Mainos latautuu…
Sääuutiset ja blogi> Lunta on Ahvenanmaalla asti ja Kainuussa mitattiin talven toistaiseksi…
Blogi |

Lunta on Ahvenanmaalla asti ja Kainuussa mitattiin talven toistaiseksi korkein hanki – milloin viime vuosina on ollut lumisinta?

Hömötiaisen kevättalven puuhia.
Suuressa osassa Suomea tuli maaliskuun loppupuolella lisää lunta. Kuva: Tarja Kouvo, Karigasniemi, Utsjoki, 26.3.2023

Pohjois-Suomessa Ristijärvellä mitattiin keskiviikkona talvikauden toistaiseksi suurin lumensyvyys. Maan eteläosassa talven lumipeitejakso on ollut rikkonaisempi kuin pohjoisessa, mutta nyt lunta on jälleen saariston havaintoasemillakin.

Suomi on niin pitkä maa, ettei keväisen sään saapuminen noudata suoraan kalenterivuodenaikoja. Ensimmäiset kukat ehtivät välissä jo nostaa päänsä, mutta maaliskuun viimeisen reilun viikon aikana lunta pyrytti reippaasti etelää myöten. Lunta on Suomessa nyt monin paikoin 5–20 senttimetriä enemmän kuin tavallisesti tähän aikaan.

Käytännössä kaikilla maan lunta mittaavilla havaintoasemilla on vähintään ohut lumikerros, ja esimerkiksi Ahvenanmaan Jomalassa oli torstaiaamuna 30. maaliskuuta lunta 12 senttimetriä. Tyypillisesti näihin aikoihin sekä Ahvenmaalla että paikoin lounaisrannikolla maa on jo paljaana.

Suomen lumisin paikka löytyy tällä hetkellä Kainuusta, jossa on laajalla alueella yli metri lunta. Tämän talven toistaiseksi korkein lumensyvyys, 128 senttimetriä, mitattiin Ristijärven Mustavaaran havaintoasemalla keskiviikkona 29. maaliskuuta.

Talvikauden suurin lumensyvyys aamulla klo 8 (kesäaikaan klo 9):

TalviHavaintoasemaLumensyvyysPäivämäärä
2022/2023  *Ristijärvi Mustavaara  *128 cm*29. maaliskuuta 2023
2021/2022  Kittilä Kenttärova132 cm11. huhtikuuta 2022
2020/2021  Puolanka Paljakka106 cm10. huhtikuuta 2021
2019/2020  Inari Saariselkä138 cm18. huhtikuuta 2020
2018/2019  Pelkosenniemi kirkonkylä115 cm22. maaliskuuta 2019
2017/2018  Sodankylä Vuotso124 cm10. huhtikuuta 2018
2016/2017  Kilpisjärvi140 cm29. maaliskuuta 2017
2015/2016  Kittilä Pokka115 cm24. helmikuuta 2016

* 30.3.2023 mennessä suurin mitattu lumensyvyys

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Koko talvikauden suurimmat lumensyvyydet mitataan yleensäkin maaliskuun lopussa tai huhtikuun alkupuolella. Pohjois-Suomen sisämaassa hangen korkeus kipuaa kevättalvella usein melko tasaisesti ylöspäin, vaikka samaan aikaan sulamisvedet alkavat jo täyttää etelän vesistöt ja lauhtuva sää hiipii hitaasti pohjoisemmaksi.

Pohjois-Karjalassa oli myös paikoin metrin verran lunta maaliskuussa 2023.
Pohjois-Lapissa ja Pohjois-Karjalassa on myös paikoin metrin verran lunta. Kuva: Maija Savolainen, Nurmes, 26.3.2023

Etelässä talvet selvästi vaihtelevampia

Eteläisessä Suomessa lumipeitejakso on pohjoista lyhyempi ja rikkonaisempi. Lämpötila sahaa talven mittaan suojasään ja pakkasen välillä, ja sadetta tulee vetenä enemmän kuin Pohjois-Suomessa. Ajoittain lumet voivat sulaa olemattomiin jopa keskellä talvea.

Marraskuusta 2022 alkaen esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä on ollut toistaiseksi kuusi erillistä lumipeitejaksoa, joiden välillä asemalla ei ollut havaittavaa määrää lunta. Turussa lumitilanne on sahannut vielä enemmän.

Vaihtelu ei ole etelässä suurta pelkästään ajan vaan myös paikan suhteen: Helsingissä kuluneen talven lumisin jakso oli joulukuussa, Turussa puolestaan helmikuun lopussa ja maaliskuussa. 

Lumensyvyys Etelä-Suomessa talvikaudella 2022-2023
Talvella 2022-2023 aamun lumensyvyys Turun Artukaisissa ja Helsingin Kaisaniemessä. Kuva: Foreca

Tyypillisesti etelän lumensyvyys on suurimmillaan maaliskuun alkupuolella. Käytännössä yksittäisellä havaintoasemalla korkein hanki voidaan kuitenkin mitata milloin tahansa marraskuun ja huhtikuun välillä, varsinkin rannikolla ja saaristossa.

Helsingin Kaisaniemen talven suurin lumensyvyys klo 8 (kesäaikaan klo 9):

TalviLumensyvyysPäivämäärä
2022/2023  39 cm  14. joulukuuta 2022  
2021/2022  38 cm  22. helmikuuta 2022  
2020/2021  37 cm  3. helmikuuta 2021
2019/2020  3 cm  16. huhtikuuta 2020
2018/2019    46 cm  7. helmikuuta 2019
2017/2018  25 cm  10. maaliskuuta 2018  
2016/2017  19 cm  10. marraskuuta 2016   
2015/2016  32 cm  26. tammikuuta 2016

Erojen takana maantiede

Termiset vuodenajat määritellään lämpötilan perusteella. Talvella vuorokauden keskilämpötila pysyy keskimäärin pakkasen puolella, keväällä 0 ja +10 asteen välissä. Suomessa säätilastoja pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan termisen talven keskimääräinen pituus on etelä- ja lounaisrannikolla enimmäkseen alle 110 vuorokautta, kun taas Pohjois-Lapissa se on isolla alueella yli 190 vuorokautta – lähes kolmen kuukauden ero!

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Lämpötilaero näkyy myös lumipeitteen sulamisen ajankohdassa. Pysyvä lumipeite lähtee nykyilmastossa tilastojen mukaan Kaisaniemestä tavallisesti 25. maaliskuuta ja Sodankylästä vasta vajaat kaksi kuukautta myöhemmin, 15. toukokuuta.

Takana on maantieteestä johtuvia seikkoja, joista tässä muutama:

  • Leveysaste: Pohjois-Suomessa aurinko paistaa matalammalta kuin etelässä, kaamosaikana napapiirin pohjoispuolella ei ollenkaan. Neliökilometriä kohti tulee siis vuoden talvipuoliskolla huomattavasti vähemmän auringonsäteilyä kuin Etelä-Suomessa ja sää on kylmempi.
  • Korkeusero: Esimerkiksi Enontekiöllä maasto on selvästi korkeampaa kuin Etelä-Suomessa ja Kainuussa korkeampaa kuin Oulun seudulla. Lämpötila laskee tavallisesti ilmakehässä ylöspäin mentäessä, joten korkeilla alueilla lumipeite saapuu aiemmin ja lähtee myöhemmin.
  • Meren läheisyys: Laajat vesialueet ovat kesän jäljiltä kuin suuri, hitaasti jäähtyvä kuumavesipullo. Suomessa leveysasteisiin nähden lauhimmat talvet ovat rannikoilla ja saaristossa. Sopivissa oloissa sula meri kuitenkin voimistaa lumisateita.

Tämän kevättalven lumisateet eivät olleet tässä, vaan lisää lunta tulee todennäköisesti pitkin maata huhtikuun puolellakin. Ristijärven 128 senttimetriä saattaa vielä ylittyä seuraavan parin viikon aikana. 

Lue seuraavaksi: Miksi kevät tuntuu tänä vuonna lähestyvän niin hitaasti?

Anna Latvala
meteorologi

Päivitetty 31.3.2023 klo 09.25

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Foreca Youtubessa: Miten polaaripyörre vaikuttaa Suomen säähän?

Miten polaaripyörre vaikuttaa Suomen säähän?

Polaaripyörteellä on merkittävä vaikutus Suomen talvisäähän. Katso video!

Julkaistu 14.12.

Viimeksi katsomasi paikat