Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Sunnuntaina nähtiin hätkähdyttäviä talvisateenkaaria – ne kertoivat erikoisesta ilmiöstä ilmakehässä
    Uutiset |

    Sunnuntaina nähtiin hätkähdyttäviä talvisateenkaaria – ne kertoivat erikoisesta ilmiöstä ilmakehässä

    Talvisateenkaari kertoo vesipisaroista ilmakehässä
    Talvisateenkaaria nähtiin Etelä-Suomessa sunnuntaina. Kuva: Kari Hannunen, Perniö, 17.1.2021

    Talviset sateenkaaret yllättivät sunnuntaina, Etelä-Suomessa sateenkaarista tuli useita havaintoja. Sateenkaaret ja haloilmiöt syntyvät eri tavoilla, joten sateenkaari kertoi erikoisesta ilmiöstä ilmakehässä. 

    Olemme tottuneet siihen, että kesäisin nähdään sateenkaaria, talvisin haloilmiöitä. Tämä pitää pääsääntöisesti paikkansa, sillä sateenkaaret vaativat syntyäkseen vesipisaroita ilmakehässä, haloilmiöt jääkiteitä.

    Mistä erottaa sateenkaaren ja haloilmiön?

    Pilvikaari Raisiossa
    Pilvikaari Raisiossa. Kuva: Juha Sopanen, Raisionlahti Raisio, 17.1.2021

    Sateenkaari on aurinkoa vastapäätä muodostuva kehämäinen, sateenkaaren väreissä loistava valokaari. Sateenkaari syntyy, kun auringon valo taittuu vesipisaroista. Siksi sateenkaaren parhaiten nähdäkseen tulee asettua niin, että aurinko jää suoraan selän taakse. Mikäli silloin suoraan edessä on sadepisaroita, sateenkaari muodostuu aurinkoa vastapäätä olevan pisteen ympärille. Jotta sateenkaari voi muodostua, auringon on oltava riittävän matalalla.

    Haloilmiöt syntyvät, kun auringonvalo taittuu ilmassa olevista jääkiteistä. Jääkiteet voivat leijua yläpilvinä 7–12 kilometrin korkeudessa, tai ne voivat esiintyä pakkaspäivänä lähelläkin maanpintaa. Halot voivat olla värillisiä tai valkoisia, ja ne näkyvät pääsääntöisesti aina auringon puolella taivasta kehänä tai muina muotoina auringon ympärillä. On olemassa harvinaisia vastakkaisella puolella taivasta esiintyviä haloilmiöitä, mutta ne eivät ole muodoltaan sateenkaaren tapaan kaarimaisia, joten niitä ei voi sekoittaa sateenkaariin.

    Mikä aiheutti sunnuntain sateenkaaret?

    Talvisateenkaari Etelä-Suomessa
    Talvisateenkaaret vaativat muodostuakseen vesipisaroita ilmakehässä. Kuva: Foreca, Kehä 3, Vantaa, 17.1.2021

    Sunnuntai oli sateenkaarien esiintymisalueella pakkaspäivä, tyypillistä halojen esiintymisaikaa. Syntyäkseen sateenkaari vaatii vesipisaroita ilmakehässä. Sunnuntaina sateenkaarien lisäksi autoilijat kertoivat paikoin ajokelin kannalta petollisesta jäätävästä tihkusta, eli ilmakehässä on paikoin esiintynyt vesipisaroita, jotka ovat pudonneet tihkuna alas.

    Pakkasellakin sadepisarat ovat ilmassa mahdollisia, mikäli ilmassa ei ole riittävästi ns. tiivistymisytimiä eli pienhiukkasia, joiden ympärille vesipisara jäätyy. Tiivistymisytimien puutteessa osa vedestä jää ilmakehään alijäähtyneeksi vedeksi, ja voi sataa alas jäätävänä tihkuna. Todennäköisesti sateenkaaret on voitu nähdä auringonsäteiden heijastuessa alijäähtyneestä vedestä.

    Sunnuntain sateenkaaret esiintyivät osin pilvissä esiintyvien pisaroiden, osin pienipisaraisen vesisateen yhteydessä, joten niitä voidaan nimittää myös pilvikaariksi.

    On epätodennäköistä, joskaan ei täysin mahdotonta, että vastaavia sateenkaaria nähtäisiin etelässä pilvipeitteen rakoillessa enää maanantain aikana.

    Lue myös: Miten sateenkaari syntyy?
    Lue myös: Halot ja niiden synty

     

    Joanna Rinne

    Päivitetty 18.1. klo 14.58

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa