Paikanna

    Miksi ultraviolettisäteily on vaarallista – voiko iho palaa pilvisellä tai kylmällä säällä?

    Aurinkoinen merimaisena Vaasassa huhtikuussa 2019.
    Aurinkoinen merimaisena Vaasassa huhtikuussa 2019. Kuva: Matti Hietala

    Ultraviolettisäteily on lähtöisin auringosta. Säteilyä jaetaan A-, B- ja C- luokan säteilyyn, josta UVC on lyhytaaltoisinta ja vaarallisinta.

    Suomessa suojautumistarve ultraviolettisäteilyltä alkaa huhtikuun aikana, kun UV-indeksi saavuttaa arvon kolme.

    Mitä UV-säteily on ja miten se vaikuttaa ihoon?

    Kesäisin suomalaisia varoitetaan korkeasta UV-säteilystä, mutta mitä se oikeastaan on, ja miksi se polttaa ihomme? Sähkömagneettinen ultraviolettisäteily on peräisin auringosta, ja se jaetaan kolmeen osaan: UVA-, UVB- ja UVC-säteily. Suurin osa maahan saapuvasta säteilystä on UVA-säteilyä (95 %), UVB-säteilyn osuus on 5 % ja UVC-säteily suodattuu yleensä ilmakehässä otsonin myötä pois. 

    UVA-säteily läpäisee ihokerroksen ja imeytyy kudoksiin aiheuttaen ruskettumista ja ihon veltostumista, ryppyjä ja kuivumista. UVB-säteily puolestaan vaikuttaa ihon ylimpiin kerroksiin ja sen seurauksena ihokerros muuttuu paksummaksi ja ruskettuu. Liiallinen altistuminen UVB-säteilylle polttaa nopeasti ihon pintakerroksen ja saa sen punoittamaan. Pitkäaikainen ja usein tapahtuva altistuminen ultraviolettisäteilylle lisää ihosyövän riskiä ja altistaa ihomuutoksille.

    Vaarallisinta on UVC-säteily

    Lyhytaaltoisinta UVC-säteilyä käytetään muun muassa pintojen ja sairaalatarvikkeiden sterilointiin. Se tappaa tehokkaasti bakteerit ja virukset, mutta olisi erittäin vaarallista osuessaan ihmisen iholle.

    Lämpötila ei vaikuta UV-säteilyn määrään

    Joskus ajatellaan virheellisesti, että ilman lämpötila vaikuttaisi jotenkin ultraviolettisäteilyn vaarallisuuteen: usein ajatellaan, että iho ei voi palaa auringossa niin herkästi, jos polte ei tunnu iholla. Myös tuulisella säällä auringon polttava vaikutus saattaa unohtua. Ultraviolettisäteily on haitallinen iholle lämpötilasta ja tuulisuudesta riippumatta samalla tavalla 10 asteen pakkasella kuin 30 asteen helteelläkin. Iholla tuntuva polte on auringon lämpösäteilyn aikaansaannos, ei ultraviolettisäteilyn.

    Auringonlasku Torcal-vuoriston yllä.
    Auringonlasku Torcal-vuoriston yllä Espanjassa. Kuva: Jenna Salminen

    Missä ja milloin säteily on voimakkainta?

    Ultraviolettisäteilyn kausi alkaa Etelä-Suomessa maaliskuussa ja päättyy lokakuussa. Säteily on voimakkainta keskikesällä auringon ollessa korkeimmillaan. Suojautumistarve säteilyltä alkaa, kun indeksi ylittää arvon kolme. Näin ollen aurinkovoidetta kannattaa Suomessa käyttää huhtikuulta syyskuulle, silmät on syytä suojata aurinkolasein.

    Ultraviolettisäteily on voimakkainta keskipäivällä ja suojautumistarve Suomessa kesäkuukausina on kello 10–17 välisenä aikana. 

    Suomessa mitatut ultraviolettisäteilyn huippuarvot ovat olleet 6 ja 7 välillä, kun taas Välimeren maissa kesäisin UV-indeksi kohoaa jopa kymmeneen. Tropiikissa UV-indeksi on läpi vuoden yli 10, ja maapallomme korkeimmat arvot, yli 15, mitataan lähellä päiväntasaajaa olevien vuorien huipuilla.

    Myös Alpeilla ja pohjoisemmillakin vuorilla säteilyn määrä kasvaa korkeuden mukana ja toisaalta lumipeite heijastaa säteilyä. Lumisilla vuoristoilla kylmässä ja tuulisessakin säässä kannattaa muistaa ultraviolettisäteilyn petollisuus.

    Miten suojata iho auringolta?

    UVA-säteily on erityisen läpitunkevaa ja aiheuttaa ihovaurioita sekä altistaa ihosyövälle. Ihon lisäksi myös silmät kannattaa suojata säteilyltä, sillä pitkäaikainen altistuminen edesauttaa silmäsairauksien, kuten kaihin puhkeamista nuoremmallakin iällä. Aurinkorasvoissa on syytä suosia vähintään suojakerrointa 30, lasten ja herkkäihoisten kannattaa suosia kerrointa 50. Ihoa voi suojata aurinkorasvan lisäksi myös peittävällä vaatetuksella.

    Ruskettuuko pilvisellä säällä?

    Pilviselläkin säällä voi ruskettua ja iho voi suorastaan palaa. Auringonsäteilyä tehokkaasti läpäisevät yläpilvet päästävät jopa 90 % ultraviolettisäteilystä läpi. Vaikka aurinko ei ohuen pilven läpi porotakaan yhtä intensiivisesti kuin selkeällä säällä, voi iho palaa.

    Vain paksut alapilvet, kuten sade- ja ukkospilvet, rajoittavat ultraviolettisäteilyn määrää maanpinnalla.

    Lue seuraavaksi: Ilmakehän kerrokset

    Päivitetty 1.6. klo 08.05

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa