Mainos latautuu…
Sääuutiset ja blogi> Rakeita ropisee ja ukkonen jyrisee – mistä on kyse?
Blogi |

Rakeita ropisee ja ukkonen jyrisee – mistä on kyse?

Rakeita satoi Tuusulassa huhtikuussa 2020.
Tuusulassa Uudellamaalla satoi rakeita useaan otteeseen 29. huhtikuuta 2020. Kuva: Karita Kontula-Sokka

Maa on ollut paikoin valkeana rakeista viime päivinä. Myös ukkonen on jyrähdellyt.

Aurinkoa, rakeita, aurinkoa, rakeita. Keskiviikkona etelässä koettiin useitakin raekuuroja, pääkaupunkiseudulla havaittiin lisäksi muutama salama. Ilmiöiden taustalla ovat kuuropilvet, jotka ovat täplittäneet sadetutkan karttaa.

– Jo keväisinkin aurinko lämmittää tehokkaasti maanpintaa, joka puolestaan lämmittää sen lähellä olevaa ilmaa. Kun ilma on maanpinnan läheisyydessä kevyempää kuin ilma sen yläpuolella, kevyempi ilma pyrkii siirtymään raskaamman ilman yläpuolelle. Tämänhetkisessä säätilassa syntyvä kohoamisliike aiheuttaa kuurosateita, kertoo Forecan meteorologi Jenna Salminen.

Tilanne suosii nyt rakeiden syntymistä. Keväisin tyypillisiä ovat lumirakeet ja lumijyväset, kesäisin jäärakeet.

– Kun aiemmin mainittu kohoamisliike on voimakasta, kuuropilvessä syntyvät pisarat kohoavat pilvessä ylöspäin, jäätyvät ja jäävät pyörimään pilveen pystyvirtauksen kannattelemina. Pilveä ylös ja alas kiertäessään raealkio kerää pinnallensa lisää kosteutta, joka jäätyy pintaan rakeen noustessa kerta toisensa jälkeen pilven kylmiin osiin ja rae kasvaa. Näin syntyy jäärae. Riittävän raskaat rakeet satavat alas raekuurona.

Lumirakeet ovat jään ja lumen yhdistelmiä ja ne syntyvät huurtumalla. Lumirae kasvaa pilven sisällä törmäämällä alijäähtyneisiin vesipisaroihin, jotka huurtuvat sen pintaan. Etenkin suuremmat lumirakeet ovat usein kartionmallisia.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Suuret lumirakeet ovat tyypillisesti kartion muotoisia ja hyvin hauraita.
Lumirakeita Espoossa maaliskuussa. Kuva: Anna Latvala, 21.3.2020

Lumijyväset ovat lumirakeita pienempiä. Niitä voi havaita talvisin ja keväisin. Lumijyväset syntyvät esimerkiksi silloin, kun sade lähtee maahan vetenä tai on jossain vaiheessa vettä, mutta joutuu matkallaan kylmempään ilmakerrokseen ja jäätyy.

Raekuuro Espoossa vapun alla 2020.
Raekuuro Espoossa vapun alla. Kuva: Juha-Matti Tilli, Espoo, 29.4.2020

Salamoida voi keväällä ja talvellakin

Entä sitten huhtikuinen salamointi?

– Koska pilvissä vilisee pisaroiden ja rakeiden lisäksi jäätä monessa muodossa, ne törmäilevät toisiinsa. Jääkiteiden ja rakeiden törmäily synnyttää pilveen sähkövarauksia. Näiden varautuneiden pilven osasten kulkeutuminen pilven eri osiin aiheuttaa varauseroja, jotka pyrkivät tasoittumaan salamana tai salamointina. Ei siis tarvita kesää, että auringon lämmittämä ja kosteutta sisältävä ilma tahtoo nousta ylemmäs ilmakehässä ja muodostaa kuuropilviä. Kesällä olosuhteet ovat kuitenkin kevättä paremmat voimakkaille kuuropilville ja myös näiden yhteydessä esiintyville rakeille ja salamoinnille, toteaa Jenna Salminen.

Salamointi on mahdollista talvellakin, mutta ei kovin yleistä kesään verrattuna. Rakeet voivat puolestaan tehdä maan liukkaaksi ja ajokelin vaaralliseksi keskellä kesääkin.

Rakeita voi tulla vielä paikoin loppuviikollakin kuuropilvien yhteydessä. Myös yksittäiset salamat ovat mahdollisia.

Rakeita satoi Espoon Lintuvaarassa.
Rakeita satoi Espoon Lintuvaarassa 29. huhtikuuta 2020. Kuva: Foreca

 

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Karita Kontula-Sokka

Päivitetty 30.4.2020 klo 13.23

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Viimeksi katsomasi paikat