Kesähaaveet jäihin: Sään "tuplailmiö" vetää Suomen ankean kylmään loukkuun

Kolea jakso on tulossa päätökseensä – mutta vain tilapäisesti. Sää lämpenee äitienpäivänä ja alkavalla viikolla, tosin tämän jälkeen Euroopan suursäätila tekee jälleen tepposet ja päästää pohjoisvirtaukset valloilleen. Pohjois-Atlantille muodostuva korkeapaine ja Pohjois- ja Itä-Eurooppaan lankeava kylmä kupla muodostavat ilmakehään "tuplailmiön", joka voi hankaloittaa kevään etenemistä Pohjois-Suomessa ja kesän alkamista eteläosassa maata. Kesähaaveet kannattaa siis toistaiseksi jättää jäihin ja varautua uuteen kylmään jaksoon.

Lauantaina iltapäivällä aurinko paistaa Helsingissä lupaavasti ja tuomen silmut ovat taas auenneet vähän lisää. Varjossa oleva ulkolämpömittari näyttää 10 astetta, mikä tuntuu suorastaan ruhtinaallisen korkealta lukemalta, kun muistelee viime aikojen koleutta ja räntäsateita. Useampana päivänä vuorokauden ylimmätkin lukemat ovat jääneet pääsääntöisesti kautta maan alle 10 asteeseen.

Toukokuussa vuorokauden keskimääräinen lämpötila on pitkän ajan tilastojen mukaan maan eteläosassa noin 10 astetta ja pohjoisessa 5–8 astetta. Päivän ylimmät lukemat kohoavat etelässä keskimäärin lähelle 15 astetta ja pohjoisessakin 10 asteeseen. Vuorokauden keskilämpötila on viimeisen seitsemän päivän aikana jäänyt selvästi tavanomaista alhaisemmaksi.

Toukokuun alku on ollut suuressa osassa maata viitisen astetta keskivertoa koleampi. Viileän säätyypin takana on sääasetelma, jossa Suomen pohjois- tai länsipuolella on tavanomaista korkeampi ja Suomen itäpuolella tavanomaista matalampi ilmanpaine. Tällöin vallitseva ilmavirtaus on pohjoisen ja koillisen puolelta, mikä pitää sään melko pilvisenä tähän vuodenaikaan ja hillitsee päivälämpötilojen nousua. Yötkin ovat olleet varsin kylmiä.

Maan pohjoisosassa vuorokauden keskilämpötila on jäänyt vielä paikoitellen jopa pakkasen puolelle, mikä periaatteessa täyttäisi termisen talven määritelmän vanhan laskennan mukaan. Terminen talvi katsotaan päättyneeksi vasta siinä vaiheessa, kun vuorokauden keskilämpötila kohoaa pysyvästi nollan asteen yläpuolelle.

Lukuisilla säähavaintoasemilla tuntureilla vuorokauden keskilämpötila on jäänyt selvästi pakkasen puolelle viimeisen seitsemän vuorokauden aikana.

Tunturialueiden lisäksi keskilämpötila on jäänyt nollan alapuolelle myös esimerkiksi Kilpisjärven kyläkeskuksen havaintoasemalla (–1,2 astetta), Enontekiön Näkkälässä (–1,1 astetta) ja Inarin Seitalassa (–0,4 astetta).

Lue myös: Suomen sää toukokuussa tilastojen mukaan

Kolea ja pilvinen asetelma purkautuu tilapäisesti

Kuluvana viikonloppuna monen koleuteen kyllästyneen odotus palkitaan, kun sää lämpenee useilla asteilla. Lämpeneminen liittyy pohjoisvirtauksen heikkenemiseen ja tuulen suunnan kääntymiseen lämpimämmälle kantille. Lämpimämmän ilmamassan ja vähenevän pilvisyyden yhteisvaikutuksesta lämpötila kohoaa päivä päivältä tiistaihin asti.

Jo lauantaina lämpötila on kohonnut useilla havaintoasemilla yli 10 asteeseen. Iltapäivällä klo 15 mennessä lämpimintä on ollut Kotka Rankissa, 13,2 astetta. Huomionarvoista on, että myös pohjoisessa lukemat ovat kohonneet tuntuvasti viime päivistä. 10 asteen raja on ylittynyt erityisesti Lapin länsiosassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Sunnuntaina, äitienpäivänä, sää lämpenee lisää. Iltapäivän ylimmät lämpötilat kohoavat lähes koko maassa aurinkoisilla alueilla 10 ja 15 asteen välille. Pieni mahdollisuus on, että 15 asteen raja paikoitellen rikkoutuu.  Edellisen kerran 15 asteen lukemia tai korkeampia on Suomessa mitattu toukokuun toisena päivänä. Maan kaakkoisosassa ja Pohjois-Lapissa pilvisyys on kuitenkin runsaampaa ja tässä tapauksessa kitkutellaan vielä yksinumeroisissa lukemissa.

Alkuviikon aikana sää lämpenee edelleen siten, että maanantaina päivän ylin lämpötila on suuressa osassa maata 12 ja 17 asteen välillä. 15 asteen raja ylittyy todennäköisimmin maan etelä- ja länsiosassa sekä Länsi-Lapissa.

Lämpeneminen huipentuu tiistaihin, kun maan etelä- ja keskiosassa voidaan paikallisesti yltää jopa 20 asteeseen. Lapissa sää alkaa kuitenkin jo runsaamman pilvisyyden ja sadekuurojen myötä viilenemään.

Auringonpaisteesta nauttivien kannattaa pitää mielessä ultraviolettisäteilyltä suojautuminen. Ultraviolettisäteilyn voimakkuutta kuvaava indeksi on jo toukokuun puolivälissä monin paikoin sitä luokkaa, että auringolta tulee suojautua.

Lue myös tämä: Miksi ultraviolettisäteily on vaarallista – voiko iho palaa pilvisellä tai kylmällä säällä?

Uusi kylmeneminen näköpiirissä: Taustalla kaksi ilmiötä

Jos olet kaivannut auringonpaistetta ja lämpenemistä, kannattaa lähipäivistä ottaa ilo irti. Uusi kylmeneminen nimittäin siintää ennusteissa jo keskiviikkona ja tämän jälkeen meno saattaa hetkittäin olla hyvinkin ankeaa toukokuuksi. Erityisesti maan keski- ja pohjoisosassa lumi- ja räntäsateet sekä yöpakkaset ovat yhä mahdollisia.

Uusi kylmä jakso on vähitellen vakiintunut sääennustemalleihin ja uskallan sen vuoksi siitä nyt ääneen mainita. Vielä aiemmin näytti siltä, että lämmin sää olisi jatkunut pidemmälle toukokuun puolivälissä, mutta ennusteet ovat jo useassa peräkkäisessä malliajossa liputtaneet kolean säätyypin paluuta. Kaksi globaalia säämallia – sekä eurooppalainen (ECMWF) että amerikkalainen (GFS) – ovat yksimielisiä kolean sääasetelman paluusta keskiviikosta eteenpäin.

Katso videolta ilmamassojen liikkeet Euroopassa:

Uuden kylmenemisen taustalla on eräänlainen sään "tuplailmiö", joka kytkeytyy Pohjois-Atlantille muodostuvaan laajaan korkeapaineen alueeseen ja polaarisen suihkuvirtausten reittiin. Pohjois-Atilantille muodostuva korkeapaineen alue muovaa polaarista suihkuvirtauksen reittiä toukokuun puolivälissä siten, että suihkuvirtaus joutuu kaartamaan Pohjois-Euroopasta voimakkaasti kohti etelää jättäen Skandinavian ja Suomen ankean kylmään kuoppaan.

Toukokuun puolivälistä eteenpäin saatamme kuulua polaarisen kylmän ilmamassan piiriin verrattain pitkänkin aikaa, jos ennuste toteutuu. Tämä tarkoittaa epävakaista ja pohjoisvirtausvoittoista säätyyppiä. Vaikka toukokuun jälkimmäiselle puoliskolle olemmekin hiljalleen siirtymässä ja aurinko lämmittää pian jo samalla teholla kuin heinäkuun lopussa, voivat takatalvet yhä vierailla polaarisessa ilmamassassa. 

Viivästyykö kesän alku?

Mitä uusi kylmä jakso sitten käytännössä tarkoittaa esimerkiksi lämpötilojen ja sateen olomuodon osalta? Entä voiko kylmää kestää vielä niin pitkään, että se viivästyttää kesän alkamista?

Jos toukokuun puolivälissä pohjoisvirtaukset pääsevät jälleen valloilleen toukukuun alkupuoliskon tapaan ja Suomeen saapuva ilmamassa on peräisin Jäämereltä tai Vienanmeren suunnalta, jäävät lämpötilat vuodenaikaan nähden ankeiksi. Pilvisessä ja epävakaisessa säätilanteessa pohjoisessa voi olla iltapäivisin vain muutama lämpöaste ja etelässäkin hädin tuskin 10. Aurinkoisemmassa skenaariossa päivälämpötilat olisivat korkeampia, mutta öisin esiintyisi yhä pakkasta tai vähintäänkin ankaraa hallaa. Ajoittain lunta ja räntää voisi yhä sadella maan keski- ja pohjoisosassa, eikä se ihan poissuljettua ole maan eteläosassakaan – varsinkin jos sateet tulevat yöaikana.

On luonnollista, että toukokuun puolivälissä pohditaan jo termisen kesän alkua. Terminen kesä katsotaan alkaneeksi, kun vuorokauden keskilämpötila kohoaa 10 asteen yläpuolelle. Tilastojen mukaan näin käy maan eteläosassa jo ennen toukokuun 20. päivää ja valtaosassa keskistä Suomea toukokuun loppupuoliskolla. Lapissa terminen kesä alkaa tilastoissa kesäkuun aikana.

Sään kuukausiennusteen mukaan kolea säätyyppi jatkuu toukokuun puolivälin yli Suomessa siten, että vielä 19. toukokuuta alkava viikko on tavanomaista kylmempi. Jos tämä toteutuu ja kolea jakso pitkittyy, termisen kesän alku voi tänä vuonna viivästyä varsinkin maan etelä- ja keskiosassa. Pohjoisen Suomen osalta tilannetta ei kannata sen enempää analysoida, koska siellä termistä kesää tilastojen mukaan odotellaan joka tapauksessa kesäkuun puolelle.

Tilannetta on mielenkiintoista analysoida ECMWF:n pitkän ajan ennusteen pohjalta. Alla näkyvässä kuvassa punaiset ja violetit väripalkit kertovat korkeapainevoittoisesta säätyypistä Pohjois-Atlantilla tai Skandinaviassa. Ennusteen pohjalta näyttää siltä, että korkeapaineen painopiste siirtyy Skandinavista (punainen palkki) Pohjois-Atlantille (violetti palkki) toukokuun puolivälin jälkeen, mikä tukee käsitystä siitä, että vallitseva ilmansuunta on Suomessa pohjoinen. Mitä suurempi violetti väripalkki on, sitä todennäköisemmin sää on Suomessa pohjoisvirtausvoittoista ja koleaa.

Kolea asetelma purkautuu mahdollisesti toukokuun viimeistä viikkoa lähestyttäessä, mutta toki ennustettavuus heikentyy tässä vaiheessa jo merkittävästi. Sinisen väripalkin interventio toukokuun loppupuolella kielii matalapainetoiminnan vilkastumisesta Pohjois-Atlantilla ja täten mahdollisesti myös länsi- ja lounaisvirtausten voimistumisesta Pohjois-Euroopassa. Tällöin sää voisi lämmetä tuntuvasti.

Lue seuraavaksi: Kesän 2025 pitkä ennuste julki: Tältä näyttää jakso kesäkuusta elokuulle Suomessa ja muualla Euroopassa!

Markus Mäntykannas
meteorologi