Polaaripyörteen lopullinen hajoaminen voi tapahtua yli kuukauden etuajassa – onko kevät peruttu?

Ennusteessa näkyy selvä käänne pohjoisen pallonpuoliskon säähän. Ilmamassojen sijaintia säätelevä polaaripyörre uhkaa lähitulevaisuudessa heiketä rajusti, mikä altistaa kylmän ilmamassan purkauksille. Näyttää siltä, että polaaripyörre voi hajota lopullisesti hyvin varhaisessa vaiheessa kevättä tänä vuonna. Pohditaan seuraavaksi, mitä tämä tarkoittaa Suomen säälle.

Ensin muutama sana polaaripyörteestä. Kyseessä on monen ilmakerroksen halkaiseva massiivinen tuulijärjestelmä, joka syntyy pohjoisen napa-alueen ympäristöön talvikuukausiksi. Tiiviin polaaripyörteen aikana länsivirtaukset ovat voimakkaita, mutta polaaripyörteen hajoaminen voi johtaa hyytävän talvisään valumiseen napa-alueelta kohti eteläisempiä leveysasteita.

Kuluvana talvena polaaripyörre on pääsääntöisesti ollut voimakas, mikä on johtanut meillä lauhoihin länsivirtauksiin ja monin paikoin varsin vähälumiseen tilanteeseen. Myös aikaiset keväiset tuulahdukset kuuluvat asiaan voimakkaan polaaripyörteen aikakautena.

Ennusteissa on nyt vahva signaali polaaripyörteen rajusta heikkenemisestä kuluvan viikon loppupuoliskolla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että länsivirtausten voimakkuus romahtaa ylempänä ilmakehässä tuntuvasti – vuodenaikaan nähden jopa poikkeuksellisen alhaiselle tasolle.

Lue lisää: Mikä on polaaripyörre ja miten se vaikuttaa Suomen säähän?

Polaaripyörteen lopullinen hajoaminen jo nyt? 

Kun mainitsin alussa polaaripyörteen lopullisen hajoamisen, viittasin jokakeväiseen luonnolliseen tapahtumaan, joka ajoittuu yleensä huhtikuun puoliväliin. Polaaripyörre hajoaa vuosittain luonnollisista syistä kevään aikana, kun pohjoinen napa-alue lämpenee suhteessa voimakkaammin kuin eteläisemmät leveysasteet. Tämä tasoittaa lämpötilaeroja ja johtaa napa-alueen tuulijärjestelmän heikkenemiseen. Polaaripyörre poistuu päiväjärjestyksestämme noin puolen vuoden ajaksi ja alkaa muodostua uudestaan seuraavan talven lähestyessä.

Hämmästyttävää on, että ECMWF:n (Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen) keskipitkä sääennuste heikentää polaaripyörrettä nyt niin rajusti, että sen lopullinen hajoaminen saattaa tapahtua yli kuukauden etuajassa maaliskuussa. Yläilmakehän länsivirtaukset ovat ennusteessa kääntymässä itävirtauksiksi, mikä väistämättä vaikuttaa suursäätyyppiin myös alempana ilmakehässä.

Polaaripyörteen hajoaminen on kytköksissä stratosfäärin äkilliseen lämpenemiseen pohjoisen napa-alueen ympäristössä. Tyypillisesti stratosfääri lämpenee ensin, sitten polaaripyörteen dynamiikka muuttuu ja lopulta muutokset näkyvät myös meillä alailmakehän säässä pienellä viiveellä.

Jos polaaripyörre hajoaa lopullisesti tämän vuoden osalta jo maaliskuussa, voi se tarkoittaa seuraavia asioita:

• Hyytävän talvisään todennäköisyys kasvaa ja se jarruttaa kevään saapumista jossakin päin keskileveysasteita maaliskuun aikana. Vaikutusalue on sattumanvarainen – se voi olla esimerkiksi Pohjois-Amerikka, Eurooppa tai Aasia.
• Matalapainetoiminta hidastuu ja laaja-alaisten, hidasliikkeisten korkeapaineiden todennäköisyys kasvaa.
• Mahdolliset takapakit kevään saapumiseen koettaisiin huhtikuun sijasta jo maaliskuussa. Takatalvien todennäköisyys voi vähetä meillä huhti–toukokuussa, jos polaaripyörre poistuu päiväjärjestyksestämme jo alkukevään aikana.

Lue myös: Kun takatalvi iskee, mistä on kyse?

Ensi viikolla Suomikin hyytyy – mutta ehkä vain ohimenevästi

Tämä viikko alkoi Suomessa hyvin leutona, kun Ahvenanmaalla kivuttiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna kaksinumeroisiin lukemiin. Vieläkin korkeampia lämpötiloja voidaan mitata torstaina. Viikko jatkuu vuodenaikaan nähden lämpimänä, mutta sunnuntain aikana pohjoisesta alkaa purkautua kylmempää ilmaa – juuri samaan ajanhetkeen ajoittuu polaaripyörteen raju heikkeneminen.

Polaaripyörteen heikkeneminen näkyy Euroopassa ainakin yhtenä kylmänpurkutilanteena 10. maaliskuuta alkavan viikon alkupuolella. Silloin matalapaineet näyttävät ottavan eteläisemmän reitin ja tuovat ennusteen mukaan reippaita lumisateita Skandinaviaan ja mahdollisesti myös Etelä- ja Keski-Suomeen. Potentiaalia on jopa 20 cm:n lumikertymille, mikä voi keväisen jakson ja ensimmäisten leskenlehtien puhkeamisen kynnyksellä tuntua brutaalilta. Matalapaineiden reittiin ja kylmenemisen voimakkuutteen liittyy kuitenkin vielä epävarmuutta.

Isossa kuvassa kylmeneminen näyttää jäävän väliaikaiseksi. Tuoreessa kuukausiennusteessa polaaripyörteen hajoamisen hyytävät vaikutukset eivät näytä osuvan Eurooppaan, vaan pikemminkin muille mantereille. Merkit eivät siis viittaa siihen, että aikainen kevät olisi Suomessa peruttu. Kylmimmät alueet näyttävät ECMWF:n pitkän ennusteen valossa jäävän Siperiaan ja Pohjois-Amerikkaan.

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 5.3.2025 klo 09.20