Hellettä ja lumisadetta Suomessa samana päivänä – mitä oikein tapahtuu?

"Aurinko paistaa ja vettä sataa, taitaa tulla kesä" sanotaan laulussa. Mutta mistä on kyse, kun samana päivänä sataa lunta ja lämpötila nousee reilusti hellelukemiin?

Suomi on pitkä maa pohjois-eteläsuunnassa. Muutama päivä sitten kirjoitin blogiin siitä, että syksy voi olla jo alkanut pohjoisimmassa Suomessa ja että Saanallakin saattaa sataa viikonlopun aikana lunta. Näin todellakin kävi: Kilpisjärven säähavainnoissa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 15.–16.8. on nähtävissä, että myöhään lauantai-iltana sade tuli Kilpisjärvelläkin ajoittain lumensekaisena vesisateena. Saanan laella oleva automaattisäähavaintoasema ei lähetä tietoja sateiden olomuodosta, mutta olisi todennäköistä, että korkeammalla sijaitsevalla havaintoasemalla sade on tullut lumisemmassa muodossa kuin lähempänä merenpinnan tasoa. 

Todistusaineistoakin lumisateesta on: Saanan kelikamerakuvissa näkyy vielä tänä aamuna vähäinen lumikerros. Kuvassa kerros ei toki näytä juuri miltään, eli ei Saanan huipulla vielä lumilinnoja rakenneltu, mutta silti voidaan sanoa, että lunta satoi ensimmäisen kerran lähestyvän syyskauden aikana. Lämpötilakin käväisi Saanalla yöllä pakkasen puolella: sunnuntain vastaisen yön alin lämpötila oli siellä -0,5 astetta.

Ensilumesta ei voida vielä puhua, sillä ensilumen kriteerit ovat tiukat: lunta on havaittava lumensyvyyttä mittaavalla havaintoasemalla vähintään yhden senttimetrin kerros havaintohetkellä 06 UTC eli kesällä aamuyhdeksältä. Jos tämä kriteeri ei täyty, ei voida puhua ensilumesta. Tämä kriteeri ei tänä aamuna Saanalla täyttynyt.

Lue myös: Ensilumi – mikä on sen määritelmä?

Toisaalla lunta, toisaalla hellettä

Saana-tunturilla satoi lunta. Etelä-Suomessa tilanne on päinvastainen: korkeapaine pitää taivaan lähes selkeänä ja lämpötila on päässyt nousemaan hellerajan yläpuolelle. Sunnuntain korkein lämpötila oli Helsingin Kumpulassa mitattu +27,1 °C. Helsingin Kaisaniemessä lämpötila nousi lähes yhtä korkealle, vain kolmen kymmenyksen päähän eli +26,8 asteeseen.

Miksi Kaisaniemi kannatti mainita erikseen? Siksi, että helteen pääseminen Helsingin rannikon lähelle ei ole kovin yleistä. Helsinki sijaitsee merenrannikolla, jossa puhaltaa lämpiminä päivinä useimmiten iltapäivisin merituuli, joka pitää keskustan lämpötilat viileämpinä kuin esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman, jonne on matkaa keskustasta vain 16 km. Helteet ulottuvat rantaviivalle asti vain harvoin. Usein, jos sisämaassa lämpötila nousee esimerkiksi 28 asteeseen, Kaisaniemessä lämpötila ei välttämättä nouse 22 asteen yläpuolelle. Tämä ei tietenkään koske vain Helsinkiä, vaan koko Suomen pitkää rannikkoa.

Merituulen syntyminen riippuu laajemman mittakaavan tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Helsingissä helteen pääseminen rannikolle asti vaatii useimmiten sopivalla voimakkuudella puhaltavan luoteistuulen, joka pitää ns. merituulisolun meren puolella ja estää sitä työntämästä viileää meri-ilmaa rannikon puolelle. Tuuli juuri sopivasta suunnasta ei ole kovin yleinen Helsingin seudulla. 

Merituulisolun "karkottamiseen" tarvittava tuulensuunta riippuu rantaviivan suunnasta, eli sopiva tuulensuunta on erilainen Helsingissä, lounaisrannikon paikkakunnilla, Porissa ja Oulussa. 

Lue myös: Merituuli pitää rannikon aurinkoisena ja sisämaata viileämpänä

Keskikesä ja talven puraisu yhtäaikaa – mistä se johtuu?

Syitä tähän Suomen sään kahtiajakoon pitää etsiä suursäätilasta (meteorologien lempisana – suursäätila on kaiken paikallissään alku ja juuri). 

Sunnuntai-iltapäivän ilmamassakartalla nähdään, kuinka Pohjois-Suomen yllä oleva ilma on viileää, kun yhtä aikaa etelässä vallitsee hyvinkin lämmin sää. (Ilmamassakarttaa katsoessa ei tarvitse miettiä lämpötiloja, vaan oranssi lämmin – sininen viileä -tulkinta riittää tämän tekstin tueksi.)

Vaikka Pohjois-Suomen yllä oleva ilma on kartalla sinistä, ei ole sentään kyse laajan mittakaavan talvisesta säästä, vaan ainoastaan selvästi kylmemmästä ilmamassasta kuin Etelä-Suomessa.

Siinä, missä Helsingissä lämpötila nousi yli 27 asteeseen, Kilpisjärvellä päivän ylin lämpötila oli 9 astetta ja Saanalla vain 3,8 astetta! Sen yläpuolelle ei Suomen luoteisimmassa kolkassa lämpötila noussut koko päivänä.

Joanna Rinne

Päivitetty 17.8.2020 klo 09.24