Keskituuli ja puuskat menevät monella sekaisin – voidaanko puhua myrsky- tai hirmumyrskypuuskista?

Tyypillisesti tuulen nopeutta mitataan 10 minuutin keskiarvona, mutta erityisesti sisämaahan on tärkeää ennustaa myös lyhytkestoisten, muutaman sekunnin mittaisten tuulenpuuskien voimakkuutta, koska ne tuppaavat aiheuttamaan merkittävän osan tuulivahingoista. Arkikielessä keskituuli ja tuulenpuuskat saattavat sekoittua keskenään, vaikka kyseessä on kaksi täysin eri asiaa.

Yksittäiset huiput tuulenpuuskissa voivat olla jopa kaksi kertaa keskituulen nopeutta voimakkaampia. Merialueilla ero on tyypillisesti pienempi kuin sisämaassa, missä tuulenpuuskien voimakkuus voi joskus tulla yllätyksenä.

"Suomessa myrsky-sana on varattu säätapahtumia varten, joissa 10 minuutin tuulen keskinopeus on yli 21 m/s. Vastaavasti hirmumyrskyllä tarkoitetaan tilannetta, jossa 10 minuutin keskinopeus ylittää 33 m/s. "

Merialueilla ilma pääsee virtaamaan melko vapaasti, kun suurempia esteitä ilmavirtaukselle ei ole, mutta maa-alueilla pinnan rosoisuus ja siitä aiheutuva kitka rajoittavat ilmavirtauksen liikkeitä aiheuttaen tuuleen pyörteisyyttä ja puuskaisuutta.

Lue myös: Miten tuuli syntyy?

10 minuutin keskituuli

Tuulihavaintoja, -ennusteita ja -varoituksia tehdään Suomessa lähtökohtaisesti tuulen nopeuden 10 minuutin keskiarvolle. Eri maissa käytännöt ja raja-arvot voivat kuitenkin vaihdella.

Suomessa käytössä oleva tuuliasteikko 10 minuutin keskituulelle on seuraava:

Tilastollisesti Suomessa esiintyy vuosittain 27 myrskypäivää (2006–2020 keskiarvo). Virallisen määritelmän täyttävää hirmumyrskyä (10 minuutin keskituuli yli 33 m/s) Suomessa ei kuitenkaan ole esiintynyt tunturiasemia lukuun ottamatta.

Tutustu myös tähän: Myrskyjä on kolmea eri tyyppiä ja näin ne syntyvät

Tuulenpuuska on muutaman sekunnin huippuarvo

Tuulenpuuskalla tarkoitetaan tuulen nopeuden hetkellistä, muutaman sekunnin mittaista keskiarvoa voimakkaimman tuulihuipun aikana. Merialueilla yksittäiset puuskat voivat olla 1,2–1,4-kertaisia 10 minuutin keskituuleen nähden, maa-alueilla kerroin on säätilanteesta riippuen jopa 1,5–2.

Tuulenpuuskat johtuvat ilman turbulenttisesta liikkeestä. Suuret muutokset ilmanpaineessa sekä toisaalta myös ilman pystysuuntaiset liikkeet aiheuttavat tuulen puuskaisuutta. 

Talvisin tuuli on puuskaisimmillaan pohjoisvirtauksissa matalapaineiden jälkipuolella. Tällöin korkeammalla ilmakehässä ilma on selvästi kylmempää kuin maanpinnassa, jolloin lämpötilaerojen seurauksena syntyy ilman pystysuuntaisia liikkeitä. Kylmä pohjoistuuli sulan meren yllä voi voimistaa puuskia entisestään, koska pystysuuntainen lämpötilaero kasvaa erittäin suureksi.

Keväisin puolestaan tuulenpuuskat voivat äityä yllättävän voimakkaiksi mantereen puolella, kun aurinko lämmittää kylmässä ilmassa maan pintaa voimakkaasti. Tällöin lämpötilaerot pystysuunnassa ovat suuria ja syntyy tuulenpuuskia, jotka pyrkivät tasoittamaan eroja.

Yleensä yksittäiset voimakkaimmat tuulenpuuskat ovat syypäänä mantereen puolella tapahtuneisiin tuulituhoihin. Sisämaassa 10 minuutin keskituuli ei tuntureita lukuun ottamatta ole koskaan voimistunut virallisen myrskyrajan, 21 m/s, yläpuolelle, mutta yksittäiset tuulenpuuskat rikkovat tämän rajan lähes joka talvi – toisinaan myös kesäisten rajuilmojen yhteydessä. Varsinkin roudattomana aikana tuulituhoja tulee herkemmin.

Suomessa ei ole hirmumyrskyjä – vielä

Toisinaan eri säätermit sekoittuvat puhekielessä. Kesäisen rajuilman yhteydessä saatetaan virheellisesti puhua ukkosmyrskystä ja voimakkaan talvimyrskyn yhteydessä hirmumyrskystä.

Suomessa myrsky-sana on varattu säätapahtumia varten, joissa 10 minuutin tuulen keskinopeus on yli 21 m/s. Vastaavasti hirmumyrskyllä tarkoitetaan tilannetta, jossa 10 minuutin keskinopeus ylittää 33 m/s. 

Mittaushistoriamme aikana Suomessa ei tiettävästi vielä koskaan ole esiintynyt virallisen määritelmän täyttävää hirmumyrskyä, mutta lähellä on käyty. Tammikuun 2019 alussa Aapeli-myrskyssä hirmumyrskyrajaa kolkuteltiin, kun 10 minuutin keskituuli oli merialueilla suurimmillaan 32,7 m/s.

Sen sijaan hirmumyrskyn voimakkuudella puhkuvia hetkellisiä tuulenpuuskia havaitaan merialueillamme harva se talvi, samaten myös tunturiasemilla. Niiden yhteydessä ei kuitenkaan voida puhua hirmumyrskystä, sillä yksittäiset tuulenpuuskat eivät täytä virallista hirmumyrskymääritelmää.

Onkin ehkä vain ajan kysymys, milloin Suomessa koetaan havaintohistoriamme ensimmäinen oikea hirmumyrsky. Hyvin lähellä on jo käyty.

Voiko puhua myrsky- tai hirmumyrskypuuskista?

Myrskystä voidaan puhua vain silloin, kun 10 minuutin keskituuli ylittää 21 m/s ja hirmumyrskystä yli 33 m/s tuulen nopeuksilla.

Puuskainen tuuli voi yltyä jopa kaksi kertaa keskituulen nopeutta voimakkaammaksi. Vaikka meteorologiassa ei olekaan virallisia voimakkuustermejä tuulenpuuskille, voidaan keskituulen mukana opittua asteikkoa soveltaa myös tuulenpuuskiin.

Jos esimerkiksi tuulenpuuskan voimakkuus on 14 m/s, voidaan puhua kovista puuskista. Jos tuulenpuuskan voimakkuus ylittää 21 m/s, voidaan puhua myrskypuuskista. Jos puolestaan puuskan nopeus on yli 33 m/s, on oikeutettua puhua hirmumyrskypuuskista.

Tällöin täytyy kuitenkin olla tarkkana, ettei tuulenpuuskia sekoiteta 10 minuutin keskituuleen. Myrskypuuskien yhteydessä ei voida siis puhua myrskystä tai myrskytuulista, eikä vastaavasti hirmumyrskypuuskien kohdalla hirmumyrskystä tai hirmumyrskytuulista.

Lue seuraavaksi: Missä nopeuksissa tuuli alkaa olla haitallinen ihmisille?

Päivitetty 31.1.2024 klo 14.53