Foreca ennustaa säätä rallin MM-sarjan osakilpailuissa – tällaisia ovat suomalaisten meteorologien kiireiset työviikonloput varikolla

Rallin MM-sarjassa eri puolilla maailmaa sääolot vaihtelevat ja vaikuttavat ajoon ja muun muassa rengasvalintoihin ja autojen säätöihin. Forecan meteorologit konsultoivat kahden viime kauden tapaan tälläkin kaudella Toyota-tallia sääasioissa MM-ralleissa.

Forecan meteorologit pakkaavat tänäkin vuonna laukkunsa useaan kertaan suuntanaan rallin MM-sarjan osakilpailut. Foreca aloitti kaudella 2022 TOYOTA GAZOO Racing World Rally Teamin kumppanina sääasioissa. Meteorologeina kisoissa ovat Forecalta Markus Mäntykannas ja Kristian Roine, jotka matkustavat vuorollaan MM-sarjan osakilpailuihin ennustamaan säätä.

MM-sarjan kalenterissa on tällä kaudella 13 osakilpailua, joista kymmenen on Euroopassa. Lisäksi osakilpailuja on Keniassa, Chilessä ja Japanissa.

– Konsultoimme Toyota-tiimiä sääasioissa ja toimimme tiiviisti yhteistyössä Toyotan säätiimin kanssa, joka kerää säähavaintoja erikoiskoepätkiltä, kertoo Forecan meteorologi Markus Mäntykannas.

– Työ on hyvin intensiivistä, työpäivät erittäin pitkiä ja matkustamiseen kuluu paljon aikaa. Toisaalta ennustaminen on myös palkitsevaa, kun rengasvalinnat osuvat nappiin ja kuljettajat pärjäävät. Parhaimmillaan tai pahimmillaan meteorologin yksittäinen ennuste saattaa suoraan vaikuttaa lopputulokseen. Tiimissä on erinomainen yhteishenki ja joukkueen, etenkin kisainsinöörien kanssa tulee vietettyä tiiviisti aikaa, toteaa Forecan päämeteorologi Kristian Roine.

Toyota-tallin kuljettajina ovat tälläkin kaudella Kalle Rovanperä, Elfyn Evans, Takamoto Katsuta ja Sebastien Ogier.

– Kuljettajien kanssa työskentely on hyvin mutkatonta. He ovat kiinnostuneita sääennusteista ja esittävät joskus hyvinkin vaikeita kysymyksiä, etenkin jos sää on epävakaista, Kristian Roine kertoo.

Kalle Rovanperä ja kartanlukija Jonne Halttunen päättivät viime kautensa maailmanmestaruuteen. Rovanperä ja Halttunen olivat maailmanmestareita myös kaudella 2022. Kaudella 2024 Rovanperä ajaa vain osan MM-rallin osakilpailuista. Toyotalta myös Sebastien Ogier ajaa vain osan kaudesta.

Toyotan tallipäällikkönä toimii entinen MM-sarjan kuljettaja Jari-Matti Latvala.

Meteorologien työ alkaa jo Suomessa – tilastojen avulla kartoitetaan osakilpailupaikkojen tyypillisiä sää- ja ilmasto-oloja

Ennen kisaviikonloppuja meteorologit kartoittavat Suomesta käsin osakilpailupaikkojen yleisiä sää- ja ilmasto-olosuhteita.

– Hyvissä ajoin ennen rallia selvitetään kohteen säätilastoja, minkälainen sää siellä on tilastollisesti kyseisenä ajankohtana, kun rallia ajetaan. Silloin tiedetään, että mihin pitää varautua, kuinka paljon esimerkiksi sadetta keskimäärin voi tulla. Lisäksi ennen rallin alkamista laitetaan jo ennusteita tiimille tulevasta säätilasta eri rallipäiville, Markus Mäntykannas sanoo.

Osa tiimistä saapuu kisapaikalle yleensä viikkoa ennen rallia.

– Huoltoalue pystytetään, autoja valmistellaan ja ennen rallia tiimit käyttävät kolme päivää erikoiskokeiden tiedusteluun eli nuottien kirjoittamiseen, Kristian Roine kertoo.

Huoltoalueella huolletaan ja säädetään ralliautot erikoiskoepätkille.

– Huoltoparkki kasataan ja puretaan jokaiseen kohteeseen erikseen. Alueelta löytyvät insinöörit, mekaanikot, tallin hallinto ja yleensä siellä on myös median edustajia paikalla. Myös me meteorologit työskentelemme huoltoparkissa. Rallikuskeja, tallipäällikköä ja muutakin johtoa haastatellaan alueella, Markus Mäntykannas sanoo.

– Meteorologi tulee osakilpailuun paikan päälle yleensä päivää ennen kuin erikoiskoepätkät alkavat, esittelee kokouksessa ralliviikonlopun säätä ja vastailee kysymyksiin. Rallin aikana ennusteita päivitetään kolme kertaa päivässä, lisäksi palaveerataan tilanteen mukaan. Vaikeassa säässä ennusteita voidaan päivittää tiheämminkin, Markus Mäntykannas kertoo.

Näin meteorologien rallipäivät etenevät

MM-rallin osakilpailuissa ajetaan tyypillisesti neljänä päivänä, torstaista sunnuntaihin. Koko talli tekee ralleissa pitkää päivää, niin myös meteorologit.

– Työpäivä alkaa yleensä varhain aamulla hotellilla, kello 4–5 aikoihin, jolloin tehdään esivalmisteluita ja ensimmäinen ennuste aamun kuljettajakokoukseen. Aamukokouksessa yleensä noin kello 6 aikoihin käydään läpi kuljettajien ja insinöörien kanssa päivän ennuste, jonka perusteella päätetään viimeiset säädöt sekä valitaan renkaat. Tämän jälkeen toimistolla seurataan sään kehittymistä, ja insinöörit välittävät viimeiset tiedot pikaviesteillä erikoiskokeille lähteneille kuljettajille. Joskus renkaita voidaan vaihtaa vielä 10 minuuttia ennen erikoiskokeen alkua, Kristian Roine sanoo.

Meteorologit seuraavat säätilannetta päivän edetessä ja tekevät uusia ennusteita loppupäivälle.

– Päivällä autot saapuvat yleensä takaisin huoltoon, johon mennessä tehdään päivitetty ennuste iltapäivää varten. Tämän jälkeen sama toistuu, eli säätä seurataan koko iltapäivän ajan. Illalla autot tulevat pidempään huoltoon, jolloin ne valmistellaan seuraavaa päivää varten viimeisimmän ennusteen perusteella. Perjantai ja lauantai ovat kiireisimmät päivät, silloin erikoiskokeita ajetaan aamusta iltaan. Torstaina on yleensä vain aamun harjoituserikoiskoe, shakedown sekä torstaina illalla tietyissä ralleissa voidaan ajaa jo ensimmäiset erikoiskokeet. Sunnuntaina ajetaan vain puolikas päivä, ralli päättyy iltapäivän power stage -erikoiskokeeseen, Kristian Roine kertoo.

Säätilanteet voivat vaihdella rallin aikana huomattavasti.

– Jos on paha säätilanne päällä, niin yöunet saattavat jäädä aika vähiin. Tilannetta on seurattava, esimerkiksi kuinka paljon vettä tulee ja kertyy tieosuuksille. Onneksi tätä vastuuta jaetaan Toyotan muun säätiimin kanssa. Erikoiskoepätkillä on paikalla säähavaintomiehiä, joilta saadaan tärkeätä ja täydentävää tietoa ennusteiden laadintaan. He kertovat, miltä tilanne näyttää ja lähettävät kuvia ja päivän edetessä myös päivittävät tietoja siitä, miten säätilanne kehittyy, Markus Mäntykannas valottaa.

Näin säätietoja käytetään rallissa

Meteorologit ennustavat ralleissa muun muassa sateita, ilman ja tienpinnan lämpötiloja, tuulia, kosteutta ja sumuja. Sää vaikuttaa luonnollisesti itse ajamiseen, mutta myös auton rengasvalintoihin ja säätöihin.

– Tärkein tieto tiimille ja kuljettajille on se, että sataako ja paljonko sataa, milloin sade alkaa ja milloin sade päättyy. Tämä tieto korostuu asfalttiralleissa, missä on useampia rengasvaihtoehtoja. Joissain soraralleissa käytetään vain esimerkiksi pehmeitä renkaita, jolloin sade ei ole niin kriittinen, mutta kyllä siitä aina tieto halutaan, onko sadetta tulossa tai tullut, koska se vaikuttaa myös tien kuntoon ja ajonopeuteen. Kuskit tarvitsevat tiedon, missä kohtaa on vaikka tulossa rankkasateita, jotta tietävät, missä kohdassa tie vetää kuraiseksi ja alkaa syntyä lätäköitä. Tämä vaikuttaa myös kuljettajien iskutaktiikkaan, että he osaavat optimoida ajamistaan ja vaikkapa säästellä renkaita, Markus Mäntykannas sanoo.

Sateen lisäksi muutkin asiat vaikuttavat valmistautumiseen ja ajamiseen.

– Sade on luonnollisesti tärkein asia, mutta toisaalta myös tienpinnan lämpötilalla on merkitystä rengasvalintaan. Tienpinnan kuivuminen vaatii tietoa kosteudesta ja tuulesta, joten käytännössä tarvitaan kaikki mahdollinen säätieto. Lopullisen rengasvalinnan tekee aina kuljettaja. Sumusta tulee myös joskus kysymyksiä, etenkin kevään ja syksyn ralleissa, Kristian Roine kertoo.

– Ilman lämpötila puolestaan vaikuttaa siihen, miten kuljettajat varautuvat. Jos on kauhean kuuma, niin lämpötila vaikuttaa kuljettajien jaksamiseen, Markus Mäntykannas lisää.

Tallit joutuvat päättämään jo useita päiviä ennen rallia, kuinka monta erityyppistä rengasta he käyttävät rallin aikana.

– Renkaita voi ottaa huoltoalueelta mukaan vain kahdesti päivässä. Näillä rengasseteillä ajetaan jopa neljä erikoiskoetta peräkkäin vaihtelevassa säässä. Autojen säätöjä optimoidaan myös eri keleihin, esimerkiksi kova soratie voi muuttua sateessa pehmeäksi mudaksi, jolloin auton säätöjä muutetaan ennusteen perusteella, Kristian Roine kertoo.

Soralla ajettavissa kisoissa käytetään kahta eri rengasta, pehmeää ja kovaa.

– Näitä käytetään sen mukaan, kuinka kuluttava tienpinta on ja toisaalta kuinka kuumaksi se lämpenee. Asfaltilla on käytössä lisäksi sadekelin rengas, jota käytetään silloin, jos tienpinta on täysin märkä. Ruotsin rallissa lumella ajetaan vain nastarenkailla ja Monte Carlossa käytössä on enemmän rengasvaihtoehtoja kuivalta asfaltilta jääpinnalle ja lumeen, Kristian Roine toteaa.

Kaikki optimoidaan tallissa viimeistä piirtoa myöten.

– Jos ennusteessa on esimerkiksi kolme kuivaa ja yksi märkä erikoiskoe, mukaan saatetaan ottaa neljä kappaletta kuivan kelin renkaita ja vain 1–2 kappaletta sadekelin renkaita. Insinöörit pystyvät laskemaan optimaalisen rengasvalinnan tällaisissakin tilanteissa. Oli keli mikä tahansa, väärällä renkaalla häviää tärkeitä sekunteja. Joskus on tehtävä kompromisseja, sillä ylimääräisiä renkaita ei ole vaihdettavissa erikoiskokeiden välillä muita kuin auton takakonttiin mahtuvat kaksi kappaletta. Toisaalta ne lisäävät myös painoa, joten joskus kuljettajat ottavat vain yhden vararenkaan, joskus eivät yhtäkään, Kristian Roine kertoo.

Missä osakilpailuissa sään ennustaminen on haastavinta ja missä ”helpointa”?

MM-ralleissa eteen on sattunut monenlaista säätä lumimyräkästä yli 40 asteen kuumuuteen.

– Sardiniassa 2022 lämpötila kipusi yli 40 asteeseen, kun taas samassa paikassa vuonna 2023 tuli todella voimakkaita sade- ja ukkoskuuroja. Vettä tuli niin paljon, että merkittävä osa saaresta oli tulvien alla. Nämä sääolot olivat toistensa vastakohtia, vaikka oli kyse samasta alueesta, Markus Mäntykannas muistelee.

– Etelä-Euroopassa on usein erittäin kuumaa, kuivaa ja pölyistä, mutta toisaalta Kreikan 2023 ralli alkoi Daniel-myrskyn aiheuttamien valtavien tulvien iskiessä vain 50 kilometrin päähän rallialueesta. Keski-Euroopan asfalttikisoissa on ollut useita sateisia ralleja. Monte Carlossa viime vuodet ovat olleet toisaalta yllättävänkin helppoja, kaikista pahimmat talvimyräkät ovat jääneet tulematta, Kristian Roine toteaa.

Mitkä sitten ovat meteorologien mielestä hankalimpia osakilpailupaikkoja ennustaa säätä ja miksi?

– Yleisesti ottaen jokainen ralli on suomalaisittain ajateltuna oudossa maassa ja ilmastossa, jonka opettelu vaatii paljon aikaa. Tämä on erittäin haastavaa, etenkin ralleissa jotka ovat vuoristossa. Hankalimpana pitäisin Monte Carloa, jossa erikoiskokeet ovat tammikuussa Ranskan Meri-Alpeilla. Siellä sää ja ajokeli voivat vaihdella täysin kuivasta asfaltista mustaan jäähän sekä lumipyryyn. Myös Keski-Euroopan asfalttirallit, etenkin Kroatia, ovat osoittautuneet erittäin hankaliksi arvaamattomien sateiden vuoksi. Yksittäisen rallin erikoiskokeet ovat usein myös hyvin laajalla alueella. Tyypillistä on, että erikoiskokeita saattaa olla saman päivän aikana Välimeren rannikolla ja vuoristossa, aivan erilaisissa ilmastoissa, Kristian Roine kertoo.

Haastavaa renkaiden valinta onkin juuri silloin, kun sää on päivän aikana hyvin vaihtelevaa, esimerkiksi kun päivän aikana tulee sadekuuroja.

Jos päivän mittaan on luvassa hyvin vaihtelevaa säätä, insinöörit pohtivat tilannetta eri kanteilta, mihin suuntaan rengasvalinnoissa kallistutaan.

– Hankalinta sään ennustaminen on asfalttiralleissa, missä on enemmän rengasvalintoja ja jos sää on vielä kovin oikukasta, esimerkiksi on rankkoja sadekuuroja ja paikallisia ilmiöitä, jolloin sää muuttuu nopeasti, Markus Mäntykannas jatkaa.

Entä missä osakilpailuissa sään ennustaminen on ”helpointa” ja miksi?

– Sorarallit kesällä lienevät helpoimmasta päästä, sillä ne eivät ole sään puolesta aivan niin kriittisiä. Säällä on sielläkin vaikutusta erikoiskokeisiin, mutta rengasvalinnoilla tai auton säädöillä ei saada aikaan niin merkittävää eroa kilpailijoihin. Myös Ruotsin ralli talvella on kelin osalta suoraviivainen, Kristian Roine sanoo.

– Oikeastaan mitä laaja-alaisemmasta sääilmiöstä on kyse, niin sitä helpompaa sitä on ennustaa, että milloin se alkaa ja päättyy. Melkein sitä toivookin, että jos osakilpailun aikana sataa, niin sade olisi kunnon sadealue, mutta pahimmillaan tilanne on se, että joka päivä on hankalasti ennustettavia sadekuuroja. Helpointa on ennustaa korkeapainetilanteessa, missä sade ei tuo lisäelementtiä, Markus Mäntykannas toteaa.

Ralleissa vauhti päällä myös varikolla – tiimissä kansainvälinen tunnelma

MM-rallin osakilpailuissa ja taustalla on suuri joukko ihmisiä eri organisaatioissa.

– Toyota-tallin tiimissä on mukana lähes 100 ihmistä. Tämän lisäksi toinen ryhmä matkustaa rallien väleissä oleviin testitapahtumiin, ja luonnollisesti Jyväskylän tehtaalla on väkeä suunnittelemassa ja rakentamassa autoja. Joukkue on varsin kansainvälinen. Tiimin kaikki kommunikaatio tapahtuu englanniksi, Kristian Roine valottaa.

Varikolla on rallin ajan kiireinen tunnelma.

– Autoja huolletaan, yleisö pääsee aivan tallin huoltotilojen äärelle ja huoltoihin on varattu vain tietty minuuttimäärä aikaa. Välillä insinöörit ja mekaanikot juoksevat toimiston ja autojen välillä. Toisaalta autojen ollessa erikoiskokeilla mekaanikot saavat hetken huilata, mutta toimistossa on silloinkin kiireistä, Kristian Roine sanoo.

Forecan väki on viihtynyt hyvin MM-rallien tunnelmassa.

– Talli on ottanut hienosti vastaan ja on ollut mukava olla osana porukkaa. Reissaaminen tuo tietysti oman efektinsä, kun työympäristö muuttuu koko ajan. Aika rankkojahan matkat ovat, mutta parhaimmillaan erittäin palkitsevia, jos ennusteet ovat menneet hyvin ja kuskit ovat menestyneet, toteaa Markus Mäntykannas.

Millaisia yllätyksiä sitten on osunut työhön?

– Ehkä suurin yllätys on ollut se määrä työtä ja ihmisiä, mitä rallitiimin toiminta vaatii. Sää on aina jossain määrin yllätyksellistä, mutta näihin yllätyksiin osaa varautua ainakin henkisesti, Kristian Roine toteaa.

Teksti on julkaistu alunperin 11.11.2023. Tekstiä on päivitetty helmikuussa 2024 kauden 2024 tiedoilla.

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Päivitetty 14.2.2024 klo 16.37