Uusi El Niño näkyy horisontissa – edellisellä kerralla Suomessa liki –45 astetta

Tyynen valtameren valtavat vesimassat ovat jälleen alkamassa liikkua uuteen tahtiin. Planeettamme sääjärjestelmien mahti, ENSO (El Niño-Southern Oscillation), on siirtymässä kohti uutta El Niño -vaihetta. Vaikka olemme täällä pohjolassa kaukana päiväntasaajalta, tämän ilmiön vaikutukset ulottuvat lähes kaikkialle.

Olemme parhaillaan jättämässä taaksemme La Niñan viilentävän vaiheen ja matkalla kohti uutta El Niño -episodia. Ennusteiden mukaan ilmiö alkaa nostaa päätään tulevan kesän aikana, ja siitä voi muotoutua voimakkuudeltaan kohtalainen. Kun tähän luonnolliseen kiertoon yhdistetään ilmastonmuutoksen luoma korkea pohjalämpötila, on mahdollista, että tulevat vuodet piirtyvät planeettamme mittaushistoriaan kaikkien aikojen kuumimpina.

Mikä on ENSO ja missä nyt mennään?

ENSO on Tyynellä valtamerellä syntyvä luonnollinen ilmiö, joka kytkeytyy valtameren pintalämpötilan, ilmanpaineen ja päiväntasaajan pasaatituulten muutoksiin. Ilmiö koostuu kolmesta eri vaiheesta, jotka vuorottelevat epäsäännöllisesti:

• La Niña: Viileä vaihe, jolloin itäisen Tyynenmeren vedet ovat keskimääräistä kylmempiä. Tämä vaihe on hallinnut viime aikoina, mutta se on nyt väistymässä. Planeettamme keskilämpötila tyypillisesti laskee La Niñan aikana.
• ENSO-neutraali: Suvantovaihe, jolloin kumpikaan ääripää ei hallitse säätyyppejä. Tässä tilassa ollaan usein siirryttäessä La Niñasta El Niñoon tai päinvastoin.
• El Niño: Lämmin vaihe, jossa itäisen ja keskisen Tyynenmeren pintavesi lämpenee. Planeettamme keskilämpötila nousee El Niñon aikana, ja uudet lämpöennätykset ovat mahdollisia.

Tällä hetkellä olemme mielenkiintoisessa taitteessa, sillä heikohko, vuonna 2025 alkanut La Niña -vaihe on päättymässä. Olemme siirtymässä kohti ENSO-neutraalia vaihetta, jonka ennustetaan tulevana kesänä lipuvan vähitellen kohti uutta El Niñoa. Nyt ennustemallit viittaavat siihen, että uusi El Niño -episodi alkaisi alkukesän aikana, vaikka ennusteisiin liittyy vielä tässä vaiheessa epävarmuutta. El Niñon todennäköisyys on tällä hetkellä noin 50 %:n luokkaa.

Viimeksi El Niño hallitsi maapallon säätä vuosina 2023–2024. Ei siis ollut sattumaa, että vuosi 2024 oli ennätyslämmin maapallolla. Planeettamme keskilämpötila ylitti vuonna 2024 ensimmäistä kertaa kriittisen 1,5 asteen rajan.

Tässä ovat tärkeimmät faktat vuodesta 2024:

• Ennätyslämpö: Vuosi 2024 vahvistettiin virallisesti maapallon mittaushistorian kuumimmaksi vuodeksi. Se ohitti edellisen ennätysvuoden 2023 selvällä erolla.
• 1,5 asteen raja ylittyi: Vuosi 2024 oli ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi, jolloin maapallon keskilämpötila ylitti 1,5 astetta esiteolliseen aikaan (1850–1900) verrattuna. Useimpien tutkimuslaitosten (kuten Copernicus ja WMO) mukaan keskilämpötila oli noin 1,55–1,6 astetta korkeampi kuin esiteollisella kaudella.
• Jatkuva lämpöputki: Lähes jokainen kuukausi vuoden 2024 aikana oli joko historiansa lämpimin tai toiseksi lämpimin. Erityisesti vuoden alkupuoliskolla lämpötilat olivat poikkeuksellisen korkeita, mihin vaikutti osaltaan El Niño -ilmiö.

El Niñon vaikutukset: kuivuutta, tulvia, äärilämpötiloja

Miten yksi valtameren osa voi kuumentaa koko planeetan? Kyse on valtavasta energian siirrosta. Normaalitilanteessa itäiset pasaatituulet puhaltavat lämmintä pintavettä kohti Aasiaa ja Australiaa. El Niñon aikana nämä tuulet heikkenevät tai jopa kääntyvät.

Kun tuuli ei enää työnnä vettä länteen, Tyynenmeren länsiosiin varastoitunut valtava lämpömäärä “loiskahtaa” takaisin itään kohti Etelä-Amerikan rannikkoa. Tämä nostaa pintalämpötiloja laajalla alueella, ja valtameri alkaa luovuttaa valtavia määriä lämpöä ja kosteutta ilmakehään. Tämä ketjureaktio muuttaa suihkuvirtausten reittejä ja nostaa koko maapallon keskilämpötilaa viiveellä.

El Niño ei ole pelkkä tilastollinen lämpöpiikki, vaan se tuntuu paikallisesti nimenomaan sään ääri-ilmiöinä. Kun ilmakehän suuret virtaukset muuttuvat, runsaat sateet siirtyvät paikkoihin, joissa niitä ei kaivata, ja kuivuus iskee sateisille alueille.

Edellisten voimakkaiden El Niño -jaksojen aikana on nähty muun muassa seuraavia ilmiöitä:

• Rankkasateita ja tulvia: Erityisesti Etelä-Amerikan länsirannikolla (Peru, Ecuador) ja Itä-Afrikassa, missä ne aiheuttavat usein tuhoisia mutavyöryjä.
• Ankaraa kuivuutta ja maastopaloja: Kaakkois-Aasiassa, Indonesiassa ja Australiassa. Kuivuus vaarantaa sadot ja lisää ilmansaasteiden määrää.
• Pohjois-Amerikan säämuutokset: Tyypillisesti Yhdysvaltain eteläosat muuttuvat sateisimmiksi ja viileämmiksi, kun taas pohjoisemmat osat ja Kanada kokevat tavanomaista leudomman talven.
• Suomalaisten suosimat lomakohteet Kaakkois-Aasiassa: Lomasesonki talvella on kuuma ja kuiva.
• Valtameren ekosysteemit: Lämmin pintavesi estää ravinteikkaan kylmän veden nousun syvyyksistä (kumpuamisilmiö), mikä romahduttaa kalakannat ja vaikuttaa koko ravintoketjuun linnuista hylkeisiin Tyynellä valtamerellä.

Katso kartalta, miten El Niño vaikuttaa pohjoisen pallonpuoliskon kesäkuukausina:

El Niñon vaikutukset ovat laaja-alaisemmat, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi:

Tuoko El Niño Suomeen kylmiä talvia?

Vaikka El Niño on päiväntasaajan ilmiö, sen vaikutukset saattavat tavalla tai toisella yltää pohjoiseen Eurooppaan saakka. Suomen kannalta yhteys on kuitenkin monimutkainen ja usein ristiriitainen.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana muistetaan edellinen El Niño -talvi 2023–2024. Vaikka maailmalla paukuteltiin lämpöennätyksiä, Suomessa koettiin tammikuussa 2024 poikkeuksellista arktista kylmyyttä. Enontekiöllä rikottiin tällöin 2000-luvun kylmyysennätys, kun mittarilukema laski peräti –44,3 asteeseen. Tilastot kertovat, että El Niño -ilmiö oli käynnissä myös erittäin kylmän talven 2009–2010 aikana.

Se ei välttämättä ole sattumaa. Eräät tutkimukset viittaavat siihen, että El Niño -talvina Pohjois-Euroopassa saattaa olla keskimääräistä korkeampi todennäköisyys sulkukorkeapaineen muodostumiselle. Tämä säätyyppi estää leudot länsivirtaukset ja avaa väylän kylmälle, mantereiselle tai arktiselle ilmalle virrata Suomeen.

On kuitenkin tärkeää korostaa, että korrelaatio on heikko. El Niñon aikana Suomessa on nähty kaikenlaisia talvia – erittäin lauhoja ja kunnon pakkastalvia. Pohjois-Atlantin omat ilmiöt, kuten NAO-värähtely, vaikuttavat meillä usein voimakkaammin kuin kaukainen Tyynimeri.

Pitkä ennuste: El Niñon vaikutus näkyy Tyynellä valtamerellä kesällä – miltä näyttää tilanne Suomessa?

Me meteorologit olemme tottuneet, että ECMWF:n pitkän ajan kausiennusteissa näkyy useimmiten lämmin poikkeama. Kun tulevan kolmen kuukauden säätä verrataan vuosikymmenten ilmastolliseen keskiarvoon, on todennäköisyys tavanomaista korkeammille lämpötiloille ilmastonmuutoksen etenemisen myötä koholla.

Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tulevan kolmen kuukauden (maalis–toukokuu) jakson lämpötilassa ei näy Suomessa lämmintä poikkeamaa, vaan ennuste on neutraali. Voit katsoa tarkemman ennusteen täältä. Kun siirrytään ajassa vielä pidemmälle, tuleva kesä (kesä–elokuu) näyttää muodostavan Suomeen globaalin poikkeuksen: olemme maapallon mittakaavassa yksi niistä harvoista alueista, missä erottuu kylmä poikkeama. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että pitkän aikavälin kausiennusteiden luotettavuus laskee, mitä korkeammille leveysasteille tropiikista siirrytään. Esimerkiksi kuluvan talven ennuste näytti vielä loppusyksystä erittäin lauhalta, mutta toisin kävi.

Syy, miksi mainitsen tässä ECMWF:n pitkän aikavälin ennusteen tulevasta kesästä, on se, että kuvasta erottuu mainiosti El Niñon vaikutus Tyynellä valtamerellä. Se nostaa meriveden lämpötilaa Etelä-Amerikan länsipuolella. El Niño katsotaan alkaneeksi. jos meriveden keskilämpötila on yli 0,5 astetta keskiarvon yläpuolella tarkastelualueella. Tämä ehto näyttää toteutuvan kesäkuukausina heittämällä.

Muun maapallon poikkeamiin kannattaa erityisesti tropiikin ulkopuolella suhtautua suurella varauksella.

Alla olevasta kuvasta näkyvät ennustetut sademääräpoikkeamat kesä–elokuussa. El Niño -ilmiön alkaminen näkyy suurina sademäärinä laajalti Tyynellä valtamerellä tropiikissa.

Vuosi 2027: Kohti uusia lämpöennätyksiä

Tuoreimpien ennusteiden mukaan vuoden 2026 aikana alkava El Niño saattaa huipentua vasta marras–tammikuun taitteessa. Koska valtameren lämmöllä on tapana siirtyä ilmakehään pienellä viiveellä, suurin vaikutus maapallon keskilämpötilaan nähtäneen vasta seuraavana vuonna.

Pidän mahdollisena ja suorastaan todennäköisenä, että vuosi 2027 saattaa asettaa täysin uuden riman maapallon keskilämpötilalle. Jos El Niñosta kehittyy kohtalainen tai jopa voimakas – mikä sekään ei mahdotonta ole – voi ilmiö nostaa maapallon keskilämpötilaa 0,2 asteella.

Tämä on huolestuttavaa siksi, että moderni ilmastonmuutos on jo nostanut maapallon pohjalämpötilaa niin korkealle, että se alkaa jyrätä alleen luonnollisen vaihtelun. Toisin sanoen: nykyään emme välttämättä tarvitse edes El Niñon avustusta saavuttaaksemme ennätyksellisiä lämpötiloja. Jopa keskinkertainen ilmiö voi riittää työntämään lämpötilahavainnot uusiin ennätyksiin.

Lähteet: 

Copernicus Climate Change Service (C3S): Global Climate Highlights 2024

WMO: https://wmo.int/publication-series/state-of-global-climate/state-of-global-climate-2024

Butler et al. 2014: Separating the stratospheric and tropospheric pathways of El Niño–Southern Oscillation teleconnections

Markus Mäntykannas
meteorologi