Super-El Niñon todennäköisyys kasvaa: Maapallon säähän pelätty käänne jo tänä vuonna

Merkit ovat nyt selvät: maapallon sääkuviot ovat siirtymässä tänä vuonna uuteen vaiheeseen pian alkavan El Niño -ilmiön myötä. El Niñosta voi muodostua voimakkain yli 10 vuoteen, ja pitkän ajan ennusteet väläyttelevät mahdollisuutta jopa ns. "Super-El Niño -ilmiölle". Toteutuessaan voimakas El Niño nostaisi selvästi maapallon keskilämpötilaa ja johtaisi pelättyihin vaikutuksiin erityisesti tropiikissa. Voimakas El Niño vaikuttaisi todennäköisemmin myös esimerkiksi Suomen säähän.

Maapallon sääjärjestelmä on valtava, monimutkainen ja usein arvaamaton kokonaisuus. Yksi sen voimakkaimmista säätelevistä tekijöistä on kuitenkin ilmiö, jota meteorologit ja ilmastotutkijat seuraavat nyt rystyset valkoisina. Kyseessä on Tyynen valtameren ENSO-värähtely (El Niño-Southern Oscillation). Ilmiö tarkoittaa Tyynen valtameren trooppisten osien lämpötilan ja ilmanpaineen vaihtelua, jolla on sormensa pelissä lähes jokaisen maanosan säässä.

Olemme juuri jättämässä taaksemme lyhyeksi jääneen La Niña -vaiheen, ja suunta on selvä: siirrymme kovaa vauhtia kohti El Niñoa jo kuluvan kevään 2026 aikana. Mutta kyseessä ei välttämättä ole mikään tavanomainen vaihtelu, vaan merkkejä on ilmassa jopa harvinaisesta "Super-El Niñosta".

Lue myös:

• Mikä on La Niña -ilmiö?
• Mikä on El Niño ilmiö?

ENSO pähkinänkuoressa

ENSO on kuin maapallon suuri termostaatti. Se vaihtelee kolmen tilan välillä:

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

1. La Niña: Tyynen valtameren itä- ja keskiosat ovat tavanomaista viileämpiä. Tämä vaihe on usein hillinnyt maapallon keskilämpötilan nousua ja kääntänyt planeettamme tilapäisesti jopa viileämpään moodiin.
2. Neutraali vaihe: Lämpötilat ovat lähellä pitkän ajan keskiarvoja.
3. El Niño: Tyynen valtameren pintavesi lämpenee huomattavasti. Maapallon keskilämpötila nousee. Helleaallot ja kuivuus lisääntyvät laajoilla alueilla esimerkiksi Aasiassa.

Virallisesti El Niño katsotaan alkaneeksi, kun Tyynellä valtamerellä tarkastelualueella (niin sanottu Niño 3.4 -alue) vedenpinnan lämpötila kohoaa yli 0,5 astetta pitkän ajan keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti La Niña -vaiheessa lämpötila on vähintään 0,5 astetta keskiarvon alapuolella.

Tämä pinnan alla kytevä lämpöenergia ei jää vain veteen. Kun Tyyni valtameri lämpenee, se luovuttaa valtavia määriä lämpöä ilmakehään, mikä nostaa koko maapallon keskilämpötilaa. Se on kuin avaisi valtavan uunin luukun keskellä valtamerta. Tästä syystä lähes kaikki maapallon globaalit lämpöennätykset on mitattu El Niño -vuosina tai niitä välittömästi seuraavina vuosina. Onkin erittäin todennäköistä, että tämän kehityksen myötä viimeistään vuodesta 2027 tulee planeettamme mittaushistorian kuumin. Edellisen ennätyslämpimän vuoden titteliä pitää 2024, jolloin El Niño vaikutti niin ikään.

Kohti Super-El Niñoa?

Mielenkiintoista ja samalla huolestuttavaa nykyisessä ennusteessa on se, etten ole vielä kertaakaan urani aikana ehtinyt nähdä mahdollisesti näin vahvan El Niñon kehittymistä. Puhumme nyt Super-El Niñosta.

Vahvan, eli Super-El Niñon kriteeri täyttyy, kun tarkastelualueen pinnan keskilämpötila kohoaa Tyynellä valtamerellä vähintään kaksi astetta yli keskiarvon. Tällä hetkellä eri mallit antavat Super-El Niñon toteutumiselle noin 15–20 % todennäköisyyden, mutta mikä merkittävintä, tämä todennäköisyys on kasvanut alkuvuoden aikana selvästi. Todennäköisyydet ovat vielä konservatiivisia ja niillä on ajan saatossa tapana kasvaa, kun lähestymme h-hetkeä. Ja vaikka emme aivan saavuttaisi supertasoa, näyttää varsin todennäköiseltä, että tästä El Niñosta tulee vähintäänkin kohtalaisen voimakas.

Vertailun vuoksi: edellinen voimakas El Niño nähtiin 2015–2016, jolloin poikkeama oli juurikin tuo kaksi astetta. Sitäkin rajumpi oli vuosien 1997–1998 ilmiö, jolloin lämpötilapoikkeama kohosi hurjaan 2,7 asteeseen. Nyt ennusteissa on merkkejä, että voisimme ylittää vuoden 2015 tason ja kolkutella jopa vuoden 1997 ennätyslukemia.

El Niñon vaikutukset ensi talveen

Jos ennusteet toteutuvat, ensi talvena sääkartat piirretään uusiksi monilla alueilla:

• Etelä-Amerikka: Itäiselle Tyynelle valtamerelle kasaantuva lämmin vesi tuo rankkasateita ja tulvia Etelä-Amerikan länsirannikolle, kuten Peruun ja Ecuadoriin – alueille, joilla vallitsee yleensä hyvinkin kuiva ilmasto.
• Kaakkois-Aasia ja Australia: Tilanne on päinvastainen. Australian pohjoisosissa ja Kaakkois-Aasiassa on odotettavissa erittäin kuumaa ja kuivaa. Tämä lyhentää monsuunikautta ja lisää maastopalojen riskiä merkittävästi. Suomalaisten suosimissa lomakohteissa voi olla tukahduttavan kuuma.
• Pohjois-Amerikka: El Niño muuttaa suihkuvirtausten reittejä. Kanadan länsiosassa ja Alaskassa talvi 2026–2027 voi olla hyvinkin leuto, kun taas Yhdysvaltojen eteläosissa sää muuttuu tyypillisesti kosteammaksi ja viileämmäksi.

Mitä tapahtuu Euroopassa ja Suomessa?

Tässä kohtaa on syytä muistuttaa, että El Niñon vaikutus Euroopan ja Suomen säähän ei ole yhtä suora tai selkeä kuin tropiikissa. Välimatkaa on paljon, ja välissä on Atlantin valtameri omine kiertoliikkeineen. Jos El Niñosta tulee kuitenkin poikkeuksellisen voimakas, sen "työntö" ilmakehässä on niin suuri, että se heijastuu todennäköisesti meillekin.

Voimakkaat El Niño -vaiheet näyttävät suosivan Euroopassa korkeapainevoittoista ja mantereista säätyyppiä.

• Kesällä tämä tarkoittaa pitkiä ja paahtavia helleaaltoja, kun korkeapaine jämähtää päällemme.
• Talvella mantereisuus voi tarkoittaa kuivaa, mutta vastaavasti kylmää pakkassäätä, jos ilma virtaa idän suunnalta. Kylmimmät poikkeamat on nähty Pohjois-Euroopassa ja Venäjän luoteisosassa.

Voimme hakea esimakua historiasta. Vuonna 1997 siirryttiin kevään aikana La Niñasta voimakkaaseen El Niñoon, aivan kuten nyt. Tuolloin vaikutukset olivat maailmalla katastrofaalisia: 16 % maailman koralliriutoista tuhoutui lämmön takia, Kaliforniassa koettiin historiallisia rankkasateita ja Yhdysvaltojen eteläisissä osissa tuhoisia tornadoja.

Suomessa vuosi 1997 toi kolean kevään, mutta kesäkuussa kaikki muuttui. Kesästä tuli erittäin korkeapainevoittoinen ja kuiva. Lapissa satoi paikoin vain kolmanneksen normaalista. Vaikka etelässä saatiin paikallisia, rajuja ukkoskuuroja, yleiskuva oli aurinkoinen ja kuiva. Kesän keskilämpötila oli 1–2 astetta normaalia korkeampi.

Vastaavasti edellisen El Niño -ilmiön aikana vuosina 2023–2024 Suomessa koettiin poikkeuksellisen ankara pakkasjakso, jolloin Kittilässä mitattiin uusi 2000-luvun pakkasennätys. Enontekiöllä mitattu –44,3 astetta oli kylmin Suomessa mitattu lämpötila sitten vuoden 1999. Edellinen 2000-luvun kylmyysennätys oli vuodelta 2006, kun Kittilän Pokassa mitattiin –43,6 astetta tammikuun 20. päivänä.

Lue lisää: Uusi El Niño näkyy horisontissa – edellisellä kerralla Suomessa liki –45 astetta

Korostan kuitenkin, että El Niño -vuosina Suomen säässä on nähty poikkeamia laidasta laitaan, eikä tropiikin tai subtropiikin kaltaista selvää korrelaatiota säähän aina ole löydettävissä. Näin ollen ennusteet El Niñon vaikutuksista Pohjois-Euroopan säähän ovat epävarmoja.

Korkeapainetta korkeapaineen perään

Olemme jo alkuvuoden 2026 aikana nähneet Pohjois-Euroopassa merkkejä korkeapainevoittoisuudesta; sydäntalvi oli monin paikoin erittäin kuiva. Yksi selittävä tekijä on pohjoisen napa-alueen ennätyksellisen suppea jääpeite. Vähäisen jääpeitteen vuoksi napa-alueen ja eteläisempien leveysasteiden väliset lämpötilaerot pienenevät, mikä johtaa matalapainetoiminnan heikkenemiseen ja suosii pitkäkestoistenkin korkeapaineiden syntyä. Jos tähän yhtälöön lisätään tulevan El Niñon tuoma globaali lämpösysäys, on kohonnut riski sille, että Euroopan kesä 2026 on mantereisen kuuma ja vaarallisten helleaaltojen sävyttämä.

Myös Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF näyttää kesälle 2026 selvää poikkeamaa lämpimämpään suuntaan. Sateisuuden osalta ennuste on vielä epävarma, mikä usein viittaa siihen, että sää voi olla joko hyvin kuivaa tai sisältää rajuja, paikallisia ukkossateita.

Vertailun vuoksi vuosien 2015–2016 El Niño ei jättänyt Suomeen yhtä selvää jälkeä: kesä 2015 oli meillä jopa hieman viileä, kun taas 2016 oli lämpimämpi. Tämä kertoo siitä, ettei El Niño ole ainoa säämme ajuri, mutta Super-luokan ilmiö on aina eri kaliiperin tekijä.

Valmistaudutaan tukaliin aikoihin

On sanottava suoraan: maapallolla alkavat pian huolestuttavat ajat. Samalla kun yritämme epätoivoisesti hillitä ilmastonmuutosta, luonnon omat syklit – kuten nyt alkava voimakas El Niño – heittävät lisää löylyä kiukaalle.

Edessä on väistämättä tukalia aikoja. Odotan uusia lämpöennätyksiä ja sään ääri-ilmiöitä kuin liukuhihnalla. Vaikka meillä Suomessa "lämmin kesä" voi kuulostaa houkuttelevalta, on muistettava globaali mittakaava. Matalammilla leveysasteilla helleaaltojen ja kuivuuden yhdistelmä on tappava. Se vaikuttaa ruoantuotantoon, satoihin ja sitä kautta hintoihin myös meillä täällä pohjolassa.

Lähteitä:

ECMWF

WMO: https://wmo.int/topics/el-nino-la-nina

Severe Weather Europe: https://www.severe-weather.eu/long-range-2/super-el-nino-2026-forecast-la-nina-collapse-global-weather-shift-united-states-canada-europe-fa/
 

Markus Mäntykannas
meteorologi