Onko kesä ohi? 

Sään merkittävä viileneminen nostaa väistämättä esiin kysymyksen: oliko kesä 2025 tässä? Tilastojen mukaan maan pohjoisosassa vuodenaikojen vaihtuminen on ajankohtaista elokuun loppupuoliskolla, mutta etelä- ja keskiosassa maata on turhan pessimististä puhua vielä syksystä. Muutos viileämpään säätyyppiin voi tuntua väistämättömältä käänteeltä kohti uutta vuodenaikaa, mutta muutos ei välttämättä ole vielä pysyvä.

Tunnustaudun kesän ystäväksi – erityisesti loppukesä hivelee mieltäni. Keskikesää miedompi auringonpaiste, pimenevät illat ja maalaukselliset aamusumut tuovat tähän vuodenaikaan jotain uniikkia. Melkein toivoisi, että aika pysähtyisi tähän hetkeen ja loppukesän "vibat" jatkuisivat meillä hieman pidempään. Joskus kuitenkin vuodenaikojen muutos tapahtuu meillä kuin veitsellä leikaten: tänään on vielä kesä, mutta huomenna voi olla jo syksy.

Lue lisää: Mitä ovat termiset vuodenajat?

Viikonlopun aikana Suomen ylittävä voimakas matalapaine kääntää ilmavirtauksen pohjoiseen ja tuo meille viileämpää ilmaa. Tämä on lämpötilojen ensimmäinen notkahdus, joka ei vielä etelässä ole yhtä voimakas kuin pohjoisessa. Seuraava luisu tapahtuu alkuviikolla, kun Suomen pohjoispuolitse liikkuu matalapaine kohti itää. Sen jälkipuolella Jäämereltä purkautuva ilmamassa on jo niin viileää, että termisen syksyn edellytykset täyttyvät maan pohjoisosassa ja kesäiset päivälämpötilat jäävät etelässäkin historiaan.

Terminen syksy alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi 10 asteen alapuolelle.

Katso videolta, miten kylmempi ilmamassa valtaa Suomen:

Termisen syksyn alkaminen viivästynyt tilastoissa

Termisen syksyn alkamisajankohta vaihtelee suursäätyypistä riippuen vuodesta toiseen. Aikaisimmillaan kesä on vaihtunut syksyksi maan eteläosassa jo syyskuun alussa, maan keskivaiheilla elokuun puolivälissä ja pohjoisessa jo elokuun alussa. Myöhäisimmillään termisen syksyn alkaminen on venynyt etelärannikolla lokakuun loppuun ja pohjoisessakin syyskuun loppuun. Esimerkiksi vuonna 2001 syksy alkoi suuressa osassa Lappia vasta 22. syyskuuta. Vastaavasti vuonna 2024 termisen syksyn alkamista odoteltiin Hankoniemellä lokakuun 28. päivään saakka.

Vuosien varrella termisen syksyn alkaminen on Suomessa lykkääntynyt eteenpäin ja näin ollen terminen kesä on saanut lisäkestoa. Kun vertaa ilmastotilastoja vuosilta 1981–2010 vuosiin 1991–2020, näkyy termisen syksyn myöhäistyminen koko maassa. Esimerkiksi Lapissa on yhä yleisempää se, että syksy alkaa elokuun puolivälin sijasta vasta kuun loppupuoliskolla. Maan keskivaiheilla puolestaan syksyn alkaminen on lykkääntynyt pidemmälle syyskuun alkuun ja mitä lähempänä rannikoita ollaan, sen selvempänä muutos näkyy. Tähän vaikuttaa suurella todennäköisyydellä se, että Itämeri ehtii pitenevien ja lämpenevien kesien aikana varastoida enemmän lämpöä, mikä viivästyttää syksyn alkamista.

Termisen syksyn viivästyminen näkyy tilastoissa mainiosti myös maan eteläosassa. Suurien vesistöjen lämpeneminen lykkää syksyn alkamista varsinkin Suomenlahden rannikolla ja muutos on nähtävissä myös Päijänteen ja Saimaan äärellä. Lämpimät vesistöt pitävät varsinkin yölämpötilat korkeampana, mikä jarruttaa vuodenaikojen vaihtumista.

Vuosien 1991–2020 tilastoissa on yhä nähtävissä, että kesä päättyy maan etelä- ja lounaisosassa vasta syyskuun loppupuolella 22. päivän jälkeen. Näin on vähitellen käymässä myös Päijänteen ja Saimaan läheisyydessä.

Oliko perjantai kesän viimeinen hellepäivä? Ei välttämättä

Kesä 2025 jäänee mieliimme ääripäiden kesänä. Koleaa alkukesää seurasi ennätyksellisen pitkä yli 30 asteen helteiden putki, jota jatkui 22 päivää ajanjaksolla 12.7.–2.8. Elokuun puolivälissä sää on viilenemässä voimakkaasti ja säätyyppi muistuttaa enemmänkin alkukesän viileää jaksoa. Perjantai 15. päivä on jäämässä ainakin toistaiseksi tämän kesän viimeiseksi hellepäiväksi, mutta kirvestä ei kannata vielä heittää kaivoon.

Tyypillisenä kesänä (touko–syyskuussa) jossain päin Suomea mitataan hellettä 37 päivänä. Hellepäivänä 25 asteen raja rikkoutuu siis vähintään yhdellä virallisella säähavaintoasemalla. Kuluvana kesänä hellepäiviä on elokuun 15. päivään mennessä ollut 33 kappaletta. Jos hellettä ei enää perjantain jälkeen tänä kesänä mitattaisi, jäisi kuluvan kesän hellesaldo neljä päivää alle pitkän ajan keskiarvon.

Vaikka tällä hetkellä helteet näyttävätkin pitkän ennusteen mukaan perjantain jälkeen epätodennäköisiltä, ei se kuitenkaan tarkoita, etteikö hellepäiviä voisi vielä ropista lisää ennen kuin "on liian myöhäistä". Pelivaraa on vielä karkeasti ottaen noin kuukausi, sillä mittaushistoriamme myöhäisin hellepäivä oli 17. syyskuuta vuonna 1947. Silloin sekä Tampereella että Seinäjoella mitattiin 25,2 astetta. 

Monella saattaa vielä olla tuoreessa muistissa vuodentakainen ennätyksiä lyönyt syyskuu, jolloin hellepäiviä mitattiin peräti kahdeksan kappaletta. Tämän vuoksi olen vielä vähän skeptinen julistamaan syksyä alkaneeksi keskellä elokuuta, vaikka tuleva pohjoisvirtaus lyökin kapuloita rattaisiin.

Toki väistämätön fakta on, että syyskuun edetessä helteen todennäköisyys laskee rajusti. Syyskuun puolivälin jälkeen auringosta saapuva säteilyteho on jo niin vähäistä, että vaikka ilmamassa ylempänä ilmakehässä itsessään mahdollistaisi helteen kesäkuukausina, ei aurinko enää lämmitä maan pintaa tarpeeksi tehokkaasti. Hyvin lämpimän ilman virtaaminen Suomeen syyskuukausina johtaa hyvin todennäköisesti sumuihin, mikä jo itsessään hankaloittaa maan pinnan lämpenemistä, koska sumut eivät enää hälvene auringon tieltä kovin nopeasti.

Joko syksy alkaa? Säämallit erimielisiä

Päivän kuuma kysymys on, onko kesää vielä jäljellä. Säämallit tuntuvat olevan erimielisiä elokuun jatkosta. Esimerkiksi eurooppalaisen ECMWF:n ja amerikkalaisen GFS:n näkemykset poikkeavat tällä hetkellä toisistaan elokuun loppupuoliskon ennusteissa.

Molemmat näistä globaaleista säämalleista ovat yksimielisiä siitä, että viileneminen kestää meillä ainakin reilun viikon ajan, eli käytännössä 18. elokuuta alkava viikko on melko suurella todennäköisyydellä selvästi keskivertoa viileämpi. Etelässä helteet ovat ainakin tilapäisesti ohi perjantain jälkeen.

Rajumpi viileneminen koittaa 18. elokuuta alkavan viikon puolivälissä, kun Jäämereltä leviää matalapaineen jälkipuolella koleaa ilmaa koko Fennoskandiaan. Päivälämpötilat jäävät kauttaaltaan alle 20 asteen ja tuntureilla voidaan nähdä jo kauden ensimmäiset räntäsateet.

Kuinka kauan viileämpi vaihe sitten kestää ja joko osassa maata voidaan puhua syksystä? Jos ECMWF:n skenaario toteutuu ja elokuun kaksi viimeistä viikkoa ovat Suomessa keskivertoa viileämmät, voidaan Lapissa suurien vesistöjen läheisyyttä lukuun ottamatta olla termisen syksyn kynnyksellä. Vuorokauden keskilämpötila on laskemassa maan pohjoisosassa alle 10 asteeseen, mikä pitkään jatkuessaan täyttäisi termisen syksyn määritelmän. Jos terminen syksy alkaisi Lapissa elokuun puolivälin jälkeen, olisi se lähellä pitkän ajan keskiarvoa tai paikoin hieman etuajassa.

Eurooppalainen ennuste viilentää reilusti myös eteläisen Suomen siten, että tiistain jälkeen 20 asteen ylityksiä ei ole näköpiirissä. Vuorokauden keskilämpötila näyttää rajusta viilenemisestä huolimatta kuitenkin pysyvän yli 10 asteessa maan etelä- ja keskiosassa, eli pessimistisinkään skenaario ei ole vielä käynnistämässä syksyä maamme eteläpuoliskolla.

Viileän vaiheen kesto on vielä mysteeri. Epävarmuudesta kertoo, että eri sääennusteiden näkemys hajaantuu jo merkittävästi ensi viikon jälkeen. Alhaalla oleva kuva paljastaa, mikä neljästä eurooppalaisesta suursäätyypistä on milloinkin todennäköisin: mitä pidempi pylväs on, sitä todennäköisempi kyseinen säätyyppi on.

Vielä alkuun olemme asetelmassa, jossa Skandinavian lounaispuolella oleva laaja-alainen korkeapaine hallitsee suursäätilaa. Matalapaineet kulkevat tällöin korkeapaineen pohjoispuolitse, eli Suomi kuuluu kuluvana viikonloppuna ja alkavalla viikolla vielä matalapaineiden reitille. Myöhemmin 18. elokuuta alkavalla viikolla korkeapaineen painopiste on siirtymässä Skandinavian lounaispuolelta kohti Islantia, mikä mahdollistaa kolean pohjoisvirtauksen Pohjois-Euroopassa.

Katso videolta vuodenaikaisennuste syksylle:

Elokuun viimeisellä, 25. päivä alkavalla viikolla, suursäätila saattaa jälleen vaihtua, mutta ennusteen epävarmuus kasvaa. On mahdollista, että pohjoisvirtausvoittoinen säätyyppi kääntyisi länsivirtausvoittoiseksi, mikä hieman nostaisi lämpötiloja, mutta helteitä ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Amerikkalainen GFS-malli lämmittää Suomen sään selvästi elokuun loppupuoliskolla ja mahdollistaa vielä osassa maata yli 20 asteen lukemat. Eurooppalaisessa säämallissa ei ainakaan toistaiseksi ole viitteitä yli 20 asteen lukemien paluusta.

Etelä-Euroopassa voidaan vain haaveilla syksystä

Kun Suomessa keskustelu termisestä syksystä viriää jo näin elokuun puolivälissä, voidaan etelämpänä Euroopassa vain haaveilla syksyisemmistä olosuhteista. Iberian niemimaalla odotetaan vuoden kuumimpia päiviä. Kuluvalla viikolla lämpötila on kohonnut esimerkiksi Espanjan sisämaassa Sevillassa ja Badajozissa yli 45 asteeseen ja muuallakin Välimeren ympäristössä on paukuteltu 40 asteen rajaa.

Vielä viikonlopun ja maanantain ajan ylimmät lukemat kipuavat Iberian niemimaalla 45 asteen vaiheille tai jopa sen yläpuolelle, mutta tämän jälkeen lämpötila palaa lähemmäs vuodenajan tyypillisiä lukemia. Viikonloppuna olosuhteet käyvät vaarallisen kuumiksi läntisellä Välimerellä monissa rantalomakohteissakin, missä ylimmät lämpötilat lähentelevät 40 astetta ja elokuulle tyypillinen korkeahko ilmankosteus tekee olosta äärimmäisen tukalan.

Hälyttävää on, että osassa Espanjan rantalomakohteista viikonlopun tuntuu kuin -lämpötila voi korkean ilmankosteuden myötä kohota 50 asteen vaiheille. Kun lämpötila on 38 astetta ja ilman suhteellinen kosteus 50 %, tuntuu ilma iholla 50-asteiselta. Kosteus lisää merkittävästi helteen tukaluutta, koska hien haihtuminen iholta hankaloituu.

Lue seuraavaksi: Pitkä ennuste julki: Tältä näyttää tuleva syksy – katso syys–marraskuun ennuste!

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 20.8.2025 klo 10.58