Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Uusi pitkän ajan sääennuste tammi–maaliskuulle julki: Suomi helottaa kirkkaanpunaisena, milloin ovat talven kylmimmät hetket?
    Uutiset |

    Uusi pitkän ajan sääennuste tammi–maaliskuulle julki: Suomi helottaa kirkkaanpunaisena, milloin ovat talven kylmimmät hetket?

    Föhn-tilanne helmikuussa Helsingissä, lämpötila kohosi +8 asteeseen. Kuva Eiranrannasta.
    Uusi vuodenaikaisennuste näyttää tavanomaista lämpimämpää talven jatkoa Suomeen. Myös aikaiset kevään pyrähdykset ovat mahdollisia. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki, Eiranranta, arkistokuva

    Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus (ECMWF) julkaisi sunnuntaina 5. joulukuuta uuden vuodenaikaisennusteen tulevalle kolmelle kuukaudelle. Ennuste ennakoi tammi–maaliskuun lämpötilan olevan Pohjois-Euroopassa laajalti tavanomaista korkeampi.

    ECMWF julkaisee kuukausittain kolmen kuukauden sääennusteen eli niin sanotun vuodenaikaisennusteen.

    Tuoreimman ennusteen perusteella keskisessä Euroopassa olisi selvästi tavanomaista korkeampi ilmanpaine ja vastaavasti Pohjois-Atlantilla sekä Islannin edustalla tavanomaista matalampi, mikä kielii siitä, että vallitsevana tuulensuuntana Suomessa olisi länsi.

    Jos tuoreen vuodenaikaisennusteen sanoma on toteutuakseen, marras–joulukuun kaltaiset pitkäkestoiset ja kipakat pakkasjaksot näyttävät epätodennäköisiltä. Onko siis mahdollista, että talven kylmimmät hetket ja pisimmät pakkasjaksot koettiin tänä vuonna jo alkutalvesta?

    Vielä lienee aikaista sanoa, koettiinko talven hyytävimmät hetket jo alkutalvesta vai vieläkö tulee kylmempää myöhemmässä vaiheessa. Jos vuodenaikaisennusteen sanoma on toteutuakseen, alkutalvi on hyvinkin voinut muodostaa yhden kuluvan talven kylmimmistä ajanjaksoista.

    Tilastollisesti talven kylmin ajankohta kuitenkin osuu tammi–helmikuun vaihteeseen.

    Joulukuu on alkanut eri puolilla Suomea hyytävän kylmänä, mutta loppuvuosi näyttää lauhemmalta.
    Joulukuu on alkanut eri puolilla Suomea hyytävän kylmänä, mutta loppuvuosi näyttää lauhemmalta. Kuva: Matti Hietala, Vaasa, 5.12.2021

    Ilmanpaine tavanomaista korkeampi maan eteläosassa

    Uudessa pitkän ajan sääennusteessa on viitteitä sitkeästä korkeapaineasetelmasta Euroopassa. Ilmanpaine näyttää olevan ilmastollista keskiarvoa korkeampi laajalti koko keskisessä Euroopassa ja itäisellä Välimerellä – osittain myös eteläisessä Suomessa.

    Mitä pohjoisemmas siirrytään, sen vahvempia viitteitä on vilkkaasta matalapainetoiminnasta. Suomen Lapissa, Pohjois-Atlantilla sekä Jäämerellä ilmanpaineen ennustetaan tulevana kolmena kuukautena olevan ilmastollista keskiarvoa alhaisempi.

    Tämä asetelma viittaa siihen, että matalapaineita vyöryy Pohjois-Atlantilta kohti Jäämerta kiivaaseen tahtiin.

    Sademäärä lähellä tavanomaista

    Sademäärä on ECMWF:n pitkän ajan sääennusteen mukaan suuressa osassa Manner-Eurooppaa tavanomaista matalampi. Tämä tukee käsitystä siitä, että sydäntalvi ja lopputalvi olisivat korkeapainevoittoisia, mutta korkeapaineen sijainti toki tulisi vaihtelemaan ajan saatossa.

    Korkeapaineen pohjoispuolella liikkuvat matalapaineet nostavat sademäärän tavanomaista korkeammaksi Pohjois-Atlantilla sekä läntisessä Norjassa. Samaten myös itäisessä Espanjassa sataa ennusteen perusteella tavanomaista enemmän.

    Tammi–maaliskuun sademäärässä ei näy suurempia poikkeamia Suomessa.
    Tammi–maaliskuun sademäärässä ei näy suurempia poikkeamia Suomessa. Kuva: Maija Savolainen, 4.12.2021

    Keväisiä hetkiä keskellä talvea? Lämpimät föhn-tilanteet mahdollisia

    Suomi helottaa muun Pohjois-Euroopan tapaan punaisena Euroopan keskuksen uudessa vuodenaikaisennusteessa. Lämpötilan ennustetaan olevan laajalti 1–2 astetta tavanomaista korkeampi. Läntisessä Lapissa sekä Pohjois-Ruotsissa poikkeama on peräti yli kaksi astetta.

    Keskisessä ja läntisessä Euroopassa lämpötilan ennustetaan olevan lähellä tavanomaista, Välimeren maissa monin paikoin hieman keskiarvojen yläpuolella.

    Kun tarkastellaan kolmen ennustesuureen (ilmanpaine, sateisuus, lämpötila) keskinäistä vuorovaikutusta Suomen osalta, on sanoma selvä: tammi–maaliskuu voi tuoda mukanaan vuodenaikaan nähden varsin lämpimiä ajanjaksoja föhn-tuulineen.

    Kun sademäärä on ennusteen mukaan näinkin selvästi koholla Norjan vuoristossa ja vallitsevana ilmavirtauksena olisi Pohjois-Euroopassa länsi, keväisiä tuulahduksia voi tulla useampaan otteeseen.

    Föhn-ilmiön vallitessa sää on usein aurinkoista ja lämpötila on toisinaan Suomessa noussut talvella 5–10 lämpöasteeseen.

    Lue myös: Mikä on föhn-tuuli ja miten se syntyy?

    Kuun lopun lauha sää sulatti jo paikoin lumia helmikuussa 2021.
    Länsivirtaukset voivat ajoittain laukaista föhn-tuulia Skandinaviassa tulevien talvikuukausien aikana. Tällöin sää olisi laajalti tavanomaista lämpimämpää. Kuva: Karita Kontula-Sokka, Tuusula, 28.2.2021

    Pitkän ajan sääennusteen heikkoudet

    Vaikka vuodenaikaisennuste liputtaakin tavanomaista lämpimämmän lopputalven puolesta, on mahdollista ja todennäköistäkin, että säätyyppi on ajoittain täysin päinvastainen tämän ennusteen sanomalle.

    Pitkän ajan sääennusteen heikkous on, että siinä lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle. Suomen talvisäälle ovat kuitenkin ominaisia erittäin suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisen viikon tai kuukauden säätyypistä.

    Vuodenaikaisennuste lasketaan koko maapallolle, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden seuraaminen, kuten El Niño - ja La Niña -kierron seuranta ja ennustaminen.

    Pohjoisilla leveysasteilla ennusteen osuvuus on keskimäärin heikompi kuin tropiikissa lähellä päiväntasaajaa. Ennusteeseen tulisikin suhtautua tietyllä varauksella. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta.

    Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?
     

    Päivitetty ti 7.12.2021: Mainittu talven kylmimmästä ajankohdasta tilastojen valossa

    Markus Mäntykannas

    Päivitetty 22.12.2021 klo 05.46

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa

    Viimeksi katsomasi paikat