä senttimetriä.

    Huhtikuun toinen lämpöpiikki oli 21. päivä. Silloin päivän korkein lukema oli Kaarinan 16,9 astetta.

    Huhtikuun loppupuolella sää jälleen kylmeni.

    – Lunta, räntää ja lumirakeita satoi vielä loppukuustakin eteläisimmässä Suomessa asti. Yöpakkasetkin olivat edelleen yleisiä, sanoo meteorologi Anna Latvala.

    Merijäät olivat talvella 2019–2020 ennätyspieniä.

    Huhtikuun suurin lumensyvyys aamun päähavaintohetkellä oli 18. päivä Inarin Saariselän 138 senttimetriä, mutta samalla asemalla ylitettiin myös hetkellisesti 140 senttimetriä. Talven suurimmat lumensyvyydet ovat Lapissa keskimäärin huhtikuun puolella, mutta kuun puolivälin jälkeen lumipeite alkaa yleensä ohentua. Nyt huhtikuun lopussa lunta oli vielä erittäin lumisen talven jäljiltä paikallisesti yli puoli metriä tavanomaista enemmän.

    Koronapatsas Helsingin Tähtitorninmäellä.
    "Koronapatsas" Helsingin Tähtitorninmäellä. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki, 4.4.2020

    Huhtikuun aikana oli viisi myrskypäivää, kun niitä keskimäärin on huhtikuussa 1,2.

    Merijäät olivat talvella 2019–2020 ennätyspieniä. Otsonikerros Suomen yllä oli huhtikuussa ennätyksellisen ohut. Otsonia oli Ilmatieteen laitoksen mukaan jopa 90 % vähemmän kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Koivun kukinta käynnistyi huhtikuun lopussa lounaan lämpimillä paikoilla.

    Toukokuu oli tavallista kylmempi – Lapissa metrin lumihankia

    Toukokuussa Suomessa nähtiin niin takatalvia kuin kesäistä lämpöäkin. Kokonaisuutena kuukausi oli tavallista viileämpi. Toukokuun keskilämpötila oli laajalti Etelä-Suomesta Etelä-Lappiin sekä Käsivarren Lapissa 1–2 astetta tavanomaista toukokuuta kylmempi.

    Vuoden 2020 ensimmäinen 20 asteen ylitys mitattiin 23. toukokuuta, mikä oli viidenneksi myöhäisin 20 asteen ylitys vuodesta 1961 alkavien tilastojen mukaan.

    – Toukokuu alkoi lämpötiloiltaan monin paikoin keskimääräisenä tai jopa ajankohtaan nähden hieman tavanomaista lämpimämpänä, mutta kuun puolivälin lähestyessä sää viileni. Loppukuusta sää lämpeni monin paikoin kesäiseksi, sanoo Forecan meteorologi Jenna Salminen.

    Toukokuun 11. päivä lunta satoi paikoin eteläisessä Suomessa asti. Kyseisenä päivänä kylmä rintama jakoi Suomen jyrkästi kahtia, sillä idässä ja kaakossa yllettiin vielä ennen kylmenemistä paikoin yli 18 asteen lämpötiloihin. Myös 15. toukokuuta lunta satoi etelässä asti.

    Lunta satoi Tuusulassa toukokuussa 2020.
    Lunta satoi Tuusulassa toukokuussa 2020. Kuva: Karita Kontula-Sokka, Tuusula, 11.5.2020

    Sää lämpeni helatorstain tienoilla. Vuoden 2020 ensimmäinen 20 asteen ylitys mitattiin 23. toukokuuta, mikä oli viidenneksi myöhäisin 20 asteen ylitys vuodesta 1961 alkavien tilastojen mukaan. Kuukauden korkein lämpötila oli Porvoossa 26. toukokuuta mitattu 24,5 astetta. Toukokuu jäi siis tällä kertaa ilman hellepäiviä, viimeksi näin on käynyt vuonna 2015. Vuonna 2019 toukokuussa oli kuusi hellepäivää, vuonna 2018 peräti 14. Helteen raja on 25,1 astetta.

    Tuomi kukki järven rannalla Hatanpään arboretumissa.
    Tuomi kukki järven rannalla Hatanpään arboretumissa. Kuva: Pirjo Räisänen, Tampere, 17.5.2020

    Kuukauden kylmin lämpötila oli 1. toukokuuta Sallassa havaittu −12,6 astetta.

    Toukokuu oli paikoin tavanomaista sateisempi eteläisimmässä ja lounaisimmassa Suomessa sekä pohjoisimmassa Lapissa, muualla oli laajoilla alueilla tavallista kuivempaa. Toukokuussa ei ollut yhtään myrskypäivää.

    Toukokuun suurin lumensyvyys oli 1. toukokuuta Puolangalla ollut 118 senttimetriä. Viimeinen metrinen hanki mitattiin Kittilän Kenttärovan asemalla vielä 20. toukokuuta, jolloin siellä oli lunta 102 senttimetriä. Kuun viimeisenä päivänä suurin lumensyvyys oli samaisella Kenttärovan asemalla, tasan 50 senttimetriä.

    Loppukuun lämpeneminen sai Lapin suuret lumimäärät sulamaan nopeasti ja aiheutti tulvia.

    Tulvavesi tunkeutuu maihin Kittilän kunnassa.
    Tulvavesiä Kittilässä. Kuva: Matti Haverinen, Kaukonen, 28.5.2020

    Koko kevään eli maalis–toukokuun keskilämpötila oli suurimmassa osassa maata lähellä tavanomaista tai hieman tavanomaista korkeampi. Etelärannikolla kevään keskilämpötila oli Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kuitenkin monin paikoin harvinaisen korkea, eli näin lämmintä on maalis–toukokuussa keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Kevään keskilämpötilaa nosti maan etelä- ja keskiosan harvinaisen, paikoin poikkeuksellisen lämmin maaliskuu.

    Koko kevään eli maalis–toukokuun keskilämpötila oli suurimmassa osassa maata lähellä tavanomaista tai hieman tavanomaista korkeampi.

    Maailmalla taifuuni Vongfong, toiselta nimeltään Ambo, riepotteli Filippiinejä ennen kuun puoliväliä. Voimakas trooppinen sykloni Amphan puolestaan iskeytyi 20. toukokuuta Bangladeshiin ja Koillis-Intiaan.

    Euroopassa itäisellä Välimerellä kärvisteltiin kovan lämpöaallon kourissa, kun lämpötilat olivat jo paikoin 35–40 asteen tienoilla. Myös Lounais-Euroopassa oli loppukuusta kuumaa, Espanjassa mitattiin 30–35 asteen lämpötiloja, paikoin ylikin.

    Kesäkuun lämpöennätys oli lähellä

    Näin kuumaa kesän alkua kuin vuonna 2020 ei koeta Suomessa kovin usein, sillä kesäkuu oli monin paikoin ennätyksellisen lämmin. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuu oli ennätyksellisen lämmin noin puolessa Suomen pitkäaikaisista havaintopaikoista. Ennätyslämpötilat painottuivat maan länsipuoliskolle, missä poikkeamat tavanomaisiin keskilämpötiloihin olivat jopa 4–5 astetta.

    Kesäkuu oli monin paikoin ennätyksellisen lämmin. Kesäkuun aikana oli yhteensä peräti 21 hellepäivää.

     

    Lämmin sää houkutteli rannalle Vaasassa.
    Lämmin sää houkutteli rannalle Vaasassa. Kuva: Matti Hietala, Vaasa, 11.6.2020

    Kesäkuussa myös jännitettiin, meneekö Suomen mittaushistorian kesäkuun lämpöennätys rikki. Kuun ja samalla koko vuoden 2020 korkein lämpötila 33,5 astetta mitattiin 25. päivä kesäkuuta Kankaanpään Niinisalossa. Lukema jäi vain muutaman desimaalin Suomen mittaushistorian korkeimmasta kesäkuun lämpötilasta, joka on Ähtärissä 24. kesäkuuta 1935 mitattu 33,8 astetta. Yli 30 asteen lukemia oli vuoden 2020 kesäkuussa kuutena peräkkäisenä päivänä 23.–28. kesäkuuta. Kuukauden kylmin lukema kävi pakkasella, kun Lappeenrannan Konnunsuolla oli 2. kesäkuuta −2,6 astetta.

    Kesäkuun aikana oli yhteensä peräti 21 hellepäivää. Hellettä mitattiin jossain päin maata 1. kesäkuuta sekä pitkä yhtenäinen jakso 10.–29. kesäkuuta. Kesäkuun aikana oli muutamilla havaintoasemilla myös niin sanottuja trooppisia öitä. Se tarkoittaa, että lämpötila ei laske yön aikana alle 20 asteeseen.

    Kesäyön aurinko.
    Kesäyön aurinko. Kuva: Matti Hietala, Lohtaja, 21.6.2020

    Juhannus oli vuonna 2020 laajalti lämmin maan etelä- ja keskiosassa, osassa maata jopa helteinen. Juhannusaaton korkein lämpötila oli Salon 28,7 astetta, juhannuspäivän puolestaan Kokemäen 28,3 astetta. Tämä oli juhannuspäivän korkein lämpötila 2000-luvulla. Aiempi 2000-luvun korkein juhannuspäivän lukema oli Mäntsälässä vuonna 2016 mitattu 27,4 astetta. Vuoden 2020 juhannusaaton korkein lämpötila puolestaan meni jaetulle ykkössijalle 2000-luvun tilastoissa vuoden 2019 juhannusaaton kanssa. Silloin 28,7 astetta oli Kouvolassa.

    Pintavedet olivat jo paikoin ennen juhannusta 23–24 astetta. Pintavesien lämpötilat olivatkin joillain havaintopaikoilla jo ajankohdan ennätyslukemissa ja jopa 6–9 astetta keskimääräisiä lämpötiloja korkeampia. Juhannuksen jälkeen kovassa hellejaksossa muutamilla havaintopaikoilla pintavesi oli jopa yli 25 astetta.

    Tavallista sateisempaa oli kesäkuussa Suomen keskiakselilla Uudenmaan itäosasta Lappiin sekä monin paikoin maan itäosassakin. Sadetta kertyi idässä ja etelässä paikallisesti jopa noin kahden kesäkuun edestä. Normaalia kuivemmaksi kesäkuu jäi maan länsiosassa sekä laajalti Pohjois-Karjalassa.

    Päivö-myräkkä kaatoi puun Saarikellon päiväkodin päälle Kuopiossa 30. kesäkuuta 2020.
    Päivö-myräkkä kaatoi puun Saarikellon päiväkodin päälle Kuopiossa 30. kesäkuuta 2020. Kuva: Antti Kemppinen, Kuopio, 1.7.2020

    Kesäkuu päättyi Päivö-myräkkään, joka toi rankkasateita ja myrskypuuskia. Iso osa kesäkuun sateista tulikin monin paikoin kuun viimeisinä päivinä Päivö-myräkän tuotua laajalti rankkoja sateita. Joissain paikoin vettä tuli jopa koko kesäkuun keskimääräisiä sademääriä vastaavia tai ylittäviä lukemia. Kovat sateet aiheuttivat paikoin taajamatulvia, myrskypuuskat puolestaan kaatoivat puita ja aiheuttivat sähkökatkoja etenkin itäisessä Suomessa.

    Kesäkuu päättyi Päivö-myräkkään, joka toi rankkasateita ja myrskypuuskia. Iso osa kesäkuun sateista tulikin monin paikoin kuun viimeisinä päivinä Päivö-myräkän tuotua laajalti rankkoja sateita. 

    Kesäkuun räväkin ukkospäivä oli juuri juhannuksen alla 18. kesäkuuta, jolloin maasalamoita havaittiin noin 9 500 kappaletta. Yhteensä kesäkuussa paikannettiin noin 18 000 maasalamaa.

    Heinäkuu oli viileä – sadetta tuli jopa kolmen heinäkuun edestä

    Heinäkuu 2020 oli sateinen ja viileä. Kuukauden keskilämpötilat jäivät suurimmassa osassa maata 1–2 astetta keskimääräistä heinäkuuta viileämmiksi.

    Sadepilvi lähestyy Suomenlahdelta.
    Sadepilvi lähestyy Suomenlahdelta. Kuva: Foreca, Espoo, heinäkuu 2020

    Korkein heinäkuussa mitattu lämpötila oli 27,7 astetta, joka mitattiin 18. heinäkuuta Liperissä Joensuun lentoasemalla. Edellisen kerran heinäkuun korkein lämpötila jäi näin alas vuonna 2017, sitä edellisen kerran peräti vuonna 1998.

    Kuun kylmin lämpötila oli Saana-tunturilla Kilpisjärvellä 2. heinäkuuta mitattu −0,9 astetta.

    Heinäkuun viileän ja sateisen sään syy löytyy suursäätilasta. Liikkuvien matalapaineiden ja niihin liittyvien sateiden reitti kulki lähes koko heinäkuun ajan Suomen yli.

    Hellepäiviä oli heinäkuussa yhteensä 10 kappaletta – eli selvästi vähemmän kuin kesäkuussa. Heinäkuun helteet olivat kahdessa jaksossa, 16.–22. heinäkuuta ja 27.–29. heinäkuuta. Helteiden sijainti vaihteli pitkin Suomea, useina päivinä hellettä esiintyi vain esimerkiksi Itä-Lapissa.

    Sademäärät olivat heinäkuussa suuria, sadetta tuli paikoin jopa lähes kolminkertainen määrä keskimääräiseen heinäkuuhun nähden. Myrskypäiviä ei heinäkuussa ollut yhtään.

    Sateenkaari Tampereen yllä.
    Sateenkaari Tampereen yllä. Kuva: Ari Branthin, 31.7.2020

    Heinäkuun viileän ja sateisen sään syy löytyy suursäätilasta. Liikkuvien matalapaineiden ja niihin liittyvien sateiden reitti kulki lähes koko heinäkuun ajan Suomen yli. Suomen yllä oli ajoittain myös epävakaata ja viileää ilmamassaa. Sadekuuroja tuli yleisesti.

    Elokuu oli laajalti tavallista lämpimämpi – hellepäiviä lähes yhtä monta kuin heinäkuussa

    Elokuu oli keskilämpötilaltaan suuressa osassa maata keskimääräistä lämpimämpi, poikkeama tavanomaista lämpimämpään suuntaan oli laajalti 0,5–1,5 astetta. Osassa maan itäosaa sekä pohjoisimmassa Lapissa lämpötilat olivat lähellä tavanomaisia, Käsivarressa oli hieman tavanomaista viileämpää.

    Hellettä Lohtajalla.
    Hellettä Lohtajalla. Kuva: Matti Hietala, Lohtaja, 8.8.2020

    Elokuun korkein lämpötila mitattiin Kruunupyyssä 8. elokuuta, 29,4 astetta. Elokuun korkein lämpötila oli heinäkuun lämpimintä lukemaa korkeampi. Heinäkuussa mitattiin ylimmillään 27,7 astetta, kesäkuussa siis peräti 33,5 astetta. Kylmintä elokuussa oli Sallan Naruskan havaintoasemalla 28. elokuuta, −4,2 astetta.

    Elokuun korkein lämpötila mitattiin Kruunupyyssä 8. elokuuta, 29,4 astetta. Elokuun korkein lämpötila oli heinäkuun lämpimintä lukemaa korkeampi. 

    Hellepäiviä elokuussa oli yhdeksän kappaletta, joka on Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan tilastojen mukaan keskimääräinen elokuun hellepäivien määrä. Tänä vuonna elokuussa oli lähes yhtä monta hellepäivää kuin heinäkuussa, jolloin niitä oli yhteensä kymmenen. Kesäkuussa hellepäiviä oli siis peräti 21 kappaletta.

    Elokuun aikana mitattiin jo hallaa ja yöpakkasia. Saanatunturilla nähtiin kuun mittaan hieman lunta.

    Kesä eli kesä–elokuu oli keskilämpötilaltaan koko maassa tavanomaista lämpimämpi. 

    Elokuussa satoi laajalti keskimääräistä vähemmän. Myös salamointi oli elokuussa tavanomaista vähäisempää. Maasalamoita havaittiin noin 12 000 kappaletta, kun elokuun keskimääräinen salamamäärä on noin 30 000.

    Elokuun tunnelmaa.
    Elokuun tunnelmaa. Kuva: Sirpa Jyske, Virrat, 15.8.2020

    Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä eli kesä–elokuu oli keskilämpötilaltaan koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Tilastolliseen vertailukauteen 1981–2010 nähden suurin poikkeama oli Keski-Lapissa, missä keskilämpötila oli yli 1,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Hellepäiviä oli kesän aikana yhteensä 40, kun pitkän ajan keskiarvo on 33 hellepäivää kesässä. Ukkoset jäivät kesällä 2020 vähäisiksi. Elokuun loppuun mennessä oli maasalamoita paikannettu Suomessa noin 50 000 kappaletta, kun pitkän ajan keskiarvo on 130 000. 

    Hellepäiviä oli kesän aikana yhteensä 40, kun pitkän ajan keskiarvo on 33 hellepäivää kesässä. Ukkoset jäivät kesällä 2020 vähäisiksi.

    Hirmumyrskykausi voimistui elokuun mittaan. Voimakas hurrikaani Laura iski Yhdysvaltojen etelärannikolle 27. elokuuta. Taifuuni Bavi osui puolestaan Korean niemimaalle.

    Kuolemanlaaksossa Yhdysvalloissa mitattiin 16. elokuuta yksi maapallon korkeimmista havaituista lämpötiloista, 54,4 astetta.

    Syyskuun sää yllätti: Aila oli poikkeuksellisen voimakas syysmyrsky – kuun lopussa lämpöennätykset paukkuivat

    Syyskuu oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Kuukauden säätapauksia olivat voimakas syysmyrsky Aila sekä kuun lopun lämpöjakso, jolloin mitattiin peräti yli 23 astetta.

    Aila-myrsky mylläsi Näsijärvellä.
    Aila-myrsky mylläsi Näsijärvellä. Kuva: Ari Branthin, Tampere, 17.9.2020

    Syyskuun keskilämpötilat olivat 1–2,5 astetta tavanomaista korkeampia. 

    Syyskuun pahin myrsky koettiin 16.–17. syyskuuta, kun syysmyrsky Aila riepotti Suomen etelä- ja keskiosaa. Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan tilastojen mukaan Aila-myrsky oli ajankohtaan nähden poikkeuksellisen voimakas myrsky ja yksi tämän vuosituhannen vaikutuksiltaan voimakkaimpia myrskyjä. Myrsky kesti pitkään ja vaikutti laajalla alueella. Myrsky puhalsi pohjoisesta ja iski voimakkaimmin läntiseen Suomeen.

    Aila-myrsky kaatoi puita Eurajoella.
    Aila-myrsky kaatoi puita Eurajoella. Kuva: Nina Pohjola, Eurajoki, 17.9.2020

    – Suomen ja Skandinavian pohjoisosassa oli viileää ilmaa, Ruotsin eteläosassa puolestaan hyvin lämmintä ilmaa ja jopa suomalaisittain hellettä. Myrsky kehittyi näiden ilmamassojen rajalla. Yleensä Suomeen tulevat matalapaineet ovat enemmän elinkaarensa loppupuolella, mutta tämä myrsky alkoi vasta syvetä lähellä Suomea. Näin ollen voimakkaimmat tuulet tulivat Suomen puolelle. Aila oli syysmyrskyksi kova, joka vuosi ei ole yhtä kovia talvimyrskyjäkään, toteaa meteorologi Anna Latvala.

    Aila-myrsky oli ajankohtaan nähden poikkeuksellisen voimakas myrsky ja yksi tämän vuosituhannen vaikutuksiltaan voimakkaimpia myrskyjä.

    Aila-myrskyn kovin kymmenen minuutin keskituuli merialueilla mitattiin Rauman Kylmäpihjalan asemalla, 29,4 m/s. Kovin keskituuli maa-alueilla oli Vaasan lentoaseman 20,5 m/s. Kovin puuska puolestaan havaittiin merellä Pietarsaaren Kallanissa, 35,3 m/s ja maalla Vaasan lentoasemalla, 26,8 m/s. Myrskyyn liittyvät suurimmat sademäärät tulivat maan keskiosassa, paikoin yli 60 millimetriä vuorokaudessa, Kajaanissa jopa 66 millimetriä. Sähköttömiä kotitalouksia oli myrskyn takia yli 100 000.

    Loppukuussa koettiin syyskuun lopuksi jopa ennätyslämpöä, kun lämpötilat kipusivat selvästi yli 20 asteen lukemiin. Kokemäellä mitattiin 27. syyskuuta syyskuun 2020 korkein lämpötila 23,5 astetta, joka on korkein näin myöhään vuotta mitattu lukema vuodesta 1959 alkavissa Ilmatieteen laitoksen tilastoissa. Myös Raumalla ja Porissa ylitettiin 23 astetta.

    – Syyskuun lopussa päivälämpötilat olivat hetkellisesti osassa maata 5–10 astetta keskimääräisen yläpuolelle. Yölämpötilat nousivat paikoin ajankohdan tavallisen päivälämpötilan korkeudelle, sanoo meteorologi Anna Latvala.

    Ruskaa Nokialla.
    Ruskaa Nokialla. Kuva: Pirjo Räisänen, Nokia, 26.9.2020

    Samana päivänä 27. syyskuuta mitattiin paitsi syyskuun korkein myös syyskuun matalin lämpötila, Kittilän −7,1 astetta. Ääripäiden lämpötilaero saman päivän sisällä oli siis yli 30 astetta.

    Syyskuussa satoi tavanomaista enemmän maan keskiosassa, etelässä ja pohjoisessa oli paikoin tavanomaista kuivempaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan maan keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sademäärät olivat harvinaisen suuria, paikoin jopa poikkeuksellisen suuria.

    Syyskuun 20. päivän molemmin puolin Suomessa havaittiin Yhdysvaltojen länsirannikolta suihkuvirtausten mukana tullutta maastopalojen savua, joka muun muassa teki auringonlaskuista tavallista värikkäämpiä.

    Atlantin hurrikaanikausi jatkui syyskuussa vilkkaana, jopa niin vilkkaana, että etukäteen nimettyjen myrskyjen lista loppui kesken jo syyskuun aikana. Myrskyjen nimeämisessä otettiin käyttöön kreikkalaiset aakkoset. Näin on tapahtunut historiassa vain kerran aikaisemmin, vuonna 2005.

    Syyskuun puolivälin paikkeilla Eurooppaan levisi erittäin lämmintä ilmaa. Keskisessä Euroopassa päästiin yli 30 asteen lukemiin, eteläisessä Ruotsissakin mitattiin 15. syyskuuta jopa 25–27 astetta.

    Atlantin hurrikaanikausi jatkui syyskuussa vilkkaana, jopa niin vilkkaana, että etukäteen nimettyjen myrskyjen lista loppui kesken jo syyskuun aikana. Myrskyjen nimeämisessä otettiin käyttöön kreikkalaiset aakkoset.

    Yhdysvalloissa puolestaan koettiin raju kylmeneminen säässä kuun alkupuoliskolla, kun Keskilännessä mentiin paikoin yli 30 asteen helteistä lumisateisiin.

    Syyskuun alussa Korean niemimaalle iskivät taifuunit Maysak ja Haishen. Näiden taifuunien vaikutuksia koettiin myös Japanissa.

    Lokakuu oli harvinaisen lämmin: Äärilämpötilojen ero melkein 40 astetta – kesästä paukkupakkaseen ja lumipyryihin

    Lokakuu oli Suomessa koko maassa keskimääräistä lokakuuta lämpimämpi. Alkukuussa mitattiin paikoin vielä kesäisiä lämpötiloja, mutta kuun lopussa pakkanen paukkui jo Lapissa. Lokakuun aikana saatiin myös lumisateita.

    Ruskaa Töölönlahdella.
    Ruskaa Töölönlahdella. Kuva: Joanna Rinne, Helsinki, 1.10.2020

    Lokakuun keskilämpötila oli laajalti 1–3 astetta keskimääräistä korkeampi, suurin ero keskimääräiseen oli maan eteläosassa. Lokakuu oli Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan säätilastojen mukaan lähes koko maassa harvinaisen lämmin.

    Lokakuu oli koko maassa keskimääräistä lokakuuta lämpimämpi.

    Kuun korkein lämpötila oli Kouvolassa 5. lokakuuta mitattu 18,7 astetta. Kylmin lämpötila puolestaan mitattiin Enontekiöllä 31. lokakuuta, −20,5 astetta.

    Lokakuussa sateita kulki Suomen yli tasaiseen tahtiin. Kuukausi olikin laajalti tavanomaista sateisempi.

    Lapissa maa oli paikoin valkeana lumisateista jo ennen kuun puoliväliä, mutta reilummin lunta tuli 17. lokakuuta, kun lumipyry iski Suomeen. Pohjoisessa lunta oli hetken laajalti. Lunta ja räntää satoi kuun aikana myös maan keskiosassa ja paikoin etelässäkin. Kuun loppupuoliskolla sää lauhtui. Sateet muuttuivat vetisiksi Lapissa asti, joten lumipeite alkoi sulaa.

    Luminen maisema Ylöjärvellä Pirkanmaalla.
    Luminen maisema Ylöjärvellä Pirkanmaalla. Kuva: Ari Branthin, Ylöjärvi, 19.10.2020

    Atlantilla hurrikaanikausi jatkui lokakuussakin vilkkaana. Meksikoa ja Yhdysvaltoja riepottelivat hurrikaanit Delta ja Zeta. Hurrikaani Epsilon kulki Bermudan ohitse Atlantin yli kohti Eurooppaa ja vaikutti Euroopan säähän tuoden mukanaan tuulia, sateita ja lauhaa ilmaa.

    Kaakkois-Aasiassa taifuuni Molave iski Filippiineille ja Vietnamiin. Loka–marraskuun vaihteessa liikkeellä oli voimakas taifuuni Goni, joka iski Filippiineille ja jatkoi matkaansa heikentyneenä kohti Vietnamia.

    Marraskuussa murskattiin lämpöennätyksiä – kuukausi oli myös myrskyisä

    Marraskuu oli Suomessa harvinaisen, paikoin poikkeuksellisen lämmin. Kuukauden aikana rikottiin marraskuun lämpöennätys kaksi kertaa – kuun korkein lämpötila oli peräti 16,6 astetta. Vuodelta 2015 ollut aiempi marraskuun lämpöennätys, 14,3 astetta, rikkoutui ensin yöllä 3. marraskuuta, kun Porissa mitattiin 14,7 astetta. Ennätys syntyi myrskymatalapaineen tuotua Suomeen lämmintä ilmaa. Vain muutamia päiviä myöhemmin ennätys meni jälleen uusiksi, kun Jomalassa Maarianhaminan lentoasemalla Ahvenanmaalla mitattiin 6. marraskuuta 16,6 astetta. Ennätyksen taustalla olivat föhn-tuuli ja Ruotsin ja Norjan puolelta levinnyt lämmin ilmamassa.

    Marraskuun aikana rikottiin marraskuun lämpöennätys kaksi kertaa – kuun korkein lämpötila oli peräti 16,6 astetta.

    Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan säätilastojen mukaan maan etelä- ja keskiosassa mitattiin marraskuussa paikoin asemakohtaisia kuukauden keskilämpötilaennätyksiä. Poikkeama keskimääräiseen marraskuuhun oli noin 4–6 astetta tavanomaista lämpimämpään suuntaan, Keski-Lapissa oli jopa 6,5 astetta tavanomaista lämpimämpää.

    Auringonlasku Pohjanmaan taivaalla.
    Marraskuinen auringonlasku. Kuva: Reijo Kärkkäinen, Isokyrö, 6.11.2020

    Vielä kuun puolivälin jälkeen 18. marraskuuta havaittiin ajankohtaan nähden erikoisen korkeita lämpötiloja, kun lounaassa, lännessä, lounaisessa saaristossa ja Ahvenanmaalla oli yli 12 asteen lukemia. Päivän korkein lämpötila oli Hammarlandin Märketin havaintoaseman 12,6 astetta.

    Kuukauden loppupuolella 25.–26. marraskuuta yölämpötilat kipusivat etelässä paikoin yli kahdeksaan, jopa lähes yhdeksään asteeseen, kun etelästä virtasi matalapaineen mukana lämmintä ilmaa. Tyypillisesti tähän aikaan vuodesta lämpötila on yöaikaan koko Suomessa nollan alapuolella. Marraskuun kylmin lukema mitattiin 27. marraskuuta Kittilän Pokassa, −21,6 astetta.

    Marraskuun sää oli kokonaisuudessaan vaihtelevaa: ajoittain matalapaineet toivat siis Suomeen erittäin lauhaa ilmaa, mutta ajoittain kylmää ilmaa ja lumisateita pääsi eteläiseen Suomeen saakka. Sää oli tavanomaista sateisempaa etenkin maan keskiosasta Keski-Lapin paikkeille. Kainuussa ja Meri-Lapissa sademäärät olivat Ilmatieteen laitoksen mukaan harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen suuria.

    Myrskypäiviä marraskuussa oli kuusi, kun niitä on keskimäärin marraskuussa 3,5. Tuhoiltaan merkittävin marraskuun myrskyistä oli Liisa-myrsky 19. marraskuuta.

    Liisa-myrskyn tuhoja marraskuussa 2020.
    Liisa-myrskyn tuhoja marraskuussa 2020. Kuva: Reijo Kärkkäinen, Isokyrö, 19.11.2020

    Lännestä saapunut Liisa-myrsky muun muassa kaatoi puita ja katkoi sähköt yli 70 000 kotitaloudelta. Myrskyn voimakkain keskituuli merellä oli Pietarsaaren Kallanin 25,4 m/s ja kovin puuska Kaskisissa Sälgrundin 31,5 m/s. Myrsky toi mukanaan myös runsaita lumi- ja vesisateita, paikoin myös rakeita ja salamointia. Myrskyvuorokauden aikana mitattiin etelässä vielä yli 11 asteen lämpötiloja, mutta sää kylmeni nopeasti myrskyn jälkeen niin, että jo seuraavana päivänä lumisateita tuli eteläisessä Suomessa asti.

    Lännestä saapunut Liisa-myrsky muun muassa kaatoi puita ja katkoi sähköt yli 70 000 kotitaloudelta.

    Marraskuun voimakkain merialueiden keskituuli mitattiin kuitenkin jo ennen Liisa-myrskyä, kun 2. marraskuuta Kaskisissa havaittiin 27,5 m/s. Marraskuun 21. päivän myrskyssä risteilyalus Viking Grace ajoi karille Maarianhaminassa.

    Koko syksy eli syys–marraskuu oli keskilämpötilaltaan Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan monin paikoin maan etelä- ja länsiosassa mittaushistorian lämpimin. Muualla maassa syksy oli suurimmaksi osaksi harvinaisen lämmin, paikoin poikkeuksellisen lämmin. Syys–marraskuun lämpötilat olivat koko maassa noin kolme astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampia.

    Koko syksy eli syys–marraskuu oli keskilämpötilaltaan monin paikoin maan etelä- ja länsiosassa mittaushistorian lämpimin. 

    Atlantin hurrikaanikausi rikkoi marraskuussa ennätyksen vuosittaisessa nimettyjen myrskyjen määrässä, kun nimettyjä myrskyjä oli marraskuun loppuun mennessä 30 kappaletta. Aiempi hurrikaanikauden ennätys oli vuodelta 2005, jolloin Atlantilla oli yhteensä 28 myrskyä.

    Marraskuussa voimakkaat hurrikaanit Eta ja Iota iskivät molemmat Keski-Amerikkaan.

    Joulukuussa mitattiin vuoden kylmin lämpötila

    Myös joulukuu oli Suomessa selvästi tavanomaista lämpimämpi. Ero vuosien 1981–2010 keskiarvoon oli monin paikoin 4–7 astetta tavanomaista lämpimämpään suuntaan. Suurin poikkeama oli läntisessä Lapissa.

    Sumuinen ja hämärä Porvoo lähellä talvipäivänseisausta.
    Sumuinen ja hämärä Porvoo lähellä talvipäivänseisausta. Kuva: Markus Mäntykannas, Porvoo, 19.12.2020

    Kuun korkein lämpötila oli 5. joulukuuta Bogskärissä mitattu 8,5 astetta. Kuun ja samalla koko vuoden kylmin lämpötila oli Utsjoen Kevojärvellä tapaninpäivänä 26. joulukuuta mitattu −41,1 astetta.

    Joulukuun ja samalla koko vuoden kylmin lämpötila oli Utsjoen Kevojärvellä tapaninpäivänä 26. joulukuuta mitattu −41,1 astetta.

    Joulukuun sademäärä oli suurimmassa osassa maata lähellä tavanomaista, Ahvenanmaalla kuitenkin harvinaisen suuri. Joulukuun lopussa lunta oli maan etelä- ja keskiosassa enimmäkseen 5–15 senttimetriä, pohjoisessa 20–40 senttimetriä. Lumensyvyydet olivat Ilmatieteen laitoksen mukaan suurimmassa osassa maata 10–20 senttimetriä alemmat kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. 

    Myrskypäiviä joulukuussa oli alustavien tietojen mukaan kaksi. Yhteensä vuonna 2020 olisi siis alustavien tietojen mukaan 44 myrskypäivää, joka on suurin lukema Ilmatieteen laitoksen vuonna 2006 alkavissa myrskypäivätilastoissa. Aiempi suurin lukema oli vuodelta 2007, 37 myrskypäivää.

    Tuusulassa hiihdettiin Lucian päivänä 2020.
    Tuusulassa hiihdettiin Lucian päivänä 2020. Kuva: Karita Kontula-Sokka, Tuusula, 13.12.2020

    Tilastojen osalähde: Ilmatieteen laitos

    31.12.2020 kello 12.40: Täydennetty tilastotietoja.

    Lue myös: Uusi kuukausiennuste näyttää hyytävän muutoksen: Polaaripyörre uhkaa hajota – “Hyvinkin talvista säätä odotettavissa”

    Karita Kontula-Sokka

    Päivitetty 4.1. klo 11.49

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa