Singapore Airlinesin raju turbulenssitilanne yllätti – turbulenssia voi olla sekä pilvien yhteydessä että kirkkaalla taivaalla

Lontoosta Singaporeen matkalla ollut Singapore Airlinesin lentokone joutui tiistaina 21. toukokuuta rajuun turbulenssiin. Turbulenssia esiintyy muun muassa kuuropilvien läheisyydessä, mutta myös täysin kirkkaalla taivaallakin. Kirkkaan taivaan turbulenssi voi syntyä esimerkiksi suihkuvirtausta ylitettäessä tai vuoristojen läheisyydessä.

Muun muassa uutistoimisto AP:n mukaan yksi ihminen menehtyi ja kymmeniä loukkaantui Lontoosta Singaporeen matkalla olleen Singapore Airlinesin lentokoneen jouduttua voimakkaaseen turbulenssiin 21. toukokuuta. Lentokone putosi noin 1800 metriä kolmessa minuutissa. Kone laskeutui tilanteen jälkeen Bangkokin lentokentälle Thaimaahan.

Lennolla menehtynyt oli 73-vuotias Isosta-Britanniasta kotoisin oleva mies. Hän sai mahdollisesti sydänkohtauksen. Koneessa oli yhteensä 211 matkustajaa ja 18 miehistön jäsentä. Sairaalahoitoa sai yli sata ihmistä.

Singapore Airlinesin turbulenssitilanne sattui matkalla Lontoosta Singaporeen Andamaanienmeren ja Myanmarin tienoilla. Turbulenssitilanne on tutkinnassa. Julki tulleiden tietojen mukaan tilanne oli kuitenkin hyvin äkillinen ja yllättävä. CNN:n mukaan moni matkustaja oli ruokailemassa tilanteen sattuessa. Erään haastatellun mukaan turvavyövalo oli syttynyt vain hetkeä ennen, joten kaikki ihmiset eivät ennättäneet kiinnittää turvavöitään tai palata paikalleen.

Mitä turbulenssi on ja miten se voi syntyä?

Turbulenssi on tuttua monelle lentokoneessa matkanneelle.

– Turbulenssi ilmakehässä tarkoittaa sitä, että ilmavirtauksen nopeus ja suunta voivat vaihdella paikallisesti, mikä sitten aiheuttaa turbulenssia. Se tuntuu lentokoneessa epämiellyttävänä tärinänä ja ilmakuoppina, toteaa Forecan meteorologi Markus Mäntykannas.

Turbulenssin taustalla voi olla erilaisia tilanteita. Petollinen turbulenssin muoto on kirkkaan ilman turbulenssi, jota on vaikea ennustaa. Turbulenssia esiintyy myös muun muassa sade- ja ukkospilvien yhteydessä.

– Useimmiten turbulenssi kytkeytyy kuuropilvien yhteyteen – niiden ympäristössä tuulen suunta ja voimakkuus vaihtelevat hyvinkin nopeasti eri ilmakerroksissa. Kirkkaan ilman turbulenssia voi puolestaan olla hienolla ja täysin kirkkaalla säällä. Se voi liittyä vaikkapa siihen, että ylitetään suihkuvirtaus ilmakehässä, Markus Mäntykannas kertoo.

Suihkuvirtaus on putkimainen, voimakkaan ilmavirtauksen vyöhyke, jonka alueella on ympäristöään voimakkaampaa tuulta.

– Jos suihkuvirtauksen läpi lennetään, niin se varmasti tuntuu turbulenssina. Joskus voi olla aika vaikeakin välttää suihkuvirtauksen läpi lentämistä, koska sitä on joissain tapauksissa hankala kiertää. Sen sijaan kuuropilvet pyritään kiertämään. Suihkuvirtauksia kuitenkin pyritään myös hyödyntämään lentoreiteissä, koska ne lyhentävät matka-aikaa parhaassa tapauksessa jopa selvästi, Markus Mäntykannas toteaa.

Kirkkaan ilman turbulenssia on vaikea havainnoida mitenkään.

– Siihen ei liity pilviä tai muitakaan merkkejä, että missä raja kulkee ja milloin turbulenssi alkaa. Kun liikutaan erilaisten ilmamassojen kohtaamisvyöhykkeellä suihkuvirtauksen alueella, niin yllättävän kaukanakin varsinaisesta suihkuvirtauksesta voi jo alkaa esiintyä turbulenssia. Myös vuoristojen läheisyydessä voi olla kirkkaan ilman turbulenssia, varsinkin kun lennetään vähän alemmissa ilmakerroksissa. Euroopassa ja muillakin vuoristoisilla alueilla, missä lennetään lyhyempää matkaa ja ollaan vähän alempana ilmakehässä, niin turbulenssia voidaan havaita. Kun ilmavirtaus ylittää vuoriston, niin ilmavirtaukseen syntyy aaltoja, joiden vaikutus leviää ylemmäs ilmakehään, jolloin turbulenssia voi syntyä.

Katso video: Forecan meteorologi Joanna Rinne kertoo turbulenssista!

Myös cirruspilvet, joka on yksi yläpilvien alalajeista, voi aiheuttaa kirkkaan ilman turbulenssia, sillä turbulenssia voi esiintyä myös cirruspilvien ympäristössä, ei pelkästään pilvien alueella.

Kirkkaan ilman turbulenssin esiintymisalue on yleensä 7–12 kilometrin välillä ilmakehässä eli alueella, missä suihkuvirtaus keskimäärin kulkee. Alempana ilmakehässä kirkkaan ilman turbulenssia esiintyy siis varsinkin vuoristojen lähellä.

– Vuoristoiset alueet ovatkin maapallon turbulenttisimpien alueiden joukossa, esimerkiksi Alppien ympäristö Euroopassa ja Andien ympäristö Etelä-Amerikassa, Markus Mäntykannas sanoo.

Aasiaan päin lennettäessä ylitetään pasaatituulten kohtaamisvyöhyke, johon tyypillisesti syntyy korkealle kasvavia ja voimakkaita kuuropilviä

Singapore Airlinesin lennon turbulenssitilanne ja sen syyt ovat tutkinnassa. Meteorologi Markus Mäntykannas ei ota kantaa Singapore Airlinesin onnettomuuden syihin, oliko esimerkiksi kyseessä kuuropilvistä johtuva turbulenssi vai kirkkaan ilman turbulenssi, mutta hän tekee muutamia huomioita onnettomuuspäivän yleisestä säätilanteesta Bengalinlahden, Andamaanienmeren ja Myanmarin tienoilla.

– Ennen turbulenssitilannetta säätila oli hyvin tasaisen näköinen. Singapore Airlinesin lentoreitti kulki kuitenkin sellaisen alueen halki, jossa kuuropilvien kehitys oli erittäin nopeaa ja laaja-alaista. Myanmarin alueella oli kyseisenä päivänä korkeaksi kasvaneita kumpupilviä, jotka kehittyivät hyvin nopeasti voimakkaiksi sade- ja ukkoskuuropilviksi. Kone olisi joutunut tekemään isonkin koukkauksen, jos se olisi halunnut väistää kaikki Myanmarin niemimaalla kehittyneet pilvet. Satelliittikuvien perusteella kuuropilvien kehitys oli äärimmäisen nopeata. Näin voimakasta kuuropilvien kasvua ei meillä pohjoisilla leveysasteilla nähdä, se on hyvin kosteiden ja lämpimien olosuhteiden asia. Alueella on juuri alkanut monsuunikausi, joka luo otolliset olosuhteet juurikin tällaiselle nopealle kuuropilvien kehitykselle, Markus Mäntykannas sanoo.

Koneen reitti kulki yleisesti ottaen vyöhykkeellä, johon kehittyy tyypillisesti voimakkaita kuuropilviä. Korkeita kuuropilviä syntyy tyypillisesti niin sanotulle intertrooppisen konvergenssivyöhykkeen alueelle.

– Kun lennetään Aasiaan päin tai ylipäätään pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle pallonpuoliskolle, niin ylitetään intertrooppinen konvergenssivyöhyke, joka on pasaatituulten kohtaamisvyöhyke. Tämä on yleensä se alue, johon syntyy korkealle kasvavia ja voimakkaita kuuropilviä. Tropiikissa kuuropilvien korkeus voi yltää jopa 15 kilometrin korkeuteen. Pilven huippu voi siis olla selvästi korkeammalla kuin matkustajakoneiden lentokorkeus, joka on tyypillisesti 10–12 kilometrissä. Tropiikin korkeita pilviä on siis välillä hankala väistää, Markus Mäntykannas sanoo. 

Intertrooppisen konvergenssivyöhykkeen sijainti vaihtelee vuodenaikojen mukaan.

– Nyt kun lähestytään pohjoisen pallonpuoliskon kesää, niin vyöhyke siirtyy pohjoisemmas. Taitaa olla niin, että se juuri tällä hetkellä kulkee Myanmarin leveysasteilla Intian ja Pohjois-Thaimaan halki ja nousee siitä vielä kesän mittaan pohjoisemmas. Tällä vyöhykkeellä, missä tuulet kohtaavat, syntyy hyvin voimakkaita kuuropilviä ja ukkoskuuroja mantereen yllä. Joskus voi olla väistämätöntä, että turbulenttista aluetta ei täysin pystytä väistämään, vaikka toki lentoreitti yritetään optimoida mahdollisimman turvalliseksi. Tiistaina 21. toukokuuta Myanmarissa oli tilanne, että jopa 10–20 minuutissa viattomalta näyttävä kumpupilvi oli saavuttanut täyden kuuropilven mitan, Markus Mäntykannas sanoo.

Mikäli lentokone joutuisi kuuropilvien huippujen kohdalle, tulisi varautua hyvin nopeasti vaihteleviin tuuliolosuhteisiin.

– Siellä tietyillä alueilla voi olla hyvin voimakkaita nousuvirtauksia, jotka ikään kuin kannattelevat konetta. Ihan pienessä hetkessä kone voi kuitenkin poistua nousuvirtauksen alueelta, jolloin se tuntuu matkustamossa siltä, että kone romahtaa tai tippuu. Nämä ovat siis niitä ilmakuoppia, kun lennetään nousuvirtauksen alueelta pois ja tulee “äkillinen romahdus”, Markus Mäntykannas kertoo.

Kaakkois-Aasian lennoilla turbulenssi on tyypillistä – ”Melkein jo ennalta tietää, että kyllä siellä on jonkin verran turbulenssia”

Meteorologin mukaan yleisesti ottaen Kaakkois-Aasia on tähän aikaan vuodesta monsuunikauden alkaessa tyypillisesti aluetta, missä esiintyy voimakasta turbulenssia.

– Varsinkin Singaporen ympäristö on yksi niistä vyöhykkeistä, jossa salamoi keskimäärin eniten vuodessa. Siellä on hyvin otolliset olosuhteet trooppisten kuuropilvien syntymiselle – paljon lämpöä ja kosteutta. Tuon alueen lentoreitit ovatkin tyypillisimpiä lentoreittejä, joilla turbulenssia yleisemmin kohdataan, Markus Mäntykannas sanoo.

Kuuropilviä voi olla välillä hyvin hankala välttää.

– Etenkin Kaakkois-Aasiassa kuuropilvet voivat väkisinkin osua lentoreitin varrelle. Toki valtaosa tilanteista on vaarattomia ja turbulenssi itsessään ei ole lentokoneille vaarallista, jos ihmisillä on turvavyöt kiinnitettyinä. Itse olen monta kertaa ylittänyt intertrooppisen konvergenssivyöhykkeen. Melkein jo ennalta tietää, että kyllä siellä on jonkin verran turbulenssia. Mutta jos turvavöissä istuu ja noudattaa turvallisuusohjeita, niin turbulenssista ei ole matkustajalle vaaraa, Markus Mäntykannas sanoo.

Lue seuraavaksi: Sää ja liikennelentäjä: Ari Huusela kertoo, miltä tuntuu, kun salama iskee lentokoneeseen

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Päivitetty 24.5.2024 klo 18.43