Mainos latautuu…

Kumpupilvi on tavallinen näky kesätaivaalla

Alapilvet
Kumpupilviä järvimaisemassa.
Kumpupilviä järvimaisemassa. Kuva: Maarit Siitonen, Palokkajärvi, Jyväskylä

Suomessa poutaisena kesäpäivänä tyypillinen kumpupilvi on helppo tunnistaa sen kukkakaalia muistuttavasta huipustaan. Kumpupilvi on yleensä hyvin selväpiirteinen, irrallaan muista pilvistä ja kirkkaan valkoinen lukuunottamatta tummaa ja melko tasaista alarajaa.

Kumpupilviä muodostuu troposfäärin alimpaan kerrokseen eli tyypillisesti noin kilometrin korkeuteen, ja yksittäisen pilven elinikä voi olla hyvin lyhyt – vain muutamista minuuteista noin tuntiin.

Kumpupilvilajit ovat seuraavat:

  • Cumulus Humilis – matala, irrallinen kumpupilvi
  • Cumulus Fractus – repaleinen, yleensä hajoava kumpupilvi
  • Cumulus Mediocris – kumpupilvi, joka on yhtä suuri pysty- ja vaakasuunnassa
  • Cumulus Congestus – korkea kumpupilvi, jonka yhteydessä voi esiintyä kuurosateita.

Miten kumpupilvi syntyy?

Kumpupilvi saa alkunsa konvektion seurauksena. Aurinkoisella säällä ilma lähellä maanpintaa lämpenee, ja lämmin ilma alkaa ympäristöään harvempana nousta ylöspäin. Noustessaan ilma jäähtyy, ja saavuttaessaan kyllästystilan ilman mukana nouseva vesihöyry alkaa tiivistyä pilvipisaroiksi, jotka muodostavat näkyvän kumpupilven.

Vesihöyryn tiivistymisessä vapautuva lämpö saa kumpupilven kasvamaan kokoa pystysuunnassa. Jos ilmakehä on epävakaa eli lämpötila laskee korkeuden mukana voimakkaasti, kumpupilvet voivat kehittyä pystysuunnassa jopa 10–15 kilometriä korkeiksi kuuropilviksi (Cumulonimbus) asti.

Lue myös: Kesän näyttävin pilvi: Cumulonimbus

Sen sijaan lämpötilainversion seurauksena kumpupilvi voi kasvaa kokoa vaakasuunnassa ja muodostaa inversiokerrokseen kumpukerrospilvistä (Stratocumulus) koostuvan yhtenäisen pilvilautan.

Voiko kumpupilvi sataa?

Kumpupilvien nopea kehittyminen heti aamupäivällä voi tietää sadekuuroja iltapäivälle. Jos kumpupilvi kasvaa nopeasti sen leveyttä korkeammaksi, on tämä merkki siitä, että kuurosateita voi olla kehittymässä.

Kooltaan pieni, poutasäälle tyypillinen kumpupilvi ei tyypillisesti sada maahan asti.

Cumulus congestus -pilviä horisontissa.
Cumulus congestus -pilviä horisontissa. Nämä pilvet näkyvät kasvavan nopeasti korkeutta, joten pian edessä voi olla ukkosen jyrinää ja kuuroittaista sadetta. Kuva: Maarit Pietiläinen, Nakkila

Lue seuraavaksi: Pilvillä on monia eri syntytapoja – mitä ne ovat?

Päivitetty 3.3.2023 klo 13.45

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Foreca Youtubessa: Miten polaaripyörre vaikuttaa Suomen säähän?

Miten polaaripyörre vaikuttaa Suomen säähän?

Polaaripyörteellä on merkittävä vaikutus Suomen talvisäähän. Katso video!

Julkaistu 14.12.

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Foreca Youtubessa: Miten polaaripyörre vaikuttaa Suomen säähän?

Miten polaaripyörre vaikuttaa Suomen säähän?

Polaaripyörteellä on merkittävä vaikutus Suomen talvisäähän. Katso video!

Julkaistu 14.12.