Vuoden harmain ajanjakso alkoi ja kukkarosi kiittää: "Kukaan ei haluaisi kokea vaihtoehtoa B"

Marraskuun läpitunkematon harmaus on omalla tavallaan kaunista ja rauhoittavaa. Tilastollisesti marraskuu käynnistää vuoden harmaimman ja pimeimmän ajanjakson, jota kestää tammikuulle saakka. Vähiten auringonpaistetunteja saadaan joulukuussa, toiseksi vähiten marraskuussa.

Läpitunkematon marraskuinen harmaus voi tehdä maiseman synkän ja värittömän näköiseksi, mutta harmaus kätkee sisäänsä tärkeän suojamekanismin: se rajoittaa maanpinnan pitkäaaltosäteilyn karkaamista avaruuteen ja näin ollen pitää meillä pakkaset kurissa. Asiat olisivat Suomessa toisin, jos harmautta ei olisi.

Marraskuinen harmaus ja leutous ovat etuoikeutemme ja olkaamme niistä ylpeitä. Harmaudelle on nimittäin toinenkin vaihtoehto.

" Kukaan ei haluaisi kokea vaihtoehtoa B, jossa talvi-ilmastomme olisi selkeämpi, kuivempi ja pirun kylmä!

Olemmehan samoilla leveysasteilla kuin Siperian hyiset kolkat, missä pakkanen voi talvisin kiristyä 50–60 asteeseen. Leveysasteisiimme nähden Suomen talvi-ilmasto on yksi maapallomme armollisimmista.

Harmauden poistuminen voisi vaikuttaa myös lukuisten elin- ja kasvilajien menestymiseen Suomessa. Eteläisen ja lounaisen Suomen lehtometsien selviämisen edellytys on juurikin se, etteivät talvemme ole nykyistä kylmempiä ja saamme sadantaa tasaisesti ympäri vuoden.

Oletkohan tullut ajatelleeksi, että syystalven harmaat varjelevat myös kukkaroasi?

Lämmityskulut olisivat aivan eri planeetalta, jos sää olisi läpi talven selkeä ja heikkotuulinen. Se toisi kuukausitolkulla jatkuvat paukkupakkaset ja valtavan energiatarpeen.

Suuressa osassa maata ilma jäähtyisi päivä päivältä, sillä nettosäteily on leveysasteillamme talviaikana voimakkaasti negatiivinen: menetämme siis selkeällä säällä enemmän lämpösäteilyä kuin vastaanotamme sitä auringolta.

Pilvet ja sumut suojelevat lämmön karkaamiselta, ja taivaalla oleva pilviverho toimii ikään kuin näkymättömänä lasikattona, jota maanpinnalta poistuva pitkäaaltosäteily ei pysty täysin puhkaisemaan. Näin ollen pitkäaalto- eli lämpösäteily jää pilvien ja maanpinnan väliin poukkoilemaan.

Eikä siinä vielä kaikki – vielä tuli mieleeni ainakin yksi syy iloita harmaudesta ja sen mahdollistamasta leutoudesta. Kovilla pakkasilla erityisesti perussairauksista kärsivät riskiryhmät alkavat oirehtia. Kireä pakkanen laskee sekä fyysistä että henkistä suorituskykyä ja lisää onnettomuus- ja loukkaantumisriskiä. Ankara kylmyys laukaisee myös hengitys- ja astmaoireita, ja voi olla haitaksi normaalille sydämen toiminnalle. Kireiden pakkasten aikana ilmanlaatu voi laskea inversion takia.

Lue myös: Mikä on inversio ja miten se vaikuttaa pakkaseen?

Tieto suomalaisesta harmaudesta ja sen ainutlaatuisuudesta on kirinyt jo maailmalle. Tänäkin poikkeuksellisena vuotena harmautta muistetaan marraskuun 14. päivänä lauantaina, kun Vuoden harmain päivä -tapahtuma (Foreca toimii tapahtumajärjestäjän kaupallisena kumppanina) kannustaa ihmiset eri puolilla Suomea riemuitsemaan ainutlaatuisesta voimavarastamme – perisuomalaisesta harmaudesta. Sääkin näyttää suosivan, sillä läpitunkematon harmaus ja hento tihkusade maalaavat maiseman harmaan lukuisiin eri sävyihin.

Paikkakuntakohtaisia sääennusteita voit seurata Forecan sivuilta!

Lähteet: kylmäinfo.fi

Markus Mäntykannas