Sää ja puutarhuri: Visa Salojärvi varttui ja kiinnostui kasveista suljetulla saarella – mitä kuuluu viherpeukalon arkeen eri vuodenaikoina?
Hän on mies, joka ilmestyi kuvaruudun välityksellä suomalaisten olohuoneisiin yli 20 vuoden ajan. Forecan ja MTV Uutisten meteorologina tunnettu Visa Salojärvi on siviilissä intohimoinen viherpeukalo, ja hän jos kuka tietää, miten sää vaikuttaa puutarhanhoitoon.
Visa Salojärven kiinnostus kasveja kohtaan itää kaukaa lapsuudesta. Mies on kotoisin suomalaisittain eksoottiselta saarelta, joka avattiin yleisölle vasta vuonna 2016. Saaren luonto oli ennen tätä lähes koskematon ja tilaa puutarhaharrastukselle oli yllin kyllin.
Kyseessä on Vallisaari, joka sijaitsee Helsingin edustalla Santahaminan ja Suomenlinnan välissä. Saari oli Suomen puolustusvoimien käytössä vuoteen 2012 saakka. Visan lapsuusaikoina Vallisaaressa oli kuitenkin oma koulu ja vähäisissä määrin asutusta, joka koostui lähinnä valtion palveluksessa olevista siviilihenkilöistä.
Salojärven vanhemmat muuttivat saarelle toisen maailmansodan päättymisen jälkeen vuonna 1946. Vallisaaressa toimi vuosina 1946–1965 puolustusvoimien Keskussääasema, jota Visan isä päätyi johtamaan.
Mitä isä edellä, sitä poika perässä: myöhemmässä vaiheessa Visakin päätyi luomaan uraa sään parissa. Visa teki MTV:llä ensimmäisen säälähetyksensä 1.1.1996. Mies esiintyi televisiossa juhannukseen 2016 saakka, mutta tämän jälkeenkin häntä on toisinaan nähty Forecan omalla Youtube-kanavalla sääennuste- ja puutarhavideoilla.
Kysytäänpä häneltä nyt lisää kasveista ja puutarhaharrastuksesta.
Miten puutarhainnostus lähti liikkeelle?
– Kaikki on taitanut lähteä liikkeelle jo lapsuudessa, kun olin kaupunkilaispoika, mutta siitä huolimatta meillä oli puutarhapalsta. Äiti antoi aina pienen pätkän, mihin sain istuttaa ja ensimmäisenä kokeilin kehäkukkaa ja retiisiä, muistelee Visa vuosikymmenien taakse lapsuuteen.
Myöhemmässä vaiheessa Visa perheineen muutti Vallisaaresta Itä-Helsinkiin ja sieltä hän nappasi itselleen ikioman viljelyspalstan.
– Helsinki tarjosi vuokralle palstoja ja kaupungilta sai vuokrata aarin (sata neliömetriä) kerrallaan. Palstoilla kukaan ei yleensä kasvattanut mitään monivuotista, sillä samaa palstaa ei välttämättä enää seuraavana vuonna saanut. Oli perunaa, salaattia, persiljaa ja tilliä, Visa muistelee.
Viljelyspalsta Helsingin Puotinharjussa tuotti siis toivottua tulosta. Syötävien kasvien lisäksi Visa on aina pitänyt myös kukkien kasvattamisesta. Hän tähdentääkin, ettei viihdy puutarhassa pelkästään sadon vuoksi – esteettisyydellä ja kasvuprosessin etenemisellä on tärkeämpi merkitys.
– Kun tämä kaikki on mulle vain pelkkää harrastusta, niin en kauheasti ajattele, että sieltä tulisi satoa. Sieltä tulee iloa – kukkien ja värien muodossa. Ja jos sattuu tulemaan jotain syötävää, niin se on vain kiva lisä.
Visa mainitseekin, että hänen mottonaan toimii kuuluisa kiinalainen sananlasku:
– Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää.
"Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää."
Salojärven innostus kasveja ja puutarhanhoitoa kohtaan on kestänyt jo viiden vuosikymmenen ajan, eikä loppua näy.
Mitä hyötyä meteorologin ammatista on puutarhassa?
Salojärvi kertoo, että meteorologin ammatista on ennen kaikkea seurannut ymmärrystä ja mielenkiintoa puutarhaharrastusta kohtaan. Meteorologitaustansa vuoksi hän tulkitsee sääennusteita ja niiden epävarmuuksia jouhevasti ja hahmottaa myös Suomen ilmaston asettamat rajoitteet harrastuksessaan.
– En lähtisi kauhean helposti kasvattamaan banaania täällä, Salojärvi kärjistää.
Visa kertoo myös, että meteorologina ja puutarhurina hän on oppinut hyvin ymmärtämään, miten sää vaikuttaa luontoon. Hän mainitsee esimerkkinä syyslannoitteen oikean ajoittamisen.
– Heinä–elokuussa pitää seurata sade-ennusteita tarkkaan, kun levitetään syyslannoite. Se kannattaa levitellä ennen sadetta, jolloin se imeytyy helpommin maahan ja kasveihin.
Kesän 2021 kaltaisina kuivina ja kuumina ajanjaksoina on puolestaan elintärkeää antaa kasveille tarpeeksi vettä ja joskus niitä onkin syytä kastella jopa muutaman kerran päivässä.
– Harrastan paljon purkkiviljelyä, eli mulla on paljon kukkaruukkuja ja ämpäreitä. Niissä kasvit helposti kuivuvat kovalla helteellä, toisaalta myös kovalla tuulella. Ne saattavat vaatia kastelua sekä aamulla että illalla.
Visa vinkkaa, että runsaampi kastelu kannattaa ajoittaa illalle, jolloin haihtuminen on pienempää.
Lue myös tämä: Miten sade syntyy ja mitkä ovat sen eri tyypit?
Mitä puutarhuri tekee talvisin?
– Ulkona ei voi tehdä kasvien eteen talvisin juuri mitään, mutta jos on säilössä kukkapenkkejä ulkosalla, niin lunta kannattaa kasata niiden päälle, jotta ne eivät kovilla pakkasilla liikaa kärsi, kertoo Visa.
Lumi on erinomainen eriste ja tarjoaa talvisin suojaa sekä eläimille että kasveille. Vaikka ulkona pakkanen paukkuisikin kireissä lukemissa, on paksun lumivaipan alla pakkasta vain muutama aste.
Jotkin kasvit Visa kiikuttaa talveksi sisätiloihin. Näitä ovat muun muassa pelargoniat ja verenpisarat. Ne menestyvät hyvin viileässä, mutta tarvitsevat valoa. Visa toteaa, että kasvit selviävät talven yli menemällä lepotilaan, ja tällöin niiden lehtimassaa voidaan harventaa ja kastelua vähentää.
– Jokunen kasvi, kuten pasuunakukka, saattaa innostua kukkimaan lämpimissä sisätiloissa vielä talvellakin. Pelargoniatkin voivat kukkia läpi talven, Visa iloitsee.
Käytännöntyöt alkavat keväällä, kesällä kiireistä
Ennen kevään saapumista alkaa puutarhurin suunnittelutyö: mitä istutetaan ja milloin. Visa pyrkii heittäytymään puutarhassaankin innovatiiviseksi ja kokeilee rohkeasti istuttaa uusia lajeja. Viimeisimpänä vuoroissa olivat erilaiset kurpitsalajit, kuten halloween- ja myskikurpitsa sekä vesimeloni.
– Touko–kesäkuussa istutin kurpitsan siemeniä ja ne itivät nopeasti. Pari pienen jalkapallon kokoista vesimeloniakin kasvoi.
Kesällä puutarhurin työnsarka on laaja ja tekemistä riittää. Kasvimaalta ei parane olla poissa pitkiä aikoja, sillä muutoksia tapahtuu silmänkäänteessä. Kuivalla ja kuumalla säällä kasvimaa vaatii myös jatkuvaa kastelua.
– Sitten kun siirrytään keväästä kesään, alkaa työvaihe. Monia kasveja voidaan istuttaa suoraan kasvimaahan, eikä tarvitse esikasvattaa. Kesä on kaiken kaikkiaan vaativaa aikaa, kun pitää huolehtia kastelusta, kitkemisestä, lannoittamisesta ja seurannasta.
Loppukesästä alkaa mahdollisen sadon odottelu ja syksyllä sadonkorjuu. Liian suuria odotuksia hän ei kuitenkaan aseta ja Salojärvi teroittaakin, että kyseessä on vain harrastus.
– Idea ei ole se, että ollaan omavaraisia, vaan että saadaan jotain pikkulisää jokapäiväiseen ruokaan.
Syksyn saapuessa kokeneen puutarhurin into rupeaa jo laantumaan, ja tälle löytyy luontainen selitys:
– Tietyn tyyppinen väsymys tulee ja sitten huokaisee, että aikansa kutakin. Sitä on niin kauheasti tehnyt alkukeväästä lähtien, että melkein jo odottaa hommien loppumista. Ne loppuvatkin itsestään, kun kasvit kuihtuvat ja kuolevat tai ovat antaneet sadon.
Mutta yleensä väsymys jää lyhyeen. Salojärven sormet alkavat syyhytä viimeistään parin kuukauden tauon jälkeen. Talvella onkin yllin kyllin aikaa suunnitella tulevaa puutarhakautta ja pohtia uusia kokeilemisen arvoisia lajikkeita.
Minkälainen sää tuo parhaan sadon ja mikä voi vaarantaa sen?
Salojärvi kertoo, että lempeä ja stabiili sää kohtelevat kasveja parhaiten.
– Tasainen ja vähitellen tapahtuva lämpeneminen keväällä on kasveille hyväksi.
Lämmön lisäksi tarvitaan myös sopiva määrä vettä.
– Säännöllinen sade on kasvukaudella tärkeää. Minulle puutarhurina ihannesää on, että päivät olisivat kauniita, aurinkoisia ja lämpimiä ja aina yöllä sataisi vettä. Tämmöisen tilauksen olen joskus tehnyt, mutta ei sitä kauhean usein ole toimitettu, toteaa Salojärvi pilke silmäkulmassa.
Vettä ei kuitenkaan saisi tulla kerralla liikaa. Jo yksittäinen kesäinen rankka kuurosade tai puuskainen tuuli voivat vaikuttaa negatiivisesti satoon, ja pahimmassa tapauksessa jopa torpedoida sen.
– Ihan oma lukunsa ovat rajuilmat. Jos tulee pingispallon kokoisia rakeita, niin ihminen ajattelee usein, kuinka auton katto menee lommoille, mutta pitäisi myös ajatella, miten se tuhoaa kasveja. Rakeet voivat tiputtaa puusta kaikki omenan raakileet tai tuhota mansikkamaan kukinnot.
Tutustu myös tähän: Miten rakeet syntyvät ja miksi ne ovat vaarallisia?
Visan puutarhassa ongelmia ovat aiheuttaneet lähinnä voimakkaat tuulen puuskat, jotka ovat kaataneet kukkaistutuksia. Sään ääri-ilmiöt eivät miestä omassa puutarhassa pelota, mutta hän harmittelee voimakkaiden sääilmiöiden kansantaloudellisia vaikutuksia muun muassa viljapelloilla, marjaviljelmillä ja omenatarhoissa. Äärevä sää voi pahimmassa tapauksessa johtaa koko elinkeinon menetykseen.
Yksi sään ääri-ilmiöistä on pitkäkestoinen kuivuus. Siitä saatiin Suomessakin esimakua kesä–heinäkuussa 2021. Visa muistuttaa, että kuivalla ja kuumalla säällä on erityisen tärkeää pitää vastaistutetuista kasveista huolta.
– Kun kasvi on isompi ja sillä on suuremmat juuret, se ei enää ole niin kranttu pienen kuivuuden suhteen. Mitä varttuneempi kasvi on, sitä paremmin se kestää kuivuutta. Vastaistutettu siemen, jonka juuret ovat vain muutaman millimetrin syvyydessä, voi kuolla alta aikayksikön, jos aurinko kuumentaa tummaa multaa liikaa.
Seuraavaksi keskustelu kääntyy maaperästä pörriäisiin. Kokeneen puutarhurin äänensävy muuttuu huolestuneeksi.
– Sään vaihtelut, ilmansaasteet ja ihmisten toiminta vaikuttavat erilaisiin pölyttäjiin, kuten kimalaisiin ja ampiaisiin. Niitä tarvitaan, jotta kukat hedelmöittyvät ja siemeniä kehittyy. Viime vuosina on puhuttu siitä, kuinka eri puolilla maailmaa on suorastaan häkellyttävän huono tilanne, kun pölyttäjiä on kuollut sukupuuttoon.
Miten näät ilmastonmuutoksen vaikuttavan puutarhurin arkeen?
Ilmastonmuutoksen myötä talvikuukausien on ennustettu lämpenevän Suomessa voimakkaimmin, mikä tulee vääjäämättä vaikuttamaan myös Suomessa menestyviin puu- ja kasvilajeihin.
Kesän 2021 kaltaiset helle- ja kuivuusputket voivat yleistyä ja pitkittyä, mikä johtaa kukintojen lyhenemiseen ja toisaalta myös lisääntyneeseen kastelutarpeeseen.
Visa kääntää katseen tulevaisuuden talviin ja löytää niistä huomionarvoisen seikan.
– Jos talvi on kovin lämmin ja vähäluminen, niin kukkapenkkejä täytyy peittää lumella pakkaspäivien varalta.
Myös jatkuva lämpötilan sahaaminen voi tuoda omia lisähaasteita.
– Tästä on esimerkkinä puupioini, joka kasvaa Japanin suunnalla. Se kestää hirveän kovia pakkasia, mutta se ei kestä sitä, että lämpenee ja kylmenee vuoron perään.
On olemassa myös tiettyjä omenapuulajikkeita, jotka sietävät pakkasta hyvin, mutta ovat hyvin alttiita voimakkaille lämpötilamuutoksille keväisin. Mustikatkaan eivät ilahdu myöhäisistä kevätpakkasista, ja ne saattavatkin tiputtaa raakileensa pois.
– Osa kasveista ei kestä lämpötilan sahaamista edes taas. Meille voi tulla keväällä vaikkapa tosi kaunis ja lämmin pääsiäinen, sitten tulee pakkanen päälle ja sen jälkeen taas lämpenee. Esimerkiksi osa siperialaisista omenapuulajikkeista ei kestä tällaista, tarkentaa Visa.
Lue myös: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa lämpötiloihin maapallolla?
Mitä vinkkejä haluaisit kertoa puutarhanhoidosta innostuneille?
Visan vinkki kuuluu, että kannattaa vain lähteä avoimin mielin kokeilemaan. On hyvä aloittaa yksinkertaisesta ja lisätä vaatimustasoa sitä mukaa kun taitoa ja kokemusta karttuu.
– Suomi on pullollaan puutarhakauppoja ja kasvitarhoja, joista saa taimia ja siemeniä. Esimerkiksi kesäkukkataimen voi istuttaa kukkapenkkiin tai -purkkiin ja hoitaa sitä. Nykyään myös netti on pullollaan linkkejä ja vinkkejä.
Ensikosketuksen puutarhurin arkeen voi saada vaikkapa istuttamalla yrttipurkin maahan käytön jälkeen. Hyvässä lykyssä se tuottaa lisää satoa.
– Kannattaa kokeilla, mikä on itselleen luonteenomaista, eikä kannata lannistua heti, jos ei tule satoa. Ammattiviljelijöille ja kokeneille puutarhureillekin tulee haksahduksia, Visa lohduttaa.
On kuitenkin tiettyjä siemeniä, jotka itävät verrattain helposti, eivätkä vaadi valtavasti huolenpitoa.
– Mangoldi on helpoimmasta päästä. Se kasvaa hirveän hyvin. Mangoldi kasvattaa ison lehden, jota voi käyttää samalla tavalla kuin pinaattia.
Mangoldi on kaksivuotinen lehtijuurikas, joka kannattaa istuttaa touko–kesäkuun vaihteessa.
– Tulee hyvä muhennos lihalle tai kalalle, Visa lisää.
Lopuksi Visan vinkkivarastosta irtoaa vielä yksi oiva neuvo. Monien lajien siemeniä, kuten herneiden, papujen, mangoldien ja persiljan siemeniä, kannattaa ennen kylvöä liottaa hetken aikaa vedessä.
– Kasvua voi nopeuttaa, kun liottaa siementä muutaman tunnin tai enintään puolen vuorokauden ajan vedessä. Ne lähtevät yleensä tämän jälkeen pikkuisen nopeammin itämään.
Lue seuraavaksi: Sää ja purjehtija: Hjallis Harkimo on kohdannut merillä 20-metrisiä aaltoja ja ukkospuuskia – yksi näky veti nöyräksi ja pakotti kääntymään
Päivitetty 12.9.2021 klo 13.06
