Myrskyjä on kolmea eri tyyppiä, syntytavoissa iso ero
Suomessa myrskyksi sanotaan tilannetta, jossa 10 minuutin keskituulen nopeus ylittää 21 m/s. Meillä myrskyisin aika on loppusyksyllä ja talvella. Tilastoissa myrskypäiviä on eniten marras- ja joulukuussa.
Suomessa esiintyvät myrskyt ovat voimakkaita keskileveysasteiden matalapaineita, jotka tyypillisesti syntyvät Atlantin valtamerellä ja liikkuvat kohti Skandinaviaa. Nämä myrskyt saavat alkunsa eri leveysasteiden välisten lämpötilaerojen seurauksena.
Joskus keskileveysasteiden myrsky voi voimistua hirmumyrskyksi, jolloin tuulen keskinopeus on yli 33 m/s. Suomessa hirmumyrskyjä ei kuitenkaan ole digitoidun mittaushistorian aikana tavattu, mutta Ruotsin ja Norjan merialueilla ne eivät ole ennenkuulumattomia.
Trooppiset myrskyt
Trooppiset myrskyt ja hirmumyrskyt syntyvät eri tavalla ja niiden edellytyksenä on, että merivesi on vähintään 26–27-asteista ja että lämmin vesi on tarpeeksi syvässä kerroksessa.
Atlantilla hirmumyrskyt eli hurrikaanit saavat yleensä alkunsa Afrikan yllä syntyneistä ukkoskuuroista, jotka ajautuvat trooppisen merialueen ylle. Trooppisen hirmumyrskyn, kuten hurrikaanin tai taifuunin, syntymekanismi poikkeaa täysin keskileveysasteiden voimakkaista myrskyistä.
Paikalliset pyörremyrskyt
Pyörremyrskyjä ovat muun muassa trombit ja tornadot, jotka siis periaatteessa ovat yksi ja sama asia, mutta nimitys vaihtelee eri mannerten välillä. Pyörremyrsky on sanamuodostaan huolimatta pikemminkin voimakas paikallinen pyörretuuli, eikä sitä tulisi sekoittaa myrskyyn, joka on laaja-alaisempi tuuli-ilmiö.
Myrskystä ei tulisi myöskään puhua ukkoskuurojen yhteydessä. Tuuli voi hetkellisesti puuskissa yltyä myrskylukemiin, mutta se ei vielä täytä myrskyn määritelmää. Usein kuulee puhuttavan ukkosmyrskystä, mutta tämä termi on harhaanjohtava. Parempi olisikin puhua ukkosmyräkästä tai rajuilmasta.
Lue seuraavaksi: Tuulituhot – missä nopeuksissa tuuli alkaa olla haitallinen ihmisille ja ympäristölle?
Päivitetty 10.2.2021 klo 13.44
