Klo

Ilma

Tie

Mainos latautuu…
Sääuutiset ja blogi> Sydäntalvesta ennustettiin lohduttoman lauhaa, mutta toisin käy – tässä…
Blogi |

Sydäntalvesta ennustettiin lohduttoman lauhaa, mutta toisin käy – tässä selitys

Pitkän ajan sääennusteet ovat kallistuneet talvisempaan säähän tammikuussa. Kylmä sää näyttää jatkuvan ainakin tammikuun alkupuoliskon ja mahdollisesti kuun puoliväliin saakka.
Pitkän ajan sääennusteet ovat kallistuneet talvisempaan säähän tammikuussa. Kylmä sää näyttää jatkuvan ainakin tammikuun alkupuoliskon ja mahdollisesti kuun puoliväliin saakka. Kuva: Christian Nylund, Vaasa, 31.12.2025

Vielä ennen joulua näytti siltä, että alkutalven lauha sää pitkittyy tammikuulle saakka, mutta toisin kävi. Keskipitkän aikavälin ennusteet muuttuivat radikaalisti: nyt tammikuu näyttää selvästi aiempia ennusteita kylmemmältä. Lauha ilma ohjautuukin Pohjois-Euroopan sijasta aivan muualle. Mikä aiemmassa ennusteessa meni pieleen ja miksi leudot tuulet eivät kantaneet enää vuodenvaihteen yli? Sitä puidaan tässä blogissa tarkemmin.

Vielä joulukuun 20. päivänä julkaistussa blogissani ”Polaaripyörre voimistuu rajusti: Ikävä ennuste sydäntalvesta” maalailin synkkää kuvaa tulevasta. Tuolloin ilmassa oli merkkejä siitä, että yläilmakehän polaaripyörteestä olisi tulossa erittäin vahva, mikä tyypillisesti tietää Suomeen voimakkaita ja lauhoja länsivirtauksia Atlantilta. Asetelmassa oli jopa vähän samoja merkkejä kuin hyvin lauhassa koronatalvessa 2020. 

Nyt tammikuun kynnyksellä tilanne näyttää kuitenkin aivan toisenlaiselta. Vaikka polaaripyörre on aiemman ennusteen mukaisesti parhaillaan voimistumassa hurjasti, sääennusteet alemman ilmakehän osalta ovat muuttuneet radikaalisti: lauha hönkäys on vaihtunut purevaan pakkaseen ja reippaaseen lumentuloon osassa maata. Vesilätäköt ja räntäsateet ovat kadonneet ennusteista täysin.

Tammikuun alussa maan pohjoisosaan odotetaan ajoittain 20–35 asteen pakkasia, ja paikoin voi olla tätäkin kylmempää. Näin ollen kuluvan talven kylmimmät hetket ovat edessä sekä pohjoisessa että etelämpänä. Talvinen ilma valtaa vuodenvaihteen jälkeen myös Keski- ja Etelä-Euroopan.

Polaaripyörteen heikentyessä napa-alueen ympäristön kylmää ilmamassaa pääsee työntymään etelämmäksi. 
Polaaripyörteen heikentyessä napa-alueen ympäristön kylmää ilmamassaa pääsee työntymään etelämmäksi. 

Polaaripyörre ei ole yksioikoinen sääkone

Polaaripyörre on tyypillisesti voimakkaimmillaan juuri vuodenvaihteessa, jolloin napa-alueen ja eteläisempien leveysasteiden väliset lämpötilaerot ovat suurimmillaan. Tänä talvena olemme kuitenkin nähneet mielenkiintoisen ilmiön: marras–joulukuussa pyörre oli järjestelmällisesti pitkän ajan keskiarvoa heikompi, mutta silti alkutalvemme oli hyvinkin lauha – erityisesti joulukuun osalta.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Tämä muistuttaa meitä siitä, ettei polaaripyörteen tila sanele säätä suoraviivaisesti. Heikko polaaripyörre ei automaattisesti tarkoita kylmää kaikkialla, eikä vahva pyörre takaa lauhaa joka kolkkaan. Kyse on todennäköisyyksistä. Heikko pyörre lisää kylmän purkauksen mahdollisuutta, mutta lopulta on sattumasta kiinni, mihin kylmä ja lauha ilma ohjautuvat. Alkutalvesta lauha ilma suuntasi Pohjois-Eurooppaan, kun taas kylmyys piinasi Pohjois-Amerikkaa ja Aasiaa. Nyt vuodenvaihteen tienoilla osat vaihtuvat, vaikka polaaripyörre voimistuukin hurjasti.

Stratosfäärissä länsivirtausten ennustetaan voimistuvan rajusti tammikuun alussa. Myöhemmin keskiarvo (sininen) paksu viiva palaa lähemmäs pitkän ajan keskiarvoa (punainen paksu viiva). Ennusteen epävarmuus kuitenkin kasvaa tammikuun edetssä. Tämä kuvaaja antaa osviittaa polaaripyörteen voimakkuudesta, eli toisin sanoen tammikuun alussa polaaripyörre on voimistumassa selvästi, ja palaa myöhemmin tammikuussa lähelle pitkän ajan keskiarvoa. Tämän vaikutukset säähämme ovat kuitenkin arvaamattomat. Vahvan polaaripyörteen aikana koetaan keskimäärin tavanomaista useammin ja laajoilla alueilla lauhaa säätä.
Stratosfäärissä länsivirtausten ennustetaan voimistuvan rajusti tammikuun alussa. Myöhemmin ennusteen keskiarvo (sininen paksu viiva) palaa lähemmäs pitkän ajan keskiarvoa (punainen paksu viiva). Ennusteen epävarmuus kuitenkin kasvaa tammikuun edetessä. Tämä kuvaaja antaa osviittaa polaaripyörteen voimakkuudesta, eli toisin sanoen tammikuun alussa polaaripyörre on voimistumassa selvästi, ja palaa myöhemmin tammikuussa lähelle pitkän ajan keskiarvoa. Polaaripyörteen muutosten seuraukset säähämme ovat kuitenkin arvaamattomat. Vahvan polaaripyörteen aikana koetaan keskimäärin tavanomaista useammin ja laajoilla alueilla lauhaa säätä. Kuva: ECMWF

Miksi ennuste muuttui niin nopeasti?

Saimme lukijapalautetta, jossa ihmeteltiin ennusteen täyskäännöstä. Vielä hetki sitten vertasin tulevaa talvea vuoden 2020 poikkeuksellisen lauhaan koronatalveen, jolloin polaaripyörre oli ennätyksellisen vahva ja länsivirtaukset lannistumattomia.

Itse polaaripyörteen kehityksessä ei ole tapahtumassa radikaalia muutosta aiemmasta ennusteesta poiketen, mutta sen voimistuminen on uusissa ennusteissa hieman vaimentunut. Alun perin ennustettiin erittäin voimakasta vahvistumista tammikuun alkuun leveysasteella 60 °N, mutta nyt näyttää siltä, että kehitys hidastuu tammikuun alun jälkeen. Polaaripyörre asettuu tammikuun edetessä lähelle ilmastollista keskiarvoa tai vain hieman sen yläpuolelle.

Mielenkiintoista on, että kuukausiennusteiden sisällä oli jo ennen joulua suurta ristiriitaa. Ennusteparvissa ilmanpaine- ja lämpötilaennusteet eivät olleet synkassa: ilmanpaineen perusteella kylmän sään todennäköisyys oli suuri, mutta lämpötilaennusteet roikkuivat vielä vanhassa ja näyttivät tavanomaista tai jopa lauhempaa tammikuun alkua. Tämä ristiriita laukesi nopeasti, ja kylmä skenaario voitti.

ECMWF:n tuoreimman, 31.12.2025 julkaistun kuukausiennusteen mukaan, selvästi tavanomaista kylmempi sää jatkuu Keski- ja Pohjois-Euroopassa ainakin tulevat kaksi viikkoa. Etelä-Eurooppaan kylmin ilma yltää tammikuun alussa, mutta kuun puoliväliä kohden mentäessä lämpötilat näyttäisivät nousevan alueella lähemmäs keskiarvoa. Tammikuun loppupuolella Etelä-Eurooppa näyttää jo tavanomaista lämpimämmältä.

Tammikuun puolivälin jälkeen kylmä poikkeama haalistuu myös Pohjois-Euroopassa, mikä voi tarkoittaa sään lauhtumista tai vaihtoehtoisesti ennusteen muuttumista hyvin epävarmaksi.

Katso videolta ennustetut lämpötilapoikkeamat Euroopassa tammikuussa:

Kylmän selitys: Polaaripyörteen "valuminen"

Syypää tammikuun alun kylmään kyytiin on polaaripyörteen epätavallinen sijainti. Vaikka pyörre on rakenteeltaan tiivis, sen keskus ei pysykään tiukasti napa-alueen yllä, vaan se valuu ennustettua etelämmäs. Polaaripyörteen keskus asettuu Fennoskandian pohjoisosan ylle. Käytännössä osa Pohjois-Eurooppaa joutuu polaaripyörteen sisään, mikä siirtää napa-alueen kylmän ilman suoraan niskaamme.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Vaikka polaaririntaman reunat ovat tiiviit ja länsivirtaukset niiden tuntumassa voimakkaita, tämä pyörteen keskuksen siirtymä muuttaa asetelman täysin. Ennusteiden mukaan tammikuun alku ja mahdollisesti puoliväli vietetään Pohjois-Euroopassa talvisissa merkeissä, mutta tämän jälkeen polaaripyörre näyttäisi vetäytyvän takaisin kohti napa-aluetta. On siis edelleen mahdollista, että tammikuun edetessä Euroopassa koetaan voimakas lauhtuminen.

5.1. alkavalla viikolla polaaripyörteen keskus on nytkähtänyt pohjoiselta napa-alueelta kohti Pohjois-Eurooppaa. Näin ollen kylmän ilman keskus siirtyy pyörteen sisällä kohti Eurooppaa. Voimakkaimmat, lauhat länsivirtaukset jäävät polaaripyörteen keskuksen eteläpuolelle. Polaaripyörteen keskus on siirtynyt ennusteissa etelämmäs, eli vielä aiemmin joulukuussa tätä siirtymistä ei ollut nähtävillä. Tämä on pääsyy Euroopan kylmemmälle talvisäälle lähiaikoina.
5.1. alkavalla viikolla polaaripyörteen keskus (ennuste 10 hPa pinnassa) on siirtynyt pohjoiselta napa-alueelta kohti Pohjois-Eurooppaa. Näin ollen kylmän ilman keskus siirtyy pyörteen sisällä kohti Eurooppaa. Voimakkaimmat, lauhat länsivirtaukset jäävät polaaripyörteen keskuksen eteläpuolelle. Polaaripyörteen keskus on siirtynyt ennusteissa etelämmäs, eli vielä aiemmin joulukuussa tätä siirtymistä ei ollut nähtävillä. Tämä on pääsyy Euroopan kylmemmälle talvisäälle lähiaikoina. Kuva: ECMWF

Mihin se lauha ilma sitten katosi?

Jos polaaripyörre on kerran vahvistumassa, niin mihin se aiemmin ennustettu lauha ilma sitten siirtyy?

ECMWF:n mukaan tammikuun alussa ja puolivälissä on hyvin laajoja tavanomaista lämpimämmän ilman alueita keskileveysasteilla ja napa-alueellakin, mutta ne eivät aiemmista ennusteista poiketen osukaan Eurooppaan. Kylmät poikkeamat osuvat ennen kaikkea Pohjois-Eurooppaan ja osaan Siperiaa, mutta selvästi laajemmille alueille ennustetaan normaalia lauhempaa säätä, mikä on hyvin linjassa polaaripyörteen nopean vahvistumisen kanssa.

Tammikuun alun jälkeen voimakkaita lämpimiä poikkeamia ennustetaan Kanadaan, Alaskaan, osaan Grönlantia ja hyvin laajalle alueelle Lähi-itään, Keski-Aasiaan ja Kiinaan.

Polaaripyörteen vahvistumisen seuraukset näkyvät pitkän ajan ennusteessa lauhana säänä eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa. Esimerkiksi Kanadaan, Alaskaan ja laajoille alueille Aasiaan ennustetaan normaalia lämpimämpää talvisäätä. Sen sijaan Pohjois-Eurooppa ja osa Siperiasta näyttävät muodostavan kylmän poikkeuksen.
Polaaripyörteen vahvistumisen seuraukset näkyvät pitkän ajan ennusteessa lauhana säänä eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa. Kuvassa 12. tammikuuta alkavan viikon ennuste lämpötilapoikkeamista pohjoisella pallonpuoliskolla. Esimerkiksi Kanadaan, Alaskaan ja laajoille alueille Aasiaan ennustetaan normaalia lämpimämpää talvisäätä. Sen sijaan Pohjois-Eurooppa, Yhdysvaltojen koillinen osa ja osa Siperiasta näyttävät muodostavan kylmän poikkeuksen. Kuva: ECMWF

Talven kokonaiskuva ei vielä ole kirkossa kuulutettu

Edellinen pitkän ajan kausiennuste (tammi–maaliskuu) povasi Pohjois-Eurooppaan tavanomaista lämpimämpää talvea. Uusi ennuste saadaan tammikuun alussa, ja on mielenkiintoista nähdä, tuleeko ennusteeseen muutoksia.

Vaikka tammikuun alku on kylmä, se ei välttämättä tarkoita, etteikö talvi voisi kokonaisuutena olla lauha, kuten ECMWF aiemmin ennakoi. Tällä hetkellä mikään ei viittaa siihen, että edessä olisi poikkeuksellisen pitkäkestoinen ja ankara pakkaskausi. Esimerkiksi merkkejä uudesta rajusta stratosfäärin lämpenemisestä (SSW), joka romahduttaisi polaaripyörteen lopputalveksi, ei ole näkyvissä.

Pitkän ajan ennuste suursäätyypeistä Euroopassa. Tammikuun ensimmäisinä päivinä dominoi Pohjois-Atlantin korkeapaine (ATR, Atlantic ridge), mikä tuo kylmiä ilmavirtauksia sen itäpuolella Eurooppaan. Tammikuun edetessä kylmät skenaariot, kuten negatiivinen NAO-indeksi (vihreä palkki) ja Pohjois-Atlantin korkeapaine ovat yhä koholla. Tammikuun puolivälistä lähtien ennustettavuus on jo heikko, koska tällöin myös lauhempien suursäätyyppien todennäköisyys kasvaa.
Pitkän ajan ennuste suursäätyypeistä Euroopassa. Tammikuun ensimmäisinä päivinä dominoi Pohjois-Atlantin korkeapaine (ATR, Atlantic ridge), mikä tuo kylmiä ilmavirtauksia sen itäpuolella Eurooppaan. Tammikuun edetessä kylmät skenaariot, kuten negatiivinen NAO-indeksi (vihreä palkki) ja Pohjois-Atlantin korkeapaine ovat yhä koholla. Tammikuun puolivälistä lähtien ennustettavuus on jo heikko, koska tällöin myös lauhempien suursäätyyppien todennäköisyys kasvaa kuta kuinkin yhtä suureksi kuin kylmien todennäköisyys. Kuva: ECMWF

Tiivistettynä tilanne on nyt tämä:

  • Polaaripyörre vahvistuu, mutta asettuu lähelle keskiarvoa, ei ennätyslukemiin.
  • Vuoden 2019–2020 kaltainen superlauha talvi on epätodennäköisempi kuin aiemmin arvioitiin.
  • Tammikuun alku on kylmä, koska polaaripyörteen ydin keikahtaa päällemme.
  • Lopputalven osalta pidän yhä mahdollisena, että lauhat jaksot vievät voiton kylmistä.
  • Todennäköisyys sään lauhtumiseen kasvaa eri puolilla Eurooppaa tammikuun puolivälin jälkeen.

Pitkien sääennusteiden osuvuus on heikointa siellä, missä kiinnostus on suurinta

On tärkeää muistaa, että pitkän aikavälin sääennusteet ovat yhä pitkälti kokeiluasteella, ja niihin liittyy suuria haasteita erityisesti täällä pohjoisilla leveysasteilla. Nämä ennustemallit kehitettiin alun perin tropiikin tarpeisiin, missä globaalit ilmiöt, kuten El Niño ja La Niña, ovat ennustettavissa jo kuukausien päähän.

Lähempänä napa-alueita sää on paljon kaoottisempaa. Vaikka pitkien ennusteiden suosio on räjähtänyt varsinkin keskileveysasteilla ja korkeilla leveysasteilla, niihin tulisi suhtautua suurella varauksella. Tämän talven keskipitkät sääennusteet näyttivät toistuvasti hyvin lauhalta, mutta tammikuun alun kireät pakkaset ovat elävä todiste siitä, että ennusteet voivat muuttua nopeasti. Kolmen kuukauden jakson sisään voi mahtua säätä ääripäästä toiseen, vaikka keskiarvo näyttäisikin voimakasta poikkeamaa jompaan kumpaan suuntaan.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Lue seuraavaksi: Tuore vuodenaikaisennuste – tältä näyttää tammi–maaliskuun jakso!

Markus Mäntykannas
meteorologi

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Viimeksi katsomasi paikat