La Niña palaa: Suomen talvesta karu ennuste
Tyynellä valtamerellä vuorottelevat tietyin väliajoin lähes koko maapallon säähän vaikuttavat El Niño- ja La Niña -sääilmiöt. Tällä hetkellä elämme värähtelyn neutraalia vaihetta, eli kumpikaan ilmiöistä ei ole käynnissä, mutta ennusteen mukaan muutos on lähellä. La Niñan todennäköisyys kasvaa loppuvuonna, ja ilmiöllä voi olla vaikutusta myös Suomen talveen. Ensimmäiset ennusteet talvisäästämme ovat karua katsottavaa.
Tyynen valtameren virtausoloissa tapahtuu keskimäärin muutaman vuoden välein muutoksia siten, että vuoroin tropiikin merivesi lämpenee ja vuoroin se viilenee. El Niño -vaiheessa merivesi lämpenee alueen keskisissä ja itäisissä osissa, ja samalla koko maapallon keskilämpötila nousee. El Niño katsotaan alkaneeksi, kun merivesi kohoaa Tyynellä valtamerellä tropiikissa vähintään 0,5 astetta keskiarvon yläpuolelle. Poikkeaman täytyy kestää vähintään kolme kuukautta.
La Niñalla on päinvastainen vaikutus, eli sen aikana meriveden lämpötila laskee vähintään 0,5 astetta tarkastelualueella. La Niñalla on tapana hetkellisesti alentaa maapallon keskilämpötilaa, joskin ilmastonmuutoksen myötä vaikutus on useina vuosina jäänyt lähes huomaamattomaksi.
Viimeisin pitkäkestoinen La Niña -vaihe koettiin vuosina 2020–2023 ja heti sen perään alkoi El Niño, jota kesti vuoteen 2024 saakka. Näiden sääilmiöiden vaikutus näkyy parhaiten tropiikissa ja subtropiikissa, mutta paikoitellen myös korkeammilla leveysasteilla. Euroopan osalta tutkimustulokset ovat jokseenkin ristiriitaisia, mutta jonkin verran näyttöä on, että La Niña voisi voimistaa lauhoja länsivirtauksia Pohjois-Euroopan talviaikana.
El Niño puolestaan voi lisätä kylmien talvien todennäköisyyttä Euraasiassa ja Pohjois-Euroopassa. Edelliset ankarat pakkaset osuivat Suomeen tammikuussa 2024 El Niño -ilmiön vallitessa. Silloin Kittilässä mitattiin –44,3 astetta. Se on 2000-luvun pakkasennätys Suomessa.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Lue tarkemmin:
La Niña palaa loppuvuodesta
Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan on 55 % todennäköisyys, että La Niña tekee paluun jo tämän loppuvuoden aikana. Toiseksi todennäköisin skenaario on, että loppuvuosi vietetään neutraalissa ENSO-vaiheessa, eli käynnissä ei ole La Niñaa eikä El Niñoa. Tämän vaihtoehdon todennäköisyys on 45 %. El Niño -ilmiön todennäköisyydeksi on arvioitu pyöreät nolla prosenttia. Näin ollen La Niñan alkaminen on todennäköisin kehityssuunta.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen ECMWF:n ennusteessa on selvä signaali La Niña -ilmiön kehittymisestä. Jos tarkastellaan alla olevasta kuvasta ennustettuja lämpötilapoikkeamia Tyynen valtameren tropiikissa loka–joulukuun jaksolla, on meriveden lämpötila painumassa alle pitkän ajan keskiarvon. La Niña katsotaan alkaneeksi, kun meriveden lämpötila putoaa ainakin 0,5 astetta keskiarvon alapuolelle ENSO:n tarkastelualueella Tyynellä valtamerellä.
Alla olevassa kuvassa näkyvä parviennuste näyttää keskivahvan signaalin La Niñan toteutumisesta. Parviennuste koostuu useista eri jäsenistä, joista jokainen edustaa yksittäisen säämallin näkemystä säätilan kehityksestä. Vaikka hajontaa loppuvuodelle onkin verrattain paljon, keskiarvo puoltaa La Niñan alkamista. Ilmiö ei välttämättä ole tällä erää kovin pitkäkestoinen ja voikin olla, että tulevan talven aikana palataan vähitellen ENSO:n neutraaliin vaiheeseen.
La Niñalla vaikutuksia suomalaisten suosikkikohteiden säähän
Tulevalla La Niña -vaiheella tulee olemaan vaikutuksia planeettamme säähän. Esimerkiksi Kaakkois-Aasian lomakohteet, kuten Thaimaa, Vietnam ja Singapore ovat olleet pitkään suomalaisten suosiossa. Tulevana talvena näihin kohteisiin suuntaavien kannattaa varautua pitkittyneeseen monsuunikauteen. Thaimaan turistikohteissa rankkasateet ja ukkoset voivat jatkua pitkälle sydäntalveen, vaikka normaalioloissa kuivempi kausi alkaisi jo marras–joulukuussa.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Muualla maapallolla La Niña vaikuttaa tyypillisesti seuraavasti:
- Japanissa talvi on viileä ja kylmänpurkutilanteet yleisiä. Lunta voi paikoin kertyä runsaasti.
- Pohjois-Amerikan läntisissä osissa on useammin kylmänpurkutilanteita. Vastaavasti Yhdysvaltojen eteläiset osavaltiot ovat normaalia lämpimämpiä ja kuivempia.
- Tyynellä valtamerellä tropiikin lähellä on viileämpää ja vähäsateisempaa.
- Trooppisia sykloneita voi kehittyä normaalia enemmän Pohjois-Australiassa.
- Kaakkois-Afrikkaa uhkaavat rankkasateet, tulvat ja syklonit.
ECMWF: Suomeen karu talvi
Ensimmäiset pitkän aikavälin ennusteet kattavat jo tulevan talven. Forecan sivuilla julkaistiin vastikään loka–joulukuun kausiennuste, joka povaa meille leutoa ja sateista loppusyksyä ja alkutalvea. ECMWF:n pitkä ennuste tulevalle talvelle, joulu–helmikuulle, on hyvin samansuuntainen. Pidän mahdollisena, että loppuvuodesta alkava La Niña saattaa lisätä lauhan talven todennäköisyyttä Pohjois-Euroopassa.
Miltä Euroopan keskuksen ennuste tällä hetkellä tarkalleen näyttää tulevalle talvelle? Tarkastellaan ilmanpaine, lämpötila ja sateisuus kaikki omina suureinaan. Muistutan, ettei ennuste ota kantaa yksittäisen kuukauden tai viikon säähän. Vaihtelu kolmen kuukauden sisällä voi olla erittäin suurta.
Tutustu aiheeseen lisää: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?
Joulu–helmikuun ilmanpaine-ennusteessa on merkkejä tavanomaista korkeammasta ilmanpaineesta laajalla alueella Azoreiden saarten pohjoisosista kohti keskistä Eurooppaa yltävällä alueella. Vastaavasti Islannin ympäristössä ilmanpaine on normaalia matalampi. Tämä kielii positiivisesta NAO-indeksistä, jonka aikana Pohjois-Euroopan talvisää on usein sateista ja leutoa. Meteorologiassa NAO-indeksi kuvaa Pohjois-Atlantin oskillaatiota ja ilmanpainejakaumaa. Positiivisen NAO:n aikana Islannin ympäristössä ilmanpaine on normaalia matalampi, kun taas Azoreilla keskiarvoa korkeampi. Negatiivisen NAO:n aikana tilanne on päinvastainen.
Lue myös: Miten NAO vaikuttaa Suomen säähän?
Lämpötilaennusteen mukaan valtaosa Manner-Euroopasta odottaa leutoa talvea. Suurin poikkeama keskiarvosta on Suomessa ja Ruotsissa, 1–2 astetta normaalia lämpimämpää. Huomionarvoista on, että valtaosa globaaleista pitkän ajan ennusteista ennakoi erityisesti Pohjois-Eurooppaan selvästi keskivertoa leudompaa talvea.
Entä sateisuus? Pohjois-Euroopassa on varovainen signaali keskiarvoa sateisemmasta talvesta. Tämä ennuste korreloi hyvin lämpötilaennusteen kanssa: jos matalapaineet liikkuvat Pohjois-Atlantilla pohjoista reittiä, ja ilmavirtaus käy keskimäärin lännestä itään, on sää leutoa ja sateista. Tässä skenaariossa maan eteläosassa lumet voivat olla vähissä, Lapissa sydäntalvesta voi tulla hyvin luminen.
Tällä hetkellä pitkän aikavälin ennuste talvelle näyttää karulta, jos kovasti lunta ja pakkasia odottaa. On kuitenkin syytä painottaa, että ennuste on vielä varhainen ja kokeiluasteella, joten muutokset ovat mahdollisia. Pitkän aikavälin ennusteet ovat yleensä luotettavampia tropiikissa kuin korkeilla leveysasteilla. Esimerkiksi Tyynellä valtamerellä alkavat La Niña- tai El Niño -ilmiöt voidaan usein ennustaa melko luotettavasti useiden kuukausien päähän.
Lue seuraavaksi: Loppuvuoden pitkä ennuste julki: Alkaako talvi aikaisin vai myöhään? Tältä näyttää loka–joulukuun tilanne!
