Ääripäiden toukokuu: Lumisateista helteisiin alle viikossa, myrskyjä, salamoita ja kesäistä aurinkoa
Toukokuun säähän mahtui paljon tapahtumia lumisateista helteisiin, korkeapaineista myrskyihin ja värikkäisiin taivaisiin.
Toukokuun aikana säässä tapahtui: maan itäosassa sää vaihtui lumisateista helteisiin alle viikossa, runsaita sateita tuli pitkin Suomea ja pitkä, lämmin, aurinkoinen jakso toi kesän tunnun. Sekä hellepäiviä, myrskypäiviä että salamoita esiintyi.
Keskiarvoihin verrattuna toukokuu oli lämpötiloiltaan keskiarvoinen ja harvinaisen, jopa poikkeuksellisen sateinen.
Lämpötila: kylmä + kuuma = keskiarvoinen
Toukokuun erittäin viileät ja huiman helteiset jaksot tasapainottivat toisiaan – koko kuun lämpötilan keskiarvot olivat koko Suomessa hyvin lähellä toukokuun pitkän ajan keskiarvoja.
Kuun korkein mitattu lämpötila, Ilomantsissa 19.5. mitattu +30,8 °C, lähenteli jopa toukokuun mittaushistorian ennätystä, jääden vain pari asteen kymmenystä ennätyksen alapuolelle. Toukokuun mittaushistorian korkein toukokuun lämpötila on 30. ja 31.5.1995 Lapinjärvellä mitattu tasan 31 asteen lukema.
Lämpötila pääsi nousemaan näin korkealle, kun Suomen itäpuolella liikkunut erittäin kuuma ilma lipaisi Suomea; lämpötila kohosi 30 asteen tienoille ainoastaan Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.
Suuressa osassa Suomea samana päivänä sää oli paljon viileämpi. Samana päivänä päivän ylimmät lämpötilat maan länsiosassa jäivät 10 asteen tuntumaan, jopa sen alapuolelle.
Osassa maan eteläosaa termisen kesän kaltaisia lämpötilalukemia on mitattu jo toukokuun kymmenennestä päivästä alkaen. Virallisen termisen kesän alun ajankohdan ilmoittaa kuitenkin Ilmatieteen laitos vasta silloin, kun koko maassa ollaan selvästi termisen kesän puolella.
Toukokuun sademäärä oli harvinaisen, jopa poikkeuksellisen suuri
Jos toukokuu tuntui sateiselta, ei ihme. Sadetta kertyi suuressa osassa maata harvinaisen, jopa poikkeuksellisen paljon.
Harvinainen-sanaa käytetään meteorologiassa vain, jos sääilmiö esiintyy harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa, poikkeuksellinen-sanaa puolestaan vain, jos ilmiö esiintyy keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin.
Suurin sademäärä kuluneen toukokuun aikana, 122,8 mm, mitattiin Nokian Tottijärvellä.
Tutkakuvan mukaan täysin sateettomia päiviä oli Suomessa toukokuussa vain yksi, 30.5.
Helteitä, myrskyä ja salamoita
Hyvin viileän kuun ensimmäisen kolmanneksen jälkeen Suomeen levisi helleaalto etelästä. Hellelämpötiloja mitattiin ainakin jossakin osassa Suomea neljänä peräkkäisenä päivänä, 11.–14.5.
Toukokuussa laskettiin yhteensä lähes 14 000 maasalamaa. Aktiivisin ukkosjakso oli 14.–21.5. Aktiivisin ukkospäivä oli 19.5., jolloin maasalamoita iski Suomessa yli 6500. Samana päivänä mitattiin myös toukokuun korkein lämpötila; ukkoset muodostuivat hyvin helteisen ilmamassan reunoille.
Keskimääräisen toukokuun aikana maasalamoita iskee noin 8500, eli tänä vuonna salamoita iski selvästi keskimääräistä enemmän.
Myrskypäiviä oli toukokuun aikana kaksi kappaletta. 5.5. tuuli voimistui myrskyksi asti Hangon edustalla ja 26.5. laajemmin Suomenlahdella. Pitkän ajan keskiarvoissa toukokuun myrskyjen lukumäärä on 0,6, joten myrskyjä esiintyi jonkin verran enemmän kuin yleensä toukokuun aikana.
26.5. oli myös hyvin sateinen päivä etenkin maan eteläosassa – vuorokauden aikana Helsingin Kaisaniemessä satoi peräti 40,1 mm.
Maastopalojen savut toivat värikkäät auringonlaskut ja -nousut
Venäjän Omskin aluella riehui maastopaloja, minkä seurauksena kuun puolivälissä Suomeenkin kulkeutui savua, ja auringonnousut ja -laskut olivat meillä erityisen värikkäitä.
Lue myös: Rusko – miksi auringonlasku on punainen?
Lue seuraavaksi: Uudessa kuukausiennusteessa pelätty käänne – mikä on juhannuksen kohtalo?
Päivitetty 1.6.2021 klo 15.47
