Lopputalven ennuste julki: Uskomattoman sitkeä asetelma jämähtää päälle – "Pahoin pelkään, että mitä käy keväälle"

Euroopan keskuksen (ECMWF) uusi kuukausiennuste näyttää merkittävän lauhtuvan käänteen tammikuun kolmannella viikolla, mutta se on jäämässä tilapäiseksi. Jatko näyttää vähintään yhtä hyytävältä kuin kulunut viikko, ellei sitten vieläkin kylmemmältä. Pitkäkestoinen kylmä kurimus on jämähtämässä lopputalveksi Pohjois-Euroopan ylle.

Pidennetty kuukausiennuste yltää nyt kuuden viikon päähän maaliskuun ensimmäiseen päivään saakka. Lähes kaikki tarkasteluviikot näyttävät suuressa osassa Suomea tavanomaista kylmemmiltä, joskin tammikuun kolmannella viikolla eteläinen Suomi lauhtuu voimakkaasti.

Lue myös: Suomen sää tammikuussa tilastojen mukaan

Ennusteviikko 18.–24. tammikuuta: Paukkupakkaset vaihtuvat vesisateisiin – tarkista lumikuorma

Tammikuun kolmas viikko näyttää tuovan hyytävään talvisäähän tilapäisen helpotuksen. Etelä- ja lounaisrannikolla viikko on lämpöoloiltaan tavanomainen, maan keskiosassa 0–1 ja pohjoisessa 1–3 astetta tavanomaista kylmempi.

Venäjän jääkylmän korkeapaineen vaikutus näyttää ohimenevästi lipsuvan, jolloin Atlantin matalapaine pääsee pyöräyttämään lounaasta selvästi viime aikaista lauhempaa ilmaa koko Eurooppaan.

Tämän hetkisen ennusteen mukaan Suomen yli pyyhkäisee viikon puolivälissä sakea lumipyry, jonka jälkeen lämpötila kohoaa ainakin Etelä-Suomessa selvästi plussan puolelle – jopa viiteen lämpöasteeseen saakka. Loppuviikosta sateet ovat todennäköisesti hetken aikaa silkkaa vettä, mikä painaa hankia kasaan etelässä ja lännessä. Muualla maassa lumipeite vahvistuu ja pakkaset jatkuvat.

Viimeistään lauhtumisen yhteydessä on hyvä harkita lumien putsaamista katoilta, sillä uusi kylmeneminen on jo näköpiirissä. Lumikuorma voi käydä erittäin raskaaksi, kun vesipitoinen lumi jäätyy lauhan pyrähdyksen jälkeen.

"Viimeistään lauhtumisen yhteydessä on hyvä harkita lumien putsaamista katoilta, sillä uusi kylmeneminen on jo näköpiirissä. Lumikuorma voi käydä erittäin raskaaksi, kun vesipitoinen lumi jäätyy lauhan pyrähdyksen jälkeen."

Tammikuun kolmas viikko näyttää olevan tavanomaista sateisempi Oulun eteläpuoleisessa Suomessa ja erityisesti etelärannikon tuntumassa. Laajalti myös Länsi-Eurooppa näyttää hyvin sateiselta. Tämä kielii matalapainetoiminnan vilkastumisesta.

Ennusteviikko 25.–31. tammikuuta: Kuluneen talven pakkasennätykset rikki?

Tammikuun viimeisellä viikolla Jäämeren yllä näkyy jälleen vahvistuva signaali tavanomaista korkeammasta ilmanpaineesta, mikä pakottaa Atlantin matalapaineet eteläisemmälle reitille. Tämä tietää "Siperia-talven" paluuta – koko Suomi näyttää jopa 6–10 astetta keskiarvoja kylmemmältä.

Kun yhdistetään näin suuri negatiivinen lämpötilapoikkeama siihen faktaan, että tammi–helmikuun vaihde on jo tilastollisestikin vuoden kylmintä aikaa, voidaan meillä kokea tammikuun lopussa erittäin alhaisia lämpötiloja. Asetelma muistuttaa kovasti talvea 2010.

Tammikuun lopun sademäärissä ei näy suurempia poikkeamia, mutta heti Suomen eteläpuolella sataa ennusteen mukaan tavanomaista enemmän. Kun matalapaineiden reitti suuntautuu Suomen eteläpuolelle ja itävirtaukset vallitsevat, on eteläisessä Suomessa mahdollista kokea sakeitakin lumisateita.

Ennusteviikot 1.–14. helmikuuta: Uskomattoman sitkeä asetelma pitää pintansa

Kuukausi vaihtuu, vaan ei sääasetelma. Kuukausiennusteen mukaan tavanomaista korkeamman ilmanpaineen alue pysyttelee visusti Suomen pohjoispuolella, mikä viittaa kylmien itävirtausten jatkumiseen. Suomi näyttää edelleen selvästi tavanomaista kylmemmältä, joskin poikkeama ei enää ole niin vahva kuin tammikuun viimeisellä viikolla.

Tavanomaista kylmemmän talvisään todennäköisyys on Suomen leveysasteilla kohonnut polaaripyörteen hajoamisen vuoksi.

Helmikuun alun sademäärissä poikkeamat kallistuvat ennemminkin tavanomaista kuivemman sään puolelle Suomen osalta. Sateet ja lämpimämmät ilmat näyttävät ohjautuvan etelämmäs Eurooppaan.

Lue myös: Helmikuun tyypillinen sää Suomessa

Ennusteviikot 15. helmikuuta – 1. maaliskuuta: Lumiset talvilomaviikot, mutta miten käy kevään?

Vielä kuukusiennusteen viidennelläkin tarkasteluviikolla helmikuun puolivälin jälkeen Pohjois-Eurooppa näyttää tavanomaista kylmemmältä, ja itse asiassa kylmän sään alue näyttää laajenevan myös Keski-Eurooppaan.

Helmikuun viimeisellä viikolla lämpötila- ja sademääräpoikkeamat haalistuvat koko Euroopan alueella, mikä viittaa ennusteen epävarmuuteen.

Pidennetyn kuukausiennusteen valossa näyttää kuitenkin siltä, että talvilomaviikoille riittää tänä vuonna lunta ja pakkasta koko Suomeen. Koko lopputalvi näyttää täällä pohjolassa eurooppalaisen ennusteen perusteella melko ankaralta.

Pahoin pelkään, että mitä käy keväälle, mikäli lopputalvesta tulee hyytävä – aikaisemmat vuodet kun ovat opettaneet, että kylmän ja hyvin lumisen talven jälkeen kevääntulo toisinaan takkuaa. Jos pohjolassa on hyvin paksu lumipeite ja pohjoinen Itämeri laajalti jäässä, kestää aikansa ennen kuin ilmat kunnolla lämpenevät.

Tilastollisesti terminen kevät alkaa maan eteläosassa maaliskuun loppupuolella ja muualla maassa tämän jälkeen. Vielä on kuitenkin liian aikaista ottaa kantaa, milloin kevät alkaa tänä vuonna.

Talven ystävien kannattaakin nyt riemuita tästä ennustetusta asetelmasta kaksin verroin, sillä edellistalvi jäi suutariksi.

"Talven ystävien kannattaakin nyt riemuita tästä ennustetusta asetelmasta kaksin verroin, sillä edellistalvi jäi suutariksi."

Korostan kuitenkin, että pitkiin sääennusteisiin liittyy epävarmuuksia ja ne ovat vasta kokeiluasteella.

Markus Mäntykannas

Päivitetty 16.1.2021 klo 22.55