Paikanna

    Miten aallot syntyvät ja mitä tarkoittaa merkitsevä aallonkorkeus?

    Aallot vedessä
    Aaltoliike saa vedessä alkunsa tuulen vaikutuksesta. Aaltoliikettä voi syntyä myös esimerkiksi maanjäristyksen tai veteen putoavan kappaleen seurauksena. Kuva: Pixabay

    Aalto tai aallokko on vedessä tapahtuvaa aaltomaista liikettä. Aallokon kokoon vaikuttaa ennen kaikkea tuulen voimakkuus, sen pyyhkäisymatka, tuulisen tilanteen kesto ja vesistön koko. Suomen merialueilla suurimmat yksittäiset aallot ovat olleet yli 10-metrisiä.

    Aaltoja esiintyy kaikkialla vesistöillä, mutta pienillä sisävesillä aallot jäävät yleensä pieniksi. Vaikka Suomea ympäröivät merialueet eivät kovin suuria olekaan, on meillä voimakkaimpien myrskyjen yhteyksissä havaittu lähes 15-metrinen aalto.

    Aallot saavat alkunsa pyörteistä

    Tuulen mukana veden pintaan siirtyy liike-energiaa, joka saa pintaveden liikkeelle. Tämä synnyttää veden pintakerrokseen pyörteisyyttä ja paine-eroja. Kun tuuli puhaltaa lisää ja tarttuu pyörteisiin, alkaa vähitellen muodostua pieniä, teräväreunaisia aaltoja. Aluksi aallot kasvavat jyrkiksi, mutta myöhemmässä vaiheessa niiden pituus kasvaa korkeutta enemmän.

    On tärkeä hahmottaa, ettei vesi itsessään liiku aaltojen mukana, vaikka aallot voivatkin edetä tuhansia kilometrejä ennen kuin ne paiskautuvat rantaan. Veden liikkumattomuuden aallokossa voi todentaa tiputtamalla pullon veteen. Se pysyy lähes paikallaan nousten ja laskien aaltojen mukana. Aaltojen mukana etenevä liike-energia aiheuttaa veden pintaan väreilyä, aaltomaista liikettä, mutta vesi ei pääsääntöisesti sen mukana liiku. Virtaukset liikuttavat vettä ja lopulta myös pulloa.

    Vettä liikuttavat virtaukset ja toisaalta vesi alkaa liikehtiä myös siinä vaiheessa, kun aalto murtuu rannassa.

    Kovaa tuulta ja aallokkoa.
    Suomen aluevesillä tuuli on tärkein yksittäinen tekijä, joka saa aikaan aallokon. Kuva: Matti Hietala, Lohtaja, Kokkola, 22.6.2018

    Aallon kokoon vaikuttavat tekijät

    Aallon kokoon vaikuttavia tekijöitä ovat seuraavat:

    • vesistön syvyys, muoto ja pinta-ala
    • tuulen pyyhkäisymatka
    • tuulen voimakkuus
    • tuulisen tilanteen kesto

    Mitä suurempi vesistö on, sitä pidempi on tuulen potentiaalinen pyyhkäisymatka. Tuulen pyyhkäisymatkalla tarkoitetaan sitä, kuinka pitkän matkaa tuuli pääsee etenemään avoimen veden yllä ja kasvattamaan aaltoja.

    Lue seuraavaksi: Mitä tuuli on ja miksi ilma liikkuu?

    Myös tuulen voimakkuudella ja tuulisen tilanteen kestolla on vaikutusta aallokkoon. Mitä pidempään tuuli käy samasta suunnasta voimakkaana, sitä enemmän tuulienergiaa se ehtii siirtämään aallokon liike-energiaksi ja näin ollen aallot pääsevät kasvamaan korkeutta pitkällä aikavälillä.

    Aallot harvoin pääsevät kasvamaan suuriksi Suomen sisävesillä, mutta merialueillamme tavataan säännöllisesti kovaa aallokkoa, jossa merkitsevä aallonkorkeus ylittää neljä metriä.

    Suomenlahdella suurimmat aallot havaitaan lounais- ja länsituulten yhteydessä, toisinaan myös itätuulilla. Läntisillä merialueilla kovin aallokko syntyy puolestaan pohjois- ja etelätuulilla.

    Syysmyrsky Ailan tuulta ja aallokkoa Lohtajalla.
    Syysmyrsky Ailan tuulta ja aallokkoa Lohtajalla. Kuva: Matti Hietala, Lohtaja, 17.9.2020

    Merkitsevä aallonkorkeus määrittää merenkäynnin voimakkuuden

    Aallokon koko voidaan määritellä eri mittareilla, joista tärkeimmät ovat aallonkorkeus ja merkitsevä aallonkorkeus. Näillä kahdella on hiuksen hieno ero. Lisäksi puhutaan yksittäisistä korkeimmista aalloista:

    • Aallonkorkeudella tarkoitetaan aallon pohjan ja huipun välistä korkeuseroa
    • Merkitsevä aallonkorkeus on aaltojen korkeimman kolmanneksen keskiarvo
    • Yksittäiset aallot voivat kuitenkin olla liki kaksi kertaa korkeampia kuin merkitsevä aallonkorkeus.

    Aallonkorkeusennusteita voi seurata Forecan veneilysääosiosta.

    Suomessa aallokko jaetaan merenkäynnin voimakkuuden perusteella kolmiportaiselle asteikolle seuraavasti:

    • Aallokko voi aiheuttaa haittaa laivaliikenteelle, jos merkitsevä aallonkorkeus on yli 2,5 metriä
    • Aallokko on kovaa, jos merkitsevä aallonkorkeus on yli 5 metriä. Tällöin laivaliikenteessä voi esiintyä merkittävää haittaa ja yksittäiset korkeimmat aallot ovat yli 10-metrisiä.
    • Myrskyaallokosta puhutaan, kun merkitsevä aallonkorkeus ylittää 7,5 metriä. Suurin osa aluksista joutuu jäämään rantaan. Näin on käynyt esimerkiksi Aapeli-myrskyn yhteydessä, jolloin Selkämerellä tavattiin liki 15-metrinen yksittäinen aalto.

    Lue myös: Myrskyjä on kolmea eri tyyppiä, syntytavoissa iso ero

    Suurimmat aallot Suomen aluevesillä ja maailmalla

    Suurimmat aallot syntyvät valtamerillä, kun voimakkaat ja laaja-alaiset myrskymatalapaineet riepottelevat veden pintaa pitkällä matkalla. Suurimpien, yli 10-metristen, aaltojen syntymiseen tarvitaan voimakas myrsky, usean päivän ajan jatkuva tuulinen tilanne ja tuulen pitkä pyyhkäisymatka.

    Itämerellä suurimmat yksittäiset aallot ovat kasvaneet liki 15-metrisiksi. Näin suuri ennätysaalto havaittiin viimeksi Aapeli-myrskyn yhteydessä 2. tammikuuta vuonna 2019 Selkämerellä.

    Portugalin ja Skotlannin edustalla on havaittu lähes 20-metrisiä aaltoja, mutta yksittäiset tsunamiaallot voivat rantaan saapuessaan olla vielä tätäkin suurempia. Niiden syntytapa poikkeaa kuitenkin olennaisesti tuulen aiheuttamasta aallokosta.

    Yksittäisiä suuria aaltoja voi aiheuttaa myös Kuun ja auringon aiheuttama vuorovesi-ilmiö. Suurimmat vuorovesiaallot saavat alkunsa, kun Kuun ja auringon vetovoimat osuvat joko samalle tai täysin vastakkaiselle puolelle maapalloa. Vuorovesiaallot ovat suurimpia myös uudenkuun aikaan.

    Jättiaallot houkuttelevat ihmisiä surffaamaan mm. Portugalin rannikolle.
    Jättiaallot houkuttelevat ihmisiä surffaamaan mm. Portugalin rannikolle. Kuva: Pixabay

    Päivitetty 9.6. klo 15.48

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa