Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Tältä näyttää loka–joulukuun pitkä ennuste! Katso myös ensisilmäys pidemmälle talveen
    Uutiset |

    Tältä näyttää loka–joulukuun pitkä ennuste! Katso myös ensisilmäys pidemmälle talveen

    Talvi-ilta Helsingissä
    Suomeen ennakoidaan syksylle ja talvelle hieman keskimääräistä lämpimämpää säätä. Suomessa sään vaihtelut ovat kuitenkin tyypillisesti suuria. Kuva: Foreca

    Kolmen kuukauden pitkän sääennusteen mukaan loka–joulukuun jaksosta on tulossa Suomessa hieman tavanomaista lämpimämpi. Myös esimerkiksi talvikuukausien eli joulu–helmikuun kolmen kuukauden jaksolle ennakoidaan keskimääräistä lauhempaa. Vaikka ennuste näyttääkin keskimääräistä lämpimämpää talvea, kovat pakkasjaksotkin ovat mahdollisia talven aikana. Tulevan talven sää kiinnostaa nyt erityisesti energiakriisin ja sähkömarkkinoiden epävarman tilanteen takia. Kantaverkkoyhtiö Fingrid varoittaakin, että suurten epävarmuuksien takia suomalaisten on syytä varautua tulevana talvena mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin sähkökatkoihin.

    Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut 5. syyskuuta vuodenaikaisennusteen loka–joulukuun jaksolle. Ennusteen mukaan tämän kolmen kuukauden jakson keskilämpötila on Suomessa 0,5–2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Suurin poikkeama keskimääräistä lämpimämpään suuntaan on pohjoisessa.

    – Vuodenaikaisennusteen mukaan kolmen kuukauden jakso lokakuusta joulukuuhun on lähes koko Euroopassa, myös Suomessa, ajankohdan keskiarvoa lämpimämpi. Laajemmin Pohjois-Euroopan alueella sää on jonkin verran ajankohdan keskiarvoa lämpimämpi ainakin loka- ja marraskuussa. Tämä ei tarkoita, etteikö syksyn viileneminen etenisi, mutta ajankohtaan nähden lämmintä säätä saattaa esiintyä enemmän kuin ajankohtaan nähden viileää säätä, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.

    Loka–joulukuun 2022 keskilämpötila on ennusteen mukaan Suomessa ja lähes koko Euroopassa keskimääräistä korkeampi.
    Loka–joulukuun jakson keskilämpötila on ennusteen mukaan Suomessa ja lähes koko Euroopassa keskimääräistä korkeampi.

    Meteorologi muistuttaa kuitenkin, että kolmen kuukauden jaksolla Suomessa ehtii olla monenlaista säätä.

    – Suomen ilmasto on luonteeltaan vaihtelevaa säätä suosiva, joten vaikka kolmen kuukauden jaksolla on ennusteen mukaan ajankohdan keskiarvoja lämpimämpää, jakson sisälle voi mahtua monenlaista säätä – niin sadetta kuin paistetta ja sekä viileitä että tavanomaista lämpimämpiä päiviä, Joanna Rinne sanoo.

    Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

    Artikkeli jatkuu

    Myös talvi on ennusteen mukaan keskimääräistä lauhempi Suomessa

    ECMWF on tehnyt kolmen kuukauden ennusteet myös marras–tammikuulle, joulu–helmikuulle sekä tammi–maaliskuulle.

    Ennusteiden mukaan marras–tammikuun jakson keskilämpötila on Suomessa laajalti 0,5–1 astetta keskimääräistä lämpimämpi, joulu–helmikuun jakson puolestaan 0,5–2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Tammi–maaliskuun jakson keskilämpötilasta ennakoidaan suuressa osassa maata 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpää, paikoin etelässä 0,5–1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

    – Näiden ennusteiden mukaan kolmen kuukauden jaksojen keskilämpötilat ovat Suomessa keskiarvojen yläpuolella koko talven ajan. Tulevista kuukausista erityisen lämpimiä ajankohtaan nähden ovat ennusteen perusteella tammi-, helmi- ja maaliskuu. Tämä ei tarkoita, etteikö talvi olisi talvinen, mutta ajankohtaan nähden lämmintä säätä voi olla enemmän kuin ajankohtaan nähden kylmää säätä, Joanna Rinne toteaa.

    Termisen talven keskimääräinen alkamispäivä tilastoissa 1991–2020.
    Termisen talven keskimääräinen alkamispäivä tilastoissa 1991–2020. Termisen talven aikana vuorokauden keskilämpötila on nollan asteen alapuolella.

    Vaikka ennuste siis näyttää Suomeen keskimääräistä lämpimämpää ja toteutuisi ennustetun mukaisesti, ovat purevat pakkasjaksot ajoittain mahdollisia.

    – Ennuste ei ota kantaa keskimääräistä lämpimämmän sään toteutumismuotoon eli päivittäissäähän. Lämpimät ennusteet voivat tarkoittaa esimerkiksi jotakin tiettyä lauhaa jaksoa tai tasaisesti hieman keskimääräistä lämpimämpää säätä, jopa tavallista vähemmän kylmiä öitä, Joanna Rinne sanoo.

    Muun Euroopan osalta ECMWF:n ennusteissa on syksylle ja talvelle merkkejä joko keskimääräisistä tai hieman keskimääräistä korkeammista lämpötiloista. Esimerkiksi loka–joulukuun jakso on ennusteen mukaan Euroopassa siis laajalti hieman keskimääräistä lämpimämpi, mutta esimerkiksi joulu–helmikuun jakson keskilämpötilojen ennustetaan olevan Euroopassa laajalti lähellä ajankohdan keskimääräisiä lukemia.

    Sademäärät keskimääräisiä tai huonosti ennustuvia

    Sateiden osalta loka–joulukuun jaksolla ei näy Suomessa poikkeamaa tavanomaista sateisempaan eikä tavanomaista kuivempaan suuntaan.

    – Loka–joulukuun yhteenlaskettu sademäärä on ennusteen mukaan ajankohdan keskiarvon mukainen tai sademäärä on huonosti ennustettavissa. Ennusteen perusteella Euroopan pohjoispuoliskon yllä korkeapainetoiminta olisi tavanomaista syksyä ja alkutalvea yleisempää, matalapainetoiminta puolestaan vähäisempää. Tämä saattaisi osin vaikuttaa tulevien kuukausien aikana Suomenkin säähän, Joanna Rinne sanoo.

    Pysyvän lumipeitteen keskimääräinen saapumisaika tilastoissa 1991–2020.
    Pysyvän lumipeitteen keskimääräinen saapumisaika tilastoissa 1991–2020.

    Myöskään marras–tammikuun, joulu–helmikuun tai tammi–maaliskuun sade-ennusteissa ei näy Suomen osalta poikkeamia keskimääräistä sateisempaan eikä keskimääräistä kuivempaan suuntaan.

    Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

    Artikkeli jatkuu

    Sateiden osalta muualle Eurooppaan ennakoidaan syksyn ja talven mittaan enimmäkseen ajankohdalle melko tyypillisiä sademääriä, mutta itäisessä ja kaakkoisessa Euroopassa voi olla paikoin hieman keskimääräistä kuivempaa ja Välimeren tienoilla paikoin hieman keskimääräistä sateisempaa.

    Pelkona paukkupakkaset – suomalaisten tulee varautua jopa sähkökatkoihin

    Tulevan talven sää kiinnostaa tänä talvena erityisesti energiakriisin takia ja sähkön riittävyyden kannalta. Tilanne sähkömarkkinoilla on hyvin epävarma.

    Suomalainen kantaverkkoyhtiö Fingrid varoittaa, että tulevan talven sähkön riittävyydessä on useita epävarmuustekijöitä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energiamarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne ovat lisänneet sähkön saatavuuteen liittyviä epävarmuuksia. Suurten epävarmuuksien takia suomalaisten onkin syytä varautua tulevana talvena mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin sähkökatkoihin.

    Iso osansa tilanteessa on talven tulevilla säillä. Fingridin mukaan tilanne olisi erityisen haastava silloin, jos kireä pakkasjakso koettelisi yhtäaikaisesti Suomea ja muita Itämeren alueen maita. Tällöin sähkön kulutus olisi korkealla tasolla. Lisäksi tuontisähkön saatavuus voisi vaarantua.

    Kuurankukkia pakkasiltana Nurmeksessa.
    Sähköstä voi tulla pulaa etenkin kovilla pakkasilla, kun kulutus on suurta. Arkistokuva: Maija Savolainen, Nurmes

    Tuulivoimakapasiteetin nopea kasvu parantaisi osaltaan sähkön saatavuutta Suomessa, mutta tuulivoiman vaikutus sähkön riittävyyteen määräytyy tuuliolosuhteista.

    Käytännössä sähköpulaan jouduttaessa Fingrid antaa paikallisille jakeluverkkoyhtiöille tiedoksi irti kytkettävän tehon kokonaismäärän jokaisen jakeluverkkoyhtiön alueelta. Tämän jälkeen sähkökatkoja kierrätetään noin kahden tunnin katkoina, kunnes sähköpulatilanne on päättynyt.

    Lue myös: Sähkömarkkinoilla pelkona talven mahdolliset paukkupakkaset: Fingrid kehottaa varautumaan sähkökatkoihin – pahin tilanne olisi kylmä, pitkä ja tyyni pakkasjakso

    Kolmen kuukauden pitkä sääennuste voi toteutua monella eri tavalla

    Sään vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.

    Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia erittäin suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisten viikkojen säätyypistä. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta. Kolmen kuukauden ennuste voikin toteutua monella tavalla. Pitkiin ennusteisiin tulee suhtautua tietyllä varauksella.

    – Vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden erittäin vaihtelevan sään ympäristössä, kuten Suomessa, ennusteen tarkkuus on selvästi tropiikkia heikompi, Joanna Rinne toteaa.

    Ennusteen mukaan ENSO-kierrossa, jossa nyt ollaan La Niña -vaiheessa, tilanteeseen ei ole loppuvuoden aikana näkyvissä merkittäviä muutoksia. La Niña -tilanne jatkuu yhä.

    Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

    Karita Kontula-Sokka
    toimittaja

    Päivitetty 9.9.2022 klo 09.20

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa

    Viimeksi katsomasi paikat