Napapyörre nielaisee Suomen – näin kauan hyytävä sää voi kestää

Perjantai oli käänteentekevä päivä Suomen säässä. Matalapaineen ylityksen jälkeen puuskainen pohjoistuuli tunkeutui eteläiseen Suomeen asti tuoden mukanaan kauden ensimmäiset lumisateet. Jatkossa kyyti onkin kylmää: pohjoista napa-aluetta kiertävän polaari- eli napapyörteen painopiste valuu Fennoskandian ylle levittäen meille vuodenaikaan nähden varsin kylmää ilmaa. Keskipitkän ajan ennusteet ovatkin nyt kallistuneet yhä kylmemmän alkutalven kannalle. Viitteitä on siitä, että polaaripyörre voisi hajota kokonaan marraskuun edetessä, mikä lisää kylmän todennäköisyyttä entisestään.

Voimakkaan matalapaineen jälkipuolella raivokas pohjoistuuli on kuljettanut pohjoisen napa-alueen kylmää ilmaa Suomen eteläpuolelle saakka. Kylmänpurkauksessa on tullut lumisateita ja jopa jäärakeita. Maan pohjoisosassa mitattiin monin paikoin myrskypuuskia (yli 21 m/s) ja tuntureilla voimakkaimmat puuskat olivat jopa hirmumyrskylukemissa (yli 33 m/s).

Kylmänpurkauksen yhteydessä merialueilla kehittyi vuodenaikaan nähden voimakkaita kuuropilviä, joiden yhteydessä esiintyi kesäisiä jäärakeita. Kuuropilvet pääsivät kasvamaan korkeutta, kun lämpimän meren ylle levisi hyvin kylmää ilmamassaa ja ilmakehän pystysuuntainen lämpötilaero kasvoi suureksi. Kesäisin kuuropilvet syntyvät vastaavalla tavalla, kun manner on lämmin ja ylempänä ilmakehässä ilma on kylmempää.

Polaaripyörre määrittelee talven sään

Pohjoisen napa-alueen ylle syntyy talviajaksi polaaripyörre, jonka voimakkuus määrittelee sään myös pyörteen ulkopuolella – esimerkiksi meillä Suomessa. Polaari- eli napapyörre syntyy tyypillisesti lokakuun aikana, kun napa-alue lähtee jäähtymään ja lämpötilaero eteläisempien leveysasteiden välillä kasvaa.

Niinä talvina, kun napa-alue jäähtyy tehokkaasti ja napa-alueen ympäristössä on ehyt jääpeite, pyörre on tiivis ja länsivirtaukset puhkuvat voimakkaina pyörteen ulkoreunalla. Vahva pyörre tuo tyypillisesti Suomeenkin lauhat oltavat, kuten esimerkiksi talvella 2019–2020.

Jos polaaripyörre jää tavanomaista heikommaksi, on se altis hajoamaan tai jakaantumaan useaksi osaksi talven aikana. Tämä kuljettaa napa-alueen arktista ilmaa myös eteläisemmille leveysasteille, jolloin talvisää on hyytävää osassa Eurooppaa tai Pohjois-Amerikkaa. Polaaripyörteestä voi muodostua normaalia vaisumpi, jos napa-alueen ympäristössä on tavanomaista vähemmän jääpeitettä talven alussa.

Tällä hetkellä jäätä on pohjoisen napa-alueen ympäristössä pitkän ajan keskiarvoa vähemmän, mikä voi johtaa polaaripyörteen arvaamattomaan käytökseen tulevana talvena.

Polaaripyörre valuu Pohjois-Euroopan ylle

Joskus voi käydä niinkin, että pohjoisen napa-alueen polaaripyörre nytkähtää paikoiltaan ja vaihtaa sijaintia. Se voi jäädä pyörimään pitkäksikin aikaa esimerkiksi Siperian, Pohjois-Euroopan tai Kanadan ylle tuoden kylmää säätä alueelle. Niinä keväinä, kun takatalvet ovat tuntuneet jatkuneen Suomessa loputtomiin, syypää on löytynyt yleensä meidän yläpuolelle jämähtäneestä polaaripyörteen riekaleesta.

Katso videolta meteorologien keskustelu tulevan talven sääästä:

ECMWF:n ennusteen mukaan polaaripyörre ajautuu ensi viikolla Pohjois-Euroopan ylle, mikä käytännössä tarkoittaa, että pohjoisnavalta siirtyy hyvin kylmän ilmamassan "pussukka" kohti Suomea. Erityisesti maan pohjoisosassa lämpötila voi laskea –20 asteen kylmemmälle puolelle.

Etelämpänä Suomessa puolestaan jännitetään, kuinka paljon lunta tulee ja mihin. Kylmän ilmamassan ja lämpimän meren yhteisvaikutus antaa erinomaiset edellytykset sakeiden lumisateiden syntymiselle erityisesti rannikkoalueilla. Säämallit eivät suoraan saa kiinni, milloin ja mihin nämä sakeat lumikuurot osuvat, mutta on mahdollista, että ne voivat ryöpsäyttää jopa kymmeniä senttimetrejä lunta samalle paikkakunnalle. Erityisesti länsi- ja lounaisrannikko ovat tarkkailun alla.

Länsivirtaukset notkahtavat marraskuun lopussa, mutta elpyvät joulukuussa

Pohdin aikaisemmassa blogissa ,"Hälyttävä romahdus pitkän aikavälin ennusteessa", mitä Pohjois-Euroopan säätyypille tapahtuu, kun länsivirtausten keskimäärinen voimakkuus romahtaa marraskuun aikana stratosfäärissä. Väistämättä tämä heijastuu säähän ennen pitkää myös alempana ilmakehässä, ja nyt alkaa käydä selväksi, että vaikutukset osuvat ennen kaikkea Eurooppaan. Tulevalla viikolla pakkasia ja lumisateita nähdään aina Välimeren maita myöden.

Lue myös: Viimeisin kuukausiennuste: Kylmää ilmaa leviää Välimerelle asti – Suomessa pakkanen yleistyy

Polaaripyörteen heikkeneminen ja valahtaminen pohjoiselta napa-alueelta Fennoskandian ylle tuo kylmää ilmaa, ja onpa ennusteessa nyt pieni mahdollisuus, että polaaripyörre hajoaisi kokonaan marraskuun lopussa. Tämä skenaario lisää entisestään kylmän sään todennäköisyyttä keskileveysasteilla – näillä näkymin erityisesti Pohjois-Euroopassa ja osassa Pohjois-Amerikkaa.

Pidän mahdollisena, että kylmä ja talvinen säätyyppi voi kantaa pitkälle marraskuun loppuun saakka Suomessa – mahdollisesti joulukuun puolellekin. Joulukuussa yläilmakehän länsivirtauksissa näkyy kuitenkin selvä elpyminen, mikä mielestäni on signaali polaaripyörteen vahvistumisesta. Arvioin, että joulukuun edetessä kylmimmän skenaarion todennäköisyys pienenee ja sää voisi jälleen lauhtua.

Pitkän aikavälin ennusteen mukaan talvikuukaudet joulu–helmikuun jaksolla ovat sekä Suomessa että muualla Pohjois-Euroopassa selvästi tavanomaista lämpimämpiä, joten olen yhä sitä mieltä, ettei kylmä jakso välttämättä kovin pitkälle talveen kanna. Muistutan kuitenkin pitkän aikavälin ennusteiden epävarmuudesta: niiden sanomaan kannattaa suhtautua suuntaa-antavana tietona.

Talven ystäville suosittelenkin ottamaan ilon irti lumesta ja pakkasesta samalla tavalla kuin suosittelen kesän ystäviä nauttimaan lämmöstä ja auringosta täysin siemauksin silloin, kun sitä on tarjolla.

Markus Mäntykannas
meteorologi