Ilmassa leijuu nyt iso pettymyksen uhka

Etelävirtauksen myötä ilmakehässä on vielä lähiaikoina runsaasti kesäistä lämpöä ja kosteutta, mutta vauhdilla vaimenevan auringonsäteilyn vuoksi lämpö ei enää pääse samalla tavalla oikeuksiinsa kuin kesäkuukausina. Tuloksena syntyy sakeita sumuja ja sumupilviä, jotka vaikeuttavat meteorologin työtä, ja tuovat lämpöä ja auringonpaistetta odottaville karvaan pettymyksen. Lämpötilaennusteet menevät tällaisessa säätilanteessa osassa maata väistämättä pieleen, kun ei tiedetä, missä vaiheessa päivää sumupilvi hälvenee vai hälveneekö ollenkaan.

Sumupilvet hankaloittavat lämpötilan ennustamista loppukesällä ja syksyllä, koska tarkalleen ottaen ei tiedetä, milloin ja missä sumupilvi hälvenee. Sumupilvi voi syntyä esimerkiksi siten, että yön aikana maan pinnalle muodostuneet sumut irtaantuvat aamun ja aamupäivän aikana muutaman sadan metrin korkeudelle alailmakehään muodostaen tasaisen harmaan pilvikaton. Auringonsäteily ei pääse lämmittämään sumupilven läpi ja niinpä lämpötilat voivat jäädä selvästi ennustettua matalammiksi.

Sekä maanantai- että tiistaiaamuina maan eteläosassa herättiin harmaaseen sumupilven verhoamaan maisemaan. Ennustemallit olivat vielä maanantaiaamuna sitä mieltä, että sumupilvi haihtuisi maan eteläosasta iltapäivän aikana, mutta todellisuudessa näin kävi vasta hetki ennen auringonlaskua iltaseitsemän aikoihin. Lämpötila jäi sumupilven vuoksi paikoitellen viitisen astetta ennustettua matalammaksi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle maanantai-iltapäiväksi ennustettu 18–20 astetta olikin lopulta vain 15 astetta.

Tällaisia tilanteita on todennäköisesti edessä lisää niin kauan kuin kostea ja lämmin etelävirtaus jatkuu.

Lue myös: Nämä tekijät vaikeuttavat lämpötilan ennustamista

Sumujen kulta-aikaa

Sumuilta ei voi tähän vuodenaikaan välttyä. Erityisesti sisämaassa sumuja syntyy syys–lokakuussa runsaasti sekä vesistöillä että aukeilla peltoalueilla.

Mantereen yllä leijailevat maagiset aamusumut ovat todennäköisimmin säteilysumuja, jotka syntyvät maanpinnan voimakkaasta jäähtymisestä selkeänä ja heikkotuulisena yönä. Maanpinnan nopea jäähtyminen johtaa ensin kasteen (tai kuuran) syntymiseen ja jos jäähtyminen leviää myös yläpuolella olevaan ilmakerrokseen, käynnistyy vesihöyryn tiivistyminen sumupisaroiksi.

Mitä tiheämpiä ja laaja-alaisempia säteilysumuja syntyy, sitä pidempään niiden haihtuminen kestää. Laaja-alaiset sumut nousevat aamupäivän aikana maanpinnalta ilmakehään ja voivat muodostaa paksun sumupilviverhon. Joskus se jopa tihuttaa vettä. Jos sää on heikkotuulista ja syksy on jo edennyt pitkälle, sumupilvi ei välttämättä haihdu koko päivän aikana. Alkusyksystä haihtuminen on vielä todennäköisempää, mutta ei takuuvarmaa.

Toinen loppukesälle ja syksylle tyypillinen sumulaji on sekoitussumu. Kun mantereen yläpuolella jäähtynyt ilma valuu lämpimien vesialtaiden päälle, kylmä ja lämmin ilma sekoittuvat keskenään. Ilman jäähtyminen kosteissa olosuhteissa vesistöjen yllä käynnistää niin ikään sumukehityksen. Joskus nämä sumut voivat ajautua tuulenvireen mukana vesistöltä mantereelle.

Mitä pidemmälle syksyä edetään, sitä voimakkaampi pakote tarvitaan sumun hälvenemiseen. Auringonsäteily ei enää itsessään riitä, vaan saatetaan tarvita tarpeeksi voimakas tuuli tai säärintaman saapuminen paikalle. Kesäkuukausina korkealta lankeava auringonsäteily haihduttaa tehokkaasti sumupisarat, mutta syksyn aikana säteilyteho laimenee voimakkaasti.

Pettymyksen uhka

Suomeen virtaa ennusteen mukaan syyskuun alussa etelästä lämmintä ja kosteaa ilmaa. Sumuja kehittyy päivittäin jossain päin maata. Lähes päivittäin tällä viikolla osassa maata leijuu ilmassa se uhka, etteivät sumupilvet päivän aikana hälvene kunnolla. Tämä voi johtaa pettymyksiin, kun odotettu lämmin auringonpaiste onkin todellisuudessa marraskuisen harmaa maisema.

Erityisesti loppuviikon ennusteissa on näkynyt Suomeen jopa 20–25 asteen kesäistä lämpöä, mutta näin korkeiden lämpötilojen edellytys on, että aurinko paistaa jo aamupäivästä lähtien. Näin lämpimässä ja kosteassa ilmamassassa on lähes takuuvarmaa, että sumujen muodostuminen on öisin vilkasta, mutta kyseenalaista on, kuinka hyvin tai huonosti sumuista päästään päiväsaikaan eroon.

Heikkotuulisimmilla alueilla sumupilvet voivat viipyä pitkälle iltapäivään, jolloin ennustetut yli 20 asteen lukemat saattavatkin jäädä saavuttamatta. Ennusteen mukaan loppuviikko on kuitenkin alkuviikkoa hieman tuulisempi, joten sumupilvetkin todennäköisesti hälvenevät laajemmalta alueelta ja kesäistä lämpöä piisaa ainakin ajoittain suureen osaan maata auringonpaisteen kera.

Lue seuraavaksi: Syyskuun kuukausiennuste: Alkuun yli 20 asteen lämpötiloja – kuinka pitkälle kesäsää voi jatkua?

Markus Mäntykannas
meteorologi