Suomi on nyt silmiinpistävä poikkeus leveyspiirillään

Suomi pitää tällä hetkellä hallussaan kyseenalaista saavutusta: olemme leveyspiirillämme maapallon pohjoisimpia alueita, missä ei ole lumipeitettä. Pohjanmaa muodostaa planeettamme pohjoisimman laaja-alaisen lumettoman alueen. Myös lämpötilat erottuvat muista vastaavista leveysasteista. Esimerkiksi Kanadassa ja Siperiassa on paikoin jopa yli 40–50 astetta kylmempää.

Marraskuussa tapahtunut stratosfäärin äkillinen lämpeneminen, (engl. lyhenne SSW), on laukaissut muutaman viikon viiveellä hyvin kylmän ilmamassan purkauksia eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa. Osumaa ovat ottaneet erityisesti Pohjois-Amerikka, Siperia ja Kaukoitä. On yleisesti tiedossa, että stratosfäärin lämpeneminen lisää hyytävän talvisään todennäköisyyttä keskileveysasteilla, mutta ei tietenkään kaikkialla samanaikaisesti.

Suomessa ja Euroopassa onkin todistettu aivan päinvastaista vaikutusta: kun kylmät ilmat ovat valuneet mantereemme sekä itä- että länsipuolelle, on meille virrannut jatkuvalla syötöllä Pohjois-Atlantin matalapaineiden säestyksellä hyvin lauhaa ilmaa lounaasta. Tämä on tehnyt hallaa talvihaaveille ja lumipeitteelle.

Lue lisää Suomen lumitilanteesta: Osassa Suomea lunta on tavanomaista vähemmän: “Lumiraja on sahannut parin viikon aikana satoja kilometrejä”

Lokakuun lopun lämpötiloja, auringonpaistetta alle tunti

Joulukuun kahdeksan ensimmäisen vuorokauden lämpötila- ja auringonpaistetilastot kertovat lauhojen lounaisvirtausten karuista vaikutuksista. Vuorokauden keskilämpötila on ollut etelässä ja lounaassa lokakuun loppua tai loka–marraskuun vaihdetta vastaavissa lukemissa. Aurinko on paistanut enimmilläänkin vain tunnin.

Lauhat ja kosteat ilmavirtaukset tuppaavat tiivistymään Pohjois-Euroopan yllä pilviksi, sateiksi ja sumuiksi – tämän vuoksi auringonpaistetunteja on kertynyt erittäin niukasti. Kaikilla auringonpaistetta mittaavilla havaintoasemilla on rekisteröity 1.–8.12. alle yksi auringonpaistetunti. Pisimmän korren vetää länsirannikolla sijaitseva Korsnäs Bredskäretin havaintoasema, missä aurinko on paistanut reilut 53 minuuttia. Monilla havaintoasemilla auringonpaistetuntien määrä on pyöreä nolla.

Keskimäärinkin auringonpaistetunteja on joulukuussa niukasti. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä niitä kertyy koko kuun aikana 28 ja Turussa 24 tuntia. Määrä laskee nopeasti, kun siirrytään kohti pohjoista. Oulussa paistaa enää tilastojen mukaan kahdeksan tuntia ja Sodankylässä vain tunnin.

Juuri joulukuussa säteilyä saapuu meille kaikista vähiten, mutta muutos on jo vuodenvaihteen jälkeen suuri, sillä tammikuussa auringonpaistetunnit moninkertaistuvat pohjoisessa ja liki tuplaantuvat myös etelässä.

Katso videolta selitys, miksi Suomen talvet ovat niin harmaita:

Suomi on poikkeus leveyspiirillään

Tällä hetkellä Suomea voisi luonnehtia leveyspiirinsä mustaksi lampaaksi: meillä on Norjan ja Ruotsin rannikon ohella maapallon pohjoisimmat lumettomat alueet ja leveyspiirimme korkeimmat lämpötilat manneralueella.

Suomen Kokkola on yksi maapallon pohjoisimpia lumettomia paikkakuntia tällä hetkellä. Ainoastaan Ruotsin itärannikolla ja Norjan länsirannikolla lumiraja yltää paikoin vielä pohjoisemmas. Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa muodostavat maapallomme pohjoisimman laaja-alaisen lumettoman alueen. Näin laajaa lumetonta aluetta ei vastaavilla leveysasteilla löydy edes länsinaapureistamme.

Vähälumiseen joulukuun alkuun ovat Pohjois-Euroopassa vaikuttaneet seuraavat tekijät:

• Länsi- ja lounaisvirtausvoittoinen säätyyppi, joka on kuljettanut lauhaa ja kosteaa ilmaa Pohjois-Atlantilta. Sateet ovat olleet vetisiä.
• Tavanomaista lämpimämpi Itämeri, joka on nostanut rannikkojen lämpötilaa entisestään.

Lue aiheesta lisää: Itämerellä erikoinen tilanne päällä: "Talvi pysyy loitolla tai kerralla rysähtää puoli metriä lunta"

Esimerkiksi Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa lumiraja yltää selvästi eteläisemmille leveysasteille. Kaukoidässä lunta on Pohjois-Kiinaa ja -Japania myöden, Yhdysvalloissa New Mexicon ja Virginian osavaltioita myöden. Eteläisimmillään lunta on alkuviikolla vuoristoja lukuun ottamatta havaittu leveyspiirillä 35 °N, kun taas Suomen Kokkola sijaitsee leveyspiirillä 63,50 °N!

Jopa yli 50 astetta lämpimämpää

Suomen erikoisuus ei kansainvälisessä säävertailussa jää pelkästään lumitilanteeseen. Meillä on tällä hetkellä huomattavasti lämpimämpää kuin monilla muilla vastaavilla leveysasteilla. Paikoin puhutaan jopa yli 50 asteen eroista, kun tarkastellaan leveysasteita 60–70 °N.

Erityisen kylmiä poikkeamia on viime päivinä mitattu Pohjois-Amerikan itäisissä ja pohjoisissa osissa sekä Siperiassa, missä lämpötila on jäänyt 10–20 astetta ilmastollisen keskiarvon alapuolelle. 30 asteen pakkaset ovat vyöryneet Kanadan ja Yhdysvaltojen rajalle saakka.

Pohjoisen pallonpuoliskon matalimmat lämpötilat on mitattu Suomea vastaavilla leveysasteilla sekä idässä että lännessä. Esimerkiksi Siperian Kerbossa lämpötila laski –54,3 asteeseen. Näin alhaiset lukemat ovat tiettävästi vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen alhaisia.

Kanadan luoteisimmassa territoriossa, Yukonissa, on puolestaan mitattu alimmillaan –46,5 astetta.

Pohjois-Amerikan, Siperian ja Kaukoidän kylmyys johtuu pohjoisnavalta alueelle vyöryneestä arktisesta ilmamassasta.

Pikakylmeneminen myös Suomeen, mutta isossa kuvassa mikään ei muutu

Kuinka kauan Suomen synkkä saavutus maailman pohjoisimpana lumettomana alueena vielä jatkuu? Onko toivoa talven paluusta ennen joulua?

Tällä hetkellä katson tuoreinta eurooppalaista ja amerikkalaista sääennustedataa, jotka molemmat liputtavat lyhytkestoisen talvisen vaiheen puolesta tulevana viikonloppuna. Matalapainevyöryn keskellä Skandinaviaan on tilapäisesti muodostumassa korkeapaineen selänne, joka katkaisee lauhat ja kosteat länsivirtaukset ainakin yhdeksi viikonlopuksi.

Jos ennuste tällaisenaan toteutuu, on pakkasta muutaman päivän ajan etelärannikkoa myöden ja pohjoisessa sitä on ajoittain 20–30 astetta. Talvinen vaihe ei välttämättä kestä kauaa, koska isossa kuvassa Pohjois-Atlantin matalapaineet näyttävät yhä dominoivan säätä ja puskevat Skandinaviaan syntyvät korkeapaineet nopeasti maamme itäpuolelle.

Lue seuraavaksi: Tuore vuodenaikaisennuste – tältä näyttää tammi–maaliskuun jakso!

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 9.12.2025 klo 18.24