Heinäkuussa helteet jäivät vähiin, sateita tuli paikoin hyvinkin runsaasti
Heinäkuu oli osassa maata hyvinkin runsassateinen, sateita tuli jopa kaksinkertainen määrä tavanomaiseen heinäkuuhun verrattuna. Päivälämpötilat olivat yleisesti ottaen melko tavanomaisia.
Heinäkuussa laaja matalapaine hallitsi Suomen säätä suuren osan kuukautta. Tämä näkyi sekä sademäärissä että lämpötiloissa. Suomi oli kuitenkin maailman näkökulmasta poikkeus – koko maapallolla heinäkuu uhkaa osoittautua mittaushistorian kuumimmaksi.
Sateita tuli osassa maata jopa kaksinkertainen määrä tavanomaiseen heinäkuuhun verrattuna
Sateita on osassa maata tullut jopa kaksinkertainen määrä tavanomaiseen heinäkuuhun nähden. Maan keskiosassa, etenkin idässä, on laajoja alueita, joilla sadetta kertyi 100–180 millimetriä, kun heinäkuun tavanomainen sademäärä on Suomessa noin 60–85 millimetriä. Sateita ja sadekuuroja on esiintynyt pitkin kuukautta, mutta erityisen runsassateinen sadealue 28.–29.7. kasvatti heinäkuun sadekertymää joillakin säähavaintoasemilla jopa 50-100 millimetrillä.
Suomen sateisin paikka heinäkuussa oli alustavien arvioiden mukaan Multian Pirttiperä, jossa satoi 210,1 millimetriä, josta 103,3 millimetriä yhdessä vuorokaudessa 28.7.
Heinäkuun sadekertymän mittaushistorian ennätys Suomessa vuodelta 1934 on Laukaa Pellosniemen 301,9 millimetriä.
Sateita tuli heinäkuun aikana ainakin osassa Suomea lähes päivittäin; 10.–12.7. olivat ainoat päivät, jolloin sateita ei tullut koko maassa käytännössä lainkaan.
Päivälämpötilat olivat heinäkuussa enimmäkseen tavanomaisia, ajoittain viileitä
Päivälämpötilat olivat yleisesti ottaen Suomessa heinäkuussa melko tavanomaisia. Poikkeamat tavanomaisesta kääntyivät yleisemmin viileämpään kuin lämpimämpään päin.
Heinäkuun 21.–25. päivän tienoilla maan pohjoisosassa päivät jäivät hyvinkin viileiksi, paikoin vain jonkin verran 10 asteen yläpuolelle nousseet päivälämpötilat olivat lähempänä alueen tavanomaisia yölämpötiloja kuin päivälämpötiloja.
Hellepäiviä oli heinäkuussa yhteensä 10 kappaletta. Hellepäivän määritelmän täyttymiseen riittää, että hellettä eli vähintään +25,1 asteen lämpötila on havaittu Suomessa yhdellä säähavaintoasemalla.
Puolet hellepäivistä olivat hyvinkin pohjoisia: 10.–14.7. päivän ylin lämpötila havaittiin joka päivä Utsjoki Kevon havaintoasemalla. Kaikki päivistä olivat Utsjoki Kevolla helteisiä. Myös Suomen heinäkuun 2023 korkein lämpötila mitattiin tällä aikaväillä, 11.7. Utsjoki Kevon säähavaintoasemalla lämpötila nousi +29,2 asteeseen.
Heinäkuun mittaushistorian lämpöennätys on 29.7.2010 Liperissä mitattu +37,2 astetta. Ennätyksestä jäätiin tänä vuonna kauas.
Kuun kaikki lämpimimmät lukemat mitattiin Pohjois-Lapissa. Lämpimin Pohjois-Lapin ulkopuolinen lämpötilalukema oli 12.7. Oulun lentoasemalla mitattu +26,9 astetta. Eteläisemmässä Suomessa lämpötila nousi korkeimmillaan +26,7 asteeseen. Tämä lukema mitattiin Espoon Nuuksiossa 13.7.
Heinäkuun alin mitattu lämpötila oli 3.7. Savukoski Tulppiossa mitattu -2,9 asteen lämpötila. Heinäkuun mittaushistorian kylmin lämpötila on 1. ja 12.7.1958 Enontekiön Kilpisjärvellä mitattu -5,0 astetta.
Myrskyä ei esiintynyt heinäkuussa keskituulessa
Myrskypäiviä ei ollut Suomessa heinäkuussa yhtäkään, mikä on heinäkuulle Suomessa tavanomaista. Korkein keskituulilukema 20,1 m/s mitattiin 3.7. Kökarin Bogskärissä. Samana päivänä havaittiin myrskypuuskia Suomenlahdella Hangon edustalta Helsingin edustalle, päivän voimakkain puuska oli Hangon Russarön 25,5 m/s.
Koko kuun voimakkain havaittu tuulenpuuska oli kuitenkin Kotka Haapasaaressa 1.7. mitattu 26 m/s. Näin voimakas tuuli jäi tuona päivänä hyvin paikalliseksi, myrskypuuskia ei mitattu laajemmalla alueella.
Salamakesä oli hyvinkin vaisu
Heinäkuussa salamoi tasaisesti koko maassa. Yhteensä maasalamoita mitattiin noin 15 600 kappaletta, kun heinäkuun keskiarvo on 58 000 salamaa. Runsaimmat salamapäivät olivat 7.7. ja 18.7., jolloin maasalamoita havaittiin noin 2500–3000 kappaletta.
Salamoiden vähäisyys johtui pitkälti sään viileydestä. Muodostuakseen ukkoset tarvitsevat lämpöä, kosteutta ja riittävän epävakaat olosuhteet ilmakehässä, jotta kuuropilvet pääsevät kasvamaan täysikokoisiksi. Sää on ollut kosteaa ja epävakaista, mutta ukkosille suotuisia olosuhteita ei ole päässyt syntymään.
Heinäkuu oli lämpötilaltaan vaisu Suomessa, mutta ennätyskuuma muualla maapallolla
Suursäätila pysyi samana käytännössä koko heinäkuun. Atlantilla Azorien suunnalla oleva laaja korkeapaineen alue pakotti pohjoisen Euroopan ylle laajan matalapaineen alueen. Matalapaineen keskukset ja niihin liittyvät sateet kulkivat Atlantilta Britteinsaarten yli Keski-Eurooppaan ja usein myös Suomeen. Sää oli siksi niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa sateista ja viileää.
Toisaalta eteläisimpään Eurooppaan levisi Afrikan suunnalta paahtavan kuumaa helleilmamassaa. Kuuma, vähäsateinen sää aiheutti pahoja metsä- ja maastopaloja esimerkiksi Ródoksella ja Sisiliassa.
Vaikka Suomessa suursäätila piti kuumimman sään poissa ja sään epävakaisena, maailmanlaajuisesti heinäkuu on ollut mittaushistoriassa erityisen kuuma. Kuumuus on aiheuttanut pahoja maastopaloja eteläisen Euroopan lisäksi myös esimerkiksi Kanadassa. Heinäkuun kolme ensimmäistä viikkoa olivat Copernikuksen mukaan maapallon mittaushistorian kuumin kolmen viikon jakso, ja on odotettavissa, että heinäkuu 2023 tulee osoittautumaan maapallon mittaushistorian toistaiseksi kuumimmaksi kuukaudeksi.
Kuumuuden taustalla on kaksi tekijää; ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos sekä Enso-ilmastosyklin El Niño -vaihe, joka nostaa tropiikissa itäisen Tyynenmeren pintalämpötilaa ja sitä kautta koko maapallon keskilämpötilaa.
Joanna Rinne
meteorologi
Lue seuraavaksi: Kuukausiennuste: Sateinen sää jatkuu vielä ainakin tämän ja ensi viikon ajan
Päivitetty 2.8.2023 klo 08.52
