Kesä tuli keskelle talvea: Alaskassa pamahti mittariin lähes 20 astetta – "törkeän korkeat" talvilämpötilat yleistyvät myös Suomessa

• Alaskan Kodiakinsaarella mitattiin joulukuun 27. päivänä osavaltion uusi joulukuun lämpöennätys, 19,4 astetta.
• Lämpöennätyksen taustalla vaikuttivat mm. La Niña -ilmiö ja föhntuuli.
• Korkeat talvilämpötilat tulevat yleistymään korkeilla leveysasteilla tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen seurauksena. Suomessakin voimassaolevat lämpöennätykset tulevat todennäköisesti rikkoutumaan.

Yhdysvaltain pohjoisimman osavaltion Alaskan eteläsaarella Kodiakilla mitattiin joulukuun 27. päivänä osavaltion uusi lämpöennätys, 19,4 astetta. Paikallisen säätahon NWS Alaskan (National Weather Service) mukaan joulukuun aiempi lämpöennätys oli tasan 15 astetta, joten aiempi ennätyslukema ylittyi 4,4 asteella.

"Jos Suomen lämpötilaennätykset talvikuukausilta paukkuisivat samaa tahtia, puhuttaisiin meilläkin jo yli 15 asteen lämpötiloista."

Ennätyspaikkakunta Kodiak sijaitsee samannimisen saaren itäosassa leveyspiirillä 57 °N (vrt. Helsinki 60 °N).

Tilanteen erikoisuutta lisää se, että samoilla leveysasteilla reilut 1400 kilometriä idempänä pakkanen paukkui 51,1 asteessa. Lämpötilaero Alaskan ja Manner-Kanadan välillä on ollut siis yli 70 astetta.

Kylmä sää on piinannut myös Kanadan ja Yhdysvaltojen läntisiä osia. Paikoin on ollut kylmintä sitten 1960-luvun, ja Kaliforniassa saakka on koettu sankkoja lumisateita.

Hälyttäviä ennätyslukemia ympäri maapalloa

Korkeilla leveysasteilla keskellä talvea esiintyvät liki kesäiset lämpötilat eivät ole täysin tavattomia, sillä esimerkiksi Norjassa on mitattu sydäntalvella 18–19 asteen lukemia föhn-ilmiön seurauksena.

"On hälyttävää, että lukuisat lämpöennätykset ovat paukkuneet vuoden 2021 aikana ja ylitykset ovat joissain tapauksissa olleet useita asteita kerrallaan."

Mutta tavatonta on se, millä tempolla uusia lämpöennätyksiä tehtaillaan ja miten vanhat ennätykset suorastaan kalpenevat uusien rinnalla.

On hälyttävää, että lukuisat lämpöennätykset ovat paukkuneet vuoden 2021 aikana ja ylitykset ovat joissain tapauksissa olleet useita asteita kerrallaan. Alaskan aikaisempi joulukuun ennätys ylittyi reilulla neljällä asteella, ja aiemmin heinäkuussa Kanadan kaikkien aikojen lämpöennätys murskattiin lähes viidellä asteella Lyttonissa. Kanadassa lämpötila kohosi ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa lähelle 50 astetta.

Jos Suomen lämpötilaennätykset talvikuukausilta paukkuisivat samaa tahtia, puhuttaisiin meilläkin jo yli 15 asteen lämpötiloista joulu–helmikuussa. Se mitä tapahtuu muualla maapallolla, voi pian olla edessä myös meillä.

Suomi ei enää olekaan mikään lintukoto, emmekä voi paeta ilmastonmuutoksen seurauksia. Meilläkin tulee varautua "törkeän korkeisiin" talvilämpötiloihin. 

Lue myös: Näin ilmastonmuutos vaikuttaa lämpötiloihin eri puolilla maapalloa

Kolme ilmiötä Alaskan ennätyslukeman taustalla

Alaskan uuden ennätyslukeman mahdollistivat kolme tekijää:

• globaali ilmastonmuutos
• La Niña -ilmiön aikana esiintyvä sulkukorkeapaine
• paikallinen föhn-tuuli.

Ilmastonmuutoksen seurauksena talvilämpötilat ovat nousussa erityisesti korkeilla leveysasteilla. Mitä lähempänä pohjoista napa-aluetta ollaan, sitä voimakkaammin talvet lämpenevät. Talvien keskilämpötila voi nousta kuluvalla vuosisadalla jopa yli viidellä asteella esimerkiksi Pohjois-Kanadassa, Alaskassa, Pohjois-Euroopassa ja Siperiassa. Suomessa tammikuun keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä 6–7 asteella (RCP8.5-skenaario).

Keskilämpötilan nousu mahdollistaa myös uudet lämpötilaennätykset Alaskan tapaan. On täysin mahdollista, että Suomea vastaavilla leveysasteilla – vuoristoisilla ja merellisillä alueilla – puhutaan vuosisadan loppupuolella jo yli 20 asteen maksimilämpötiloista talvikuukausina. Näin voi käydä esimerkiksi Alaskan ja Norjan vuonoissa – siellä missä föhn-ilmiön vaikutus parhaiten tuntuu.

Alaskan ennätyslukeman taustalla vaikutti myös käynnissä oleva La Niña -ilmiö. Se viilentää Tyynen valtameren itäisiä osia, mutta nostaa lämpötiloja ja sademääriä valtameren läntisissä osissa. La Niñan aikana Alaskan eteläpuolelle Alaskanlahdelle syntyy usein pitkäkestoinen sulkukorkeapaine, joka tuo hyytävää kyytiä Kanadaan, mutta nostattaa länsipuolitseen Alaskaan lämpimän ilman pulsseja Tyyneltä valtamereltä.

Ja viimeisenä silauksena ennätyslukemalle toimi föhn-ilmiö. Uusi ennätyslukema mitattiin Kodiakinsaaren itäisessä osassa vuoriston itäpuolella. Todennäköisesti on käynyt niin, että saaren läntisten osien vuorijonot ovat saaneet pilviä ja sadetta, mutta vuoristo on tehnyt tehtävänsä ja sateiden tiivistyttyä se synnytti erittäin lämpimän laskuvirtauksen eli föhn-tuulen.

Suomessa 15 astetta rikki sydäntalvella?

Haetaanpa vähän perspektiiviä Alaskan ennätyslukemalle.

Verrataan tapahtumaa siihen, että Suomessa paukkuisi 15 asteen raja keskellä talvea. Jos Suomen voimassaoleva joulukuun lämpöennätys rikkoutuisi Alaskan tapaan 4,4 asteella, lämpötila kohoaisi meillä 15,7 asteeseen. En pidä poissuljettuna sitä, etteikö näin voisi käydä kuluvan vuosisadan aikana, mutta poikkeukselliset olosuhteet siihen vaadittaisiin.

Suomessa sydäntalven (joulu–helmikuu) voimassaolevat lämpöennätykset vaihtelevat 11 asteen molemmin puolin. Joulukuun ennätys (11,3 astetta) on mitattu 2010-luvulla, mutta sekä tammi- että helmikuun ennätykset ovat viime vuosituhannen peruja. Helmikuun lämpöennätys (11,8 astetta) on pian jo 80 vuotta vanha. Ennätyslukemat ovat meillä selvästi matalammat kuin verrokkilukemat länsinaapureissamme Ruotsissa ja Norjassa.

Suomessa talvikuukausien ennätyslämmön taustalla on yleensä voimakas lounais- tai länsivirtaus, joka kuljettaa mukanaan lämmintä ilmamassaa eteläisemmiltä leveysasteilta tai Pohjois-Atlantilta. Mikäli mukana on vielä föhn-tuulen vaikutusta, on lämpötila joinakin talvipäivinä kohonnut maan etelä- ja länsiosassa jopa lähelle 10 astetta.

Föhn-tuuli ei kuitenkaan meillä tunnu yhtä voimakkaana kuin lännempänä Pohjoismaissa. Esimerkiksi vuoristoisen Norjan lämpöennätykset ovat aivan omaa luokkaansa, sillä siellä föhn-ilmiö pääsee vaikuttamaan voimakkaammin.

Huomionarvoista Norjan talviennätyksissä on myös se, että kaikki ennätyslukemat on mitattu Sunndalsøra-nimisessä laaksokylässä, joka sijaitsee yhtä korkeilla leveysasteilla kuin Kuopio Suomessa.

Ilmastonmuutoksen myötä sekä Suomen että muiden Pohjoismaiden talviennätykset tullaan todennäköisesti lyömään vielä montakin kertaa uusiksi tällä vuosisadalla.

Osa Suomen talviajan lämpöennätyksistä on jo niin vanhoja, että suorastaan ihmettelen, miksei niitä ole vielä 2000-luvun puolella lyöty uusiksi. "Sopiva" sääasetelma antaa vielä odotuttaa itseään ja sitten kun se saapuu, voidaan nähdä "törkeitä" ylityksiä.

Lue seuraavaksi: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa sateisiin?

Markus Mäntykannas

Päivitetty 28.12.2021 klo 21.59