Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Euroopassa ennätysmäärä raehavaintoja tänä vuonna, jättirakeet moukaroivat jo Suomeakin – näin ilmastonmuutos vaikuttaa
    Blogi |

    Euroopassa ennätysmäärä raehavaintoja tänä vuonna, jättirakeet moukaroivat jo Suomeakin – näin ilmastonmuutos vaikuttaa

    Euroopassa tehtiin ESSL:n mukaan ennätysmäärä raehavaintoja tänä vuonna.
    Euroopassa on tehty ennätysmäärä raehavaintoja tänä vuonna. Havaintoja suurista (halkaisija ≥2 cm) rakeista on tullut lokakuun loppuun mennessä ennätykselliset 5195 kappaletta. Kuva: Pixabay, arkistokuva

    Suuret rakeet eivät ole leikin asia. Yksittäinen voimakas raekuuro voi vahingoittaa sekä ihmisiä että eläimiä ja aiheuttaa jopa miljoonien eurojen aineelliset vahingot. Kuluneen vuoden aikana Euroopassa on tehty ennätysmäärä raehavaintoja. Suomessa puolestaan havaittiin ennätyksellisen paljon jättirakeita.

    Euroopassa esiintyviä rajuilmoja tutkivan ja raportoivan ESSL:n (European Severe Storms Laboratory) mukaan raehavainnot yleistyvät kuluvan vuoden aikana Euroopassa selvästi. Jättirakeita havaittiin jopa 2–3-kertainen määrä aiempiin vuosiin nähden. Lokakuun loppuun mennessä raetapauksia kirjattiin seuraavasti:

    • 5195 havaintoa suurista rakeista (halkaisija ≥ 2 cm)
    • 871 havaintoa jättirakeista (halkaisija ≥ 5 cm)
    • 29 havaintoa erittäin vaarallisista jättirakeista (halkaisija ≥ 10 cm).

    Vastaavasti Suomessa Ilmatieteen laitos on raportoinut ennätyksellisestä neljästä jättiraepäivästä, mutta kaiken kaikkiaan havaintoja jättirakeista kirjattiin menneenä kesänä kuusi kappaletta. Tarkastelukausi alkaa vuodesta 2006.

    Vaikka Euroopassa raehavaintoja kirjattiinkin ennätyksellisen paljon, raesadepäivien määrä ei kasvanut suhteessa yhtä paljoa. Erityisesti kesäkuun 24. ja heinäkuun 8. päivänä Euroopassa raportoitiin merkittävä määrä rakeita.

    Raehavaintojen määrä Euroopassa ajanjaksolla 1.1.-31.10. vuodesta 2006 lähtien. Sinisellä viivalla ilmaistaan suurten (halkaisija yli 2 cm) ja punaisella viivalla jättirakeiden (halkaisija yli 5 cm) havaintolukumäärä.
    Raehavaintojen lukumäärä (kpl) Euroopassa ajanjaksolla 1.1.-31.10. vuodesta 2006 lähtien. Sinisellä viivalla ilmaistaan suurten (halkaisija ≥ 2 cm) ja punaisella viivalla jättirakeiden (halkaisija ≥ 5 cm) havaintojen lukumäärä (lähde: ESSL). Taustakuva: Pixabay

    Suurimmat jääkimpaleet 13,5-senttisiä

    Kulunut raekausi on ollut aktiivinen erityisesti Alppien ympäristössä ja lukuisissa Keski-Euroopan maissa, kuten esimerkiksi Puolassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Ranskassa. Tilastojen valossa rakeita tippuukin Euroopassa eniten vuoristojen läheisyydessä ja ylängöillä, sillä näillä alueilla raekehitykselle on ilmakehässä suotuisimmat olosuhteet.

    Kauden suurimmat rakeet rekisteröitiin eteläisestä Puolasta: siellä satoi kesäkuun 24. päivänä halkaisijaltaan jopa 13,5-senttisiä jääkimpaleita. Jättirakeista sateli useita ilmoituksia sosiaaliseen mediaan.

    Tiettävästi maapallon suurimmat rakeet ovat olleet halkaisijaltaan yli 20-senttisiä. Pohjois-Afrikassa Libyassa sivuttiin tätä epävirallista maailmanennätystä vuosi sitten syksyllä, kun taivaalta tippui 20-senttisiä rakeita.

    Lue lisää: Näin rakeet syntyvät ukkospilvessä

    Myös Suomessa ennätysmäärä havaintoja jättirakeista

    Puolan jättiraehavainnot liittyivät samaan synoptiseen säätilanteeseen, joka toi Suomeen peräti kolme merkittävää rajuilmaa (Ahti, Paula ja Aatu) juhannusviikolla 2021.

    Tällöin Länsi-Euroopassa oli laaja matalapaineen alue ja Venäjällä korkeapaine. Näiden välistä virtasi Pohjois-Eurooppaan hyvin helteistä ja kosteaa ilmaa. Idän helteisen ja lännen viileämmän ilmamassan rajamaastossa kehittyi erittäin voimakkaita ja laaja-alaisia ukkossateita, joista myös Suomi sai osansa.

    Kesäkauden suurimmat rakeet tippuivat Suomessa Padasjoella 23. kesäkuuta Aatu-rajuilman yhteydessä. Samainen ukkoskuuromöykky toi varhain iltapäivästä myös Uudellemaalle myrskypuuskia, rankkasateita ja voimakasta salamointia.

    Kaiken kaikkiaan halkaisijaltaan yli viisisenttisiä jättirakeita havaittiin tänä kesäkautena Suomessa neljänä päivänä, mutta havaintoja niistä kirjattiin kuusi kappaletta. Molemmat lukemat ovat tiettävästi ennätyksellisiä.

    Laaja-alainen ukkoskuuropilvi 
    Aatu-rajuilma vyörymässä kohti Helsingin rantakaistaletta. Sama ukkossysteemi toi myöhemmin sisämaahan jättirakeita. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki, Kulosaari, 23.6.2021

    Tuleeko raehavaintoja nykyään enemmän, vai ovatko raesateet oikeasti yleistyneet?

    Tämä onkin tuhannen taalan kysymys. Kun pohditaan, miksi sekä Suomessa että Euroopassa takana on ennätyksellisen vilkas ja raju raekausi, on hankala nimetä vain yhtä tekijää. Raehavainnot Euroopan alueella ovat olleet tasaisessa kasvussa vuodesta 2006 lähtien, mutta todennäköisesti merkittävin syy on se, että havaintojen ilmoittaminen on helpottunut älypuhelimien ja digiajan myötä. Yhä useampi meistä postaa säähavaintojaan myös sosiaaliseen mediaan. Ihmisten tekemät havainnot ovatkin hyvin tärkeässä roolissa raetutkimuksissa, sillä harva raekuuro osuu suoraan havaintoaseman kohdalle, ja näin ollen merkittävä osuus raesateista voi jäädä havannoimatta.

    Euroopan alueelta löytyy useita valtioita, joista on kuluvan vuoden aikana saatu epäilyttävän vähän raehavaintoja, kun vertaa määrää ympäröiviin maihin. Esimerkiksi Balkanin maissa ja Ukrainassa havaintoja on erittäin vähän, vaikka nämä ovatkin tilastollisesti Euroopan vilkkaimpiin kuuluvia ukkosalueita kesäkuukausina. Todennäköisesti raesateita on siis esiintynyt oletettua enemmän Kaakkois-Euroopassa, mutta niistä ei tehdä havaintoja yhtä aktiivisesti kuin monessa muussa Euroopan valtiossa.

    Raesateiden yleistymisen taustalla voi omalta osaltaan vaikuttaa myös ilmastonmuutos. Kesän venyminen pidemmälle syyskauteen pitkittää ukkoskauden kestoa Manner-Euroopassa, ja tämän myötä myös raekauden kesto voi venähtää. Havaintoja suurista rakeista saadaan siis enemmän ja niitä esiintyy yhä korkeammilla leveysasteilla. Rakeiden esiintyvyys voi kasvaa myös kevätkuukausina varsinkin etelämpänä Euroopassa.

    Supersolu-ukkonen lähestyy.
    Voimakkaat ukkoset ja raesateet voivat yleistyä tulevaisuudessa korkeilla leveysasteilla. Kuva: Pixabay, arkistokuva

    Suuret rakeet liittyvät lähes poikkeuksetta voimakkaisiin ukkospilviin: tarvitaan ukkosenergiaa, runsaasti vesihöyryä ja voimakas tuuliväänne, jotta rakeen muodostus pääsee käyntiin. On hankala sanoa, mikä vaikutus ilmastonmuutoksella on tuuliväänteeseen eli tuuliolosuhteisiin ja niiden vaihteluihin eri ilmakerroksissa, mutta erityisesti korkeilla leveysasteilla, kuten Suomessa, kesien lämpenemisellä tulee olemaan suora vaikutus ilmakehän vesihöyrysisältöön ja sadantaan.

    Kun lämpötila ilmakehässä nousee, mahtuu sinne enemmän vesihöyryä. Suomessa tämä kasvattaa rankkasateiden todennäköisyyttä, eli kerralla voi sataa entistäkin enemmän. Arvelen, että erityisesti maan pohjoisosassa muutos näyttäytyy myös siten, että ukkoskuurojen ja sitä kautta rakeidenkin todennäköisyys kasvaa kesäkuukausina. On kuitenkin hankala sanoa, tullaanko Suomessa tulevaisuudessa näkemään Keski-Euroopan tai Yhdysvaltojen kaltaisia halkaisijaltaan yli 10-senttisiä jättirakeita, sillä tähän vaikuttavat myös monet muut tekijät kuin ilmastonmuutos.

    Etelämpänä Euroopassa suurten rakeiden kausi tulee kuitenkin vastaisuudessa todennäköisesti alkamaan jo aiemmin kevätpuolella, ja osassa maista ehkä jopa painottumaan entistä useammin kevätkuukausille. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että kesäsadanta vähenee, mitä etelämmäs Euroopassa siirrytään. Vastaavaa kehitystä on huomattu myös Yhdysvalloissa, missä jättirakeita havaitaan yhä useammin kevätkuukausina – varsinkin huhtikuussa.

    Lue seuraavaksi: Hyvästi vanhan ajan lumitalvet! Ilmastonmuutos viivyttää lumipeitteen saapumista osassa maata jo tammikuulle asti, katso grafiikat

    Lähteet: European Severe Storm Laboratory, Ilmatieteen laitos, Climate And Atmospheric Science: Trends in United States large hail environments and observations (2019)

    Markus Mäntykannas

    Päivitetty 11.11.2021 klo 21.09

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa

    Viimeksi katsomasi paikat