Joulun sääennusteessa täyskäänne: "Blocking-tilanne"

Tuhnuisen lauhkea joulukuun alku ei ole tehnyt paljoa tilaa auringonpaisteelle, mutta kuluva viikonloppu tuo tilapäisesti kirkkaammat taivaat ja raikkaammat ilmat. Sitten taas lauhtuu ja läpitunkematon harmaus palaa. Tällä hetkellä meteorologien mielenkiinto kohdistuu kuitenkin jouluviikkoon, johon pidemmän aikavälin ennusteet ovat tuomassa radikaalia käännettä suursäätyyppiin. Toivonkipinä heräsi, sillä jouluviikosta on tuoreen ennusteen valossa tulossa selvästi talvisempi kuin mitä vielä aiemmin ennakoitiin. Sormet ristiin, että ennuste toteutuu.

Vielä muutama päivä sitten joulukuun auringonpaistetilastot näyttivät erittäin karuilta: paistetta oli kertynyt kaikilla sitä rekisteröivillä havaintoasemilla alle tunnin ja osalla havaintoasemista aurinko ei ollut joulukuun alun aikana näyttäytynyt lainkaan. Perjantai on kuitenkin tuonut pitkään odotetun valoilmiön monen ulottuville. Lisää on odotettavissa viikonlopun aikana. Osassa maata pakkanen kiristyy reippaasti.

Lue myös: Lapissa jopa −30 astetta – viikonloppuna kireä pakkanen hellittää ja lumisateet palaavat

Kohti talvipäivänseisausta – pimeys kulminoituu

Pian mennään kuitenkin taas kohti valoa. Talvipäivänseisaus osuu tänä vuonna joulukuun 21. päivälle sunnuntaille. Pohjoisen pallonpuoliskon kallistuskulma poispäin auringosta saavuttaa maksiminsa neljältä iltapäivällä, joten sen jälkeen voimme aloittaa lähtölaskennan kohti valoisampia aikoja.

Talvipäivänseisauksena pohjoinen pallonpuolisko on kääntyneenä poispäin auringosta ja aurinko paistaa kohtisuoraan Kauriin kääntöpiirille 23 astetta eteläistä leveyttä. Pohjoisella pallonpuoliskolla valoisan ajan kesto on tällöin lyhimmillään, kun taas eteläisellä päivän kesto on suurimmillaan.

Talvipäivänseisauksen aikana aurinko ei nouse lainkaan horisontin yläpuolelle napapiirin pohjoispuolella, eli kaamos vallitsee. Suomen pohjoisimmassa kylässä Nuorgamissa kaamosta kestää 52 päivää.

Talvipäivänseisauksena aurinko on horisontin yläpuolella Rovaniemellä 2 tuntia ja 16 minuuttia, Helsingissä 5 tuntia ja 49 minuuttia.

Ennusteiden mukaan näyttää, että pimeys Suomessa kulminoituu 15. joulukuuta alkavaan viikkoon. Viikosta ennustetaan harmaata ja lauhaa, maan etelä- ja keskiosassa laajalti myös lumetonta. Tämä tulee korostamaan pimeyttä varsinkin kun valoisan ajan kesto ehtii vielä jonkin verran lyhentyä.

Lapissa valoisaa aikaa on selvästi vähemmän kuin maan eteläpuoliskolla, mutta siellä voi ensi viikon aikana kertyä uutta lunta paikoin yli 20 cm, eli valoa on kaamosaikanakin aivan eri tavalla kuin etelässä. Tuore, vastasatanut lumi heijastaa jopa 80–90 % ympäristön valosta, kun taas lumeton maaperä ja asfaltti heijastavat vain 5–20 %. Ero on merkittävä. 

Suomalaista sisua kysytään siis vielä viikon ajan. Jouluviikosta voi jo muodostua kirkkaampi ja talvisempi.

Jouluviikon ennusteessa tapahtui iso käänne

Eurooppalainen säämalli ECMWF tuo jouluviikolle toivonkipinän. Ennuste on muuttunut merkittävästi, koska vielä aiemmin pitkän ajan ennusteet kuljettivat Suomeen jatkuvalla syötöllä lauhaa ja kosteaa ilmaa Atlantilta.

Tällä hetkellä näyttää, että Skandinaviaan on jouluviikolla kehittymässä meteorologisin termein "blocking-tilanne", joka tarkoittaa laaja-alaista ja pitkään paikallaan pysyvää korkeapaineen aluetta. Tällainen korkeapaine tunnetaan myös nimellä sulkukorkeapaine. Se nimensä mukaisesti sulkee ympäristöstään matalapaineet, mikä toteutuessaan tarkoittaisi kuivempaa ja talvisempaa vaihetta säähämme. Lämpötila kuitenkin riippuisi voimakkaasti korkeapaineen sijainnista.

Painotan, että ennuste on vielä tässä vaiheessa epävarma, mutta mahdollinen muutos on ollut eurooppalaisessa ennusteessa näkyvillä jo useammassa peräkkäisessä malliajossa. Sen takia uskallan siitä ääneen sanoa.

Jos korkeapaine ennusteen mukaisesti kehittyy jouluviikolla Skandinavian ympäristöön, sen sijainti tulee sanelemaan jouluviikon talvisuuden. Käydään läpi kaksi todennäköisintä skenaariota.

1. Korkeapaineen keskus Suomen lounais- tai länsipuolella tietäisi kylmiä ja kuivia pohjois- ja luoteisvirtauksia, joiden mukana lumikuuroja voi ajoittain ajelehtia Etelä-Suomeen saakka. Tässä asetelmassa pakkasta on todennäköisesti eteläisintä Suomea myöden. Kylmät pohjoisvirtaukset ja mahdollinen pakastuminen eivät kuitenkaan takaa valkeaa joulua kaikkialle, koska sateet jäävät korkeapaineen läheisyydessä vähäisiksi ja paikalliksi.
2. Korkeapaineen keskus Itämeren eteläosassa tai Baltiassa tietäisi luoteis- ja länsivirtausvoittoista säätyyppiä, jossa lämpötilat olisivat korkeampia kuin ensimmäisessä skenaariossa, mutta todennäköisesti sateet yhä vähäsiä. Todennäköisimmin sateita yltäisi maan pohjoisosaan. Ajoittain voisi olla suojasäätä, mutta kuitenkin talvisempaa kuin 15. joulukuuta alkavalla viikolla. Valkean joulun todennäköisyys on tässä skenaariossa etelässä hieman pienempi kuin edeltävässä.

Polaaripyörre elpyy: ei pitkäkestoista kylmyyttä

Vaikka jouluviikko toisikin tilapäisen kylmenemisen tullessaan, eivät nämä kylmät vaiheet välttämättä kuluvana talvena kauaa kestä.

Vilkaisin tuoreimman ennusteen länsivirtausten kehittymisestä stratosfäärissä, eli toisin sanottuna ennuste kertoo, kuinka voimakkaana polaaripyörre voi talven edetessä puhkua. Mitä voimakkaampi pyörre, sen todennäköisimmin Suomen leveysasteilla on länsivirtauksia ja vilkasta matalapainetoimintaa.

Nyt näyttää, että länsivirtaukset yläilmakehässä voimistuvat kovaa tahtia joulukuun edetessä. Olemme käytännössä koko marraskuun ja alkavan joulukuun olleet keskiarvon alapuolella, eli länsivirtaukset ovat olleet pitkän ajan keskiarvoa vaisumpia. Tämä on johtanut hyytävään talvisäähän esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ja Siperiassa.

Polaaripyörre on elpymässä joulukuun aikana siihen malliin, että vuodenvaihteen jälkeen se olisi jopa voimakkaampi kuin keskimäärin. Kun polaaripyörre on tilastollisesti voimakkaimmillaan joulukuun lopulla, voisi huippu tulevana talvena osua vasta tammikuulle.

Mitä tämä käytänössä sitten tarkoittaa? Vastauksen löydätkin jo tämän kappaleen otsikosta: ei pitkäkestoista kylmyyttä. Länsivirtausten voimistuminen yläilmakehässä, ts. polaaripyörteen elpyminen tiiviiksi, vähentää kylmän sään todennäköisyyttä meillä maan pinnalla keskileveysasteilla.

Epäilen, että ei tästä kovin talvista talvea saa tekemälläkään. Painotan kuitenkin, että tämä toteama pätee maan etelä- ja keskiosassa. Pohjoisessa lunta voidaan länsivirtausvoittoisena talvena saada yli tarpeiden.

Lue myös: Tuore vuodenaikaisennuste – tältä näyttää tammi–maaliskuun jakso!

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 12.12.2025 klo 15.55