Maaliskuu oli tavanomaista lämpimämpi: Kevät kävi jo ovella – sateita tuli paikoin ennätyksellisen vähän

Maaliskuussa koettiin jo keväisiä päiviä, mutta loppukuussa sää kylmeni. Kuukauden keskilämpötila oli kuitenkin yleisesti tavanomaista maaliskuuta lämpimämpi. Sateita tuli suuressa osassa maata keskimääräistä maaliskuuta vähemmän, paikoin jopa ennätyksellisen vähän.

Maaliskuu oli kokonaisuudessaan Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Kuun keskilämpötila oli laajalti 1–3,5 astetta keskimääräistä korkeampi. Suurin poikkeama keskimääräiseen oli Lapissa, pienin idässä ja etelässä. Maaliskuun keskilämpötila vaihteli lounaisen saariston 2 asteen tienoilta Käsivarren Lapin −5,5 asteen tienoille.

Lämpötilat vaihtelivat maaliskuussa keväisten ja talvisten lämpötilojen välillä. Kuun keskivaiheen ympäristössä koettiin jo keväinen jakso, mutta sää kylmeni uudelleen kuun lopussa.

– Maaliskuun alussa Britteinsaarten yllä oli laaja korkeapaine, joka kuun ensimmäisten päivien aikana alkoi painottua idemmäksi Suomen, Ruotsin ja Norjan ylle. Tulevat viikot vietettiin Suomessa pitkälti korkeapainesäässä, vaikka korkeapaine ajoittain vahvistui, ajoittain heikkeni ja jatkuvasti muutti muotoaan, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.

Vuoden ensimmäinen 10 asteen ylitys koettiin 12. maaliskuuta, kun Vantaalla ja Virroilla oli 10,4 astetta. Maaliskuun korkein lämpötila oli Hyvinkäällä 20. maaliskuuta mitattu 15,6 astetta. Maaliskuun lämpöennätys Suomessa on 17,5 astetta. Se on mitattu Vantaalla 27. maaliskuuta 2007.

Maaliskuun kylmin lämpötila puolestaan oli Utsjoella 28. maaliskuuta havaittu −​​30,6 astetta. Maaliskuun pakkasennätys Suomessa on Sallassa 1. maaliskuuta 1971 mitattu −44,3 astetta.

Korkeapainesään vuoksi aurinko paistoi tavanomaista enemmän suuressa osassa maata Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Pitkän ajan säätilastoja pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan etelässä auringonpaistetuntien summat olivat paikoin poikkeuksellisen suuria. Suurempia määriä maaliskuussa on mitattu ainoastaan vuonna 2013.

Sateita paikoin ennätyksellisen vähän

Kun helmikuussa satoi paikoin ennätyksellisen paljon, maaliskuu oli tavanomaista vähäsateisempi suuressa osassa maata. Erityisesti maan lounaisosassa oli poikkeuksellisen vähäsateista, paikoin jopa ennätyksellisen vähäsateista. Vain Pohjois-Lapissa sademäärä oli tavanomainen.

– Maaliskuussa sateet jäivät vähiin, kun sulkukorkeapaine työnsi suuren osan matalapainetoiminnasta ja siihen liittyvistä sateista Suomen ulkopuolelle. Useimpina maaliskuun päivinä sateita tuli vain heikosti, muutamana päivänä Suomessa ei satanut lainkaan. Laajoja sadealueita kulki Suomen yli ainoastaan 26. maaliskuuta sekä 28. maaliskuuta. Eniten sateita pääsi Pohjois-Lappiin. Suomen sateisin paikka olikin maaliskuussa Utsjoen Nuorgam, Joanna Rinne sanoo.

Utsjoen Nuorgamissa sadetta tuli 38,3 millimetriä. Vähiten satoi Paraisilla Fagerholmin havaintoasemalla, jossa sadetta tuli vain 1,2 millimetriä. 

Maaliskuun suurin lumensyvyys mitattiin Kilpisjärvellä 19. maaliskuuta, 120 senttimetriä.

Vaikka maaliskuussa mitattiin jo yli 10 plusasteen lukemia, lumien sulaminen oli hidasta yöpakkasten ja vähäisten sateiden takia.

Lumetonta oli kuukauden päättyessä ainoastaan muutamilla havaintoasemilla Ahvenanmaalla ja maan lounaisosassa. Muualla lumensyvyys vaihteli muutamasta senttimetristä noin 80–90 senttimetriin. Maan etelä- ja keskiosassa lunta oli yleisesti noin 10–30 senttimetriä tavanomaista enemmän, paikoin lunta oli harvinaisen paljon. Kilpisjärvellä lunta oli kuun viimeisenä päivänä vielä 109 senttimetriä.

Myrskypäiviä oli maaliskuussa kaksi, 25. ja 26. maaliskuuta. Keskimäärin myrskypäiviä on maaliskuussa 2,4.

Maaliskuun viimeisellä kolmanneksella laaja korkeapaine alkoi heikentyä Suomen yllä ja voimistua Britteinsaarten tienoilla.

– Suomeen pääsi virtaamaan kylmää ilmamassaa. Samalla matalapaineiden ja niihin liittyvien sateiden reitti siirtyi kulkemaan Suomen yli, Joanna Rinne toteaa.

Saharan hiekkapölyä levisi Eurooppaan

Maaliskuun aikana Saharasta levisi pariinkin otteeseen hiekkapölyä Eurooppaan. Kuun puolivälin tienoilla hiekkapölyn saapuminen liittyi Celia-myrskyyn. Esimerkiksi Espanjassa nähtiin hiekkapölyn takia oranssiksi värjäytyneitä maisemia.

Kuun lopussa kylmää ilmaa valahti pohjoisesta laajemmas Eurooppaan.

Lue seuraavaksi: Huhtikuu alkaa, mitä tekee sää? ”Kylmä kyyti jatkuu”

Katso yli sadan paikkakunnan ennusteet!

Karita Kontula-Sokka

Päivitetty 1.4.2022 klo 15.08