Paikanna

    Rannikkokonvergenssi on ilmiö, joka voimistaa sateita ja voi tuoda kerralla yli puoli metriä lunta

    Paikalliset tuuli-ilmiöt
    Merikarvialla satoi 8. tammikuuta vuonna 2016 peräti 72 cm lunta vuorokaudessa, mikä on Suomen lumikertymäennätys. Rannikkokonvergenssi voimisti lumisadetta länsirannikon tuntumassa.
    Merikarvialla satoi 8. tammikuuta vuonna 2016 peräti 73 cm lunta vuorokaudessa, mikä on Suomen lumikertymäennätys. Rannikkokonvergenssi voimisti lumisadetta länsirannikon tuntumassa. Kuva: Markus Mäntykannas, Merikarvia, 9.1.2016

    Rannikkokonvergenssi tarkoittaa ilmavirtauksen kasaantumista ilmakehän alimmissa kerroksissa alatroposfäärissä rannikkoalueilla. Ilmiö on yleinen kapeilla merialueilla, kuten esimerkiksi Suomenlahdella. Rannikkokonvergenssi voi tuoda runsaita sade- ja lumikertymiä rantaviivalle.

    Rannikkokonvergenssin aikana rantaviivalle kasaantuu ylimääräistä ilmaa, minkä seurauksena muodostuu nousuliikkeitä ja sopivissa olosuhteissa myös konvektiivista eli kuurottaista sadetta. Talviaikana syntyvä rannikkokonvergenssi voi laukaista sakeita lumikuuroja etelä- ja länsirannikolle.

    Lue myös: Nämä tekijät vaikuttavat sateen olomuotoon

    Näin rannikkokonvergenssi saa alkunsa

    Rannikkokonvergenssi saa alkunsa, kun tasaiselta mereltä saapuva ilmavirtaus hidastuu saapuessaan rosoisen rannikon ylle. Tuuli heikkenee viiden kilometrin matkalla sisämaahan tyypillisesti jo kolmanneksen. Näin ollen rannikkoalueelle kasaantuu enemmän ilmaa kuin sitä ehtii sieltä poistua, jolloin "ylimääräinen ilma" joutuu nousemaan ylöspäin. Meteorologiassa konvergenssilla viitataan juurikin tuulen kasaantumiseen.

    Rannikkokonvergenssin aikana tuulen suunnassa nähdään rantakaistaleella jyrkkä muutos. Sileällä merellä tuuli pääsee puhaltamaan isobaarien eli ilmanpaineen samanarvonkäyrien suuntaisesti, mutta varsinkin jos tuuli saapuu lämpimältä mereltä kylmälle ja rosoiselle mantereelle, se hidastuu ja kääntyy.

    Ilmavirtauksen hidastuminen aiheuttaa myös Coriolisvoiman heikentymisen, minkä johdosta tuuli kääntyy rannikolla jyrkästi vasempaan. Esimerkiksi Suomen etelärannikolla ilmavirtaukset muodostavat konvergenssitilanteessa 45 asteen kulman toisiinsa nähden: Suomenlahdella tuuli käy idän ja kaakon väliltä, mutta Uudenmaan rantakaistaleella se kääntyy idän ja koillisen välille.

    Sadekuuro horisontissa.
    Kesäisin rannikkokonvergenssi voi laukaista sade- ja ukkoskuuroja. Näin voi käydä lounais- tai etelävirtauksilla erityisesti Pohjanmaan rannikkokaistaleella. Kuva: Markus Mäntykannas, Somero, arkistokuva

    Suotuisat tuulen suunnat rannikkokonvergenssille

    Rannikkokonvergenssi aiheuttaa nousevia ilmavirtauksia, joiden seurauksena muodostuu konvektiivista eli kuurottaista sadetta. Talviaikana etelärannikon tuntumaan voi sopivissa olosuhteissa itä- ja kaakkoistuulilla muodostua sakeita lumikuuronauhoja ikään kuin "tyhjästä", jos rannikkokonvergenssi syntyy.

    Viron rannikkolla konvergenssia havaitaan länsituulilla. Suomen länsirannikolla suotuisa tuulen suunta on etelän ja lounaan puolelta.

    Sakeita lumisateita

    Jos rannikkokonvergenssi syntyy talviaikana, kun meri on sula ja sen yli liikkuu kylmää ilmamassaa, voivat lumipyryt olla hyvin sakeita.

    Enimmillään lunta on pyryttänyt vastaavissa tilanteissa etelärannikolla 30–50 cm. Suomen vuorokausikohtaista lumikertymäennätystä pitää Merikarvia, jonne lunta pyrytti 8. tammikuuta vuonna 2016 peräti 73 cm. Merikarvian ennätyshanget olivat osittain seurausta länsirannikon tuntumaan syntyneestä pitkäkestoisesta konvergenssitilanteesta.

    Rannikkokonvergenssi on voimakkaimmillaan Suomenlahdella, kun tuuli käy merellä kaakon ja idän väliltä ja mantereen puolella idän ja koillisen väliltä. Tällöin etelärannikolle voi ajautua sakeita lumikuuroja.
    Rannikkokonvergenssi on voimakkaimmillaan Suomenlahdella, kun tuuli käy merellä kaakon ja idän väliltä ja mantereen puolella idän ja koillisen väliltä. Tällöin etelärannikolle voi syntyä rantaviivan suuntaisia kuuropilvijonoja, jotka tuovat talviaikana runsaasti lunta. Kuva: Foreca sadetutka

    Lue seuraavaksi: Merituuli pitää rannikon aurinkoisena ja sisämaata viileämpänä

    Päivitetty 9.12.2020 klo 15.29

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa