Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Alkukesä on tuonut meteorologeille harmaita hiuksia – miksi sään ennustaminen on nyt niin vaikeaa?
    Blogi |

    Alkukesä on tuonut meteorologeille harmaita hiuksia – miksi sään ennustaminen on nyt niin vaikeaa?

    Sään ennustaminen on ollut alkukesällä ollut haastavaa.
    Sään ennustaminen on alkukesällä ollut haastavaa. Kuva: Foreca

    Sääennusteissa on viime aikoina puhuttu helleaallosta ja korkeapaineesta, mutta toistaiseksi ne ovat jääneet tulematta. Sään ennustaminen on nyt haastavaa usean tekijän vuoksi.

    Lomakausi on alkanut ja sääennusteita seurataan tiiviisti. Harmia syntyy, jos omat lomasuunnitelmat menevät pieleen kurjan sään vuoksi. Vielä enemmän harmittaa, jos ennusteissa näkyy aurinkoa ja lämpöä, mutta todellisuus onkin päinvastainen. Mistä johtuu, että kesäennuste menee välillä pieleen?

    Ennustaminen on haastavaa ilmamassojen rajavyöhykkeellä

    Viime päivien ajan Suomi on kuulunut kahden erilaisen ilmamassan rajavyöhykkeelle. Suomen itäpuolella on parhaillaankin helteistä ja kosteaa Mustanmeren ilmamassaa, kun taas länsipuolellamme on viileämpää ja kuivempaa.

    Kahden erityyppisen ilmamassan rajavyöhykkeelle kuuluminen tuottaa meteorologille harmaita hiuksia, sillä sään ennustaminen muuttuu haastavaksi muutamankin päivän päähän. Ilmamassojen rajavyöhykkeellä syntyy sadealueita, joiden tarkkaa sijaintia ja ajoitusta on välillä hankala ennakoida.

    Ennustamisen haastavuus kasvaa selvästi, jos sadealueet saapuvat meille eksoottisemmasta ilmansuunnasta etelästä tai kaakosta. Mustanmeren suunnalta saapuvat matalapaineet ovat meteorologin painajaisia – tällöin ei välttämättä pystytä vielä edellisenä päivänäkään sanomaan sadealueen lopullista reittiä.

    Miksi ennustaminen on ollut hankalaa?
    Kesäkuun 9. päivänä suihkuvirtaus kävi Suomen yli. Sen itäpuolella on helteistä ja kosteaa ilmaa, kun taas lännessä kuivempaa ja kylmempää. Ilmamassojen rajavyöhykkeellä liikkuu sateita ja sään ennustettavuus on hankalaa epävarmalla vyöhykkeellä. Pienikin muutos sadealueiden reitissä vaikuttaa ratkaisevasti lämpötilaan. Kuva: Foreca

    Sadekuurojen sijaintia on mahdotonta ennustaa – seuraa sadetutkaa

    Kesäiset sade- ja ukkoskuurot ovat oma lukunsa. Niiden tarkkaa sijaintia ja ajoitusta on mahdotonta ennustaa samana päivänäkään – se on vähän sama kuin katsoisi kattilassa kiehuvaa vettä ja yrittäisi arvata, mihin seuraava kupla syntyy. Paras onkin katsoa sadetutkasta, mihin kuurosateet syntyvät ja mihin suuntaan ne liikkuvat.

    Paikallinen mutta voimakas kuuropilvi ylitti Helsingin.
    Esimerkki sadekuurojen paikallisuudesta: tämän kuuropilven halkaisija oli vain muutaman kilometrin luokkaa. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki, 18.5.2020

    Yksittäisen kuuropilven elinkaari on muutamia tunteja, mutta laaja-alaisemmissa ukkoskuuroryppäissä se on huomattavasti pidempi. Kesälomasuunnitelmia ei siis kannata perua sadekuurojen pelossa, sillä usein ne ovat nopeasti ohimeneviä ja hetken päästä paistaa taas aurinko. Kesäsade harvoin jatkuu koko päivää.

    Lue myös: Miten kuurosateet saavat alkunsa?

    Mihin jäivät luvatut helteet?

    Sääennusteissa on jo jonkin aikaa puhuttu lähestyvästä helleaallosta, mutta toistaiseksi helteet ovat olleet tiukassa ja siirtyneet hamaan tulevaan. Sekä kahdesti viikossa päivittyvät kuukausiennusteet että 10 vuorokauden päähän yltävät operatiiviset säämallit ovat jo jonkin aikaa liputtaneet helteiden puolesta, mutta ne ovatkin jääneet Suomen lähiympäristöön.

    Viime viikolla Suomessa ylitettiin helleraja ensimmäistä kertaa tänä vuonna, mutta useamman päivän helleputki jäi Ruotsin puolelle. Tällä viikolla helteet ovat jääneet Suomen rajojen itäpuolelle.

    Helteitä on siis ollut täällä pohjoisessa, mutta niiden sijainti ei ollutkaan aivan sitä, mitä ennusteissa aiemmin näkyi. Sen sijaan Suomen yli on liikkunut sadealueita ja runsaampaa pilvisyyttä, minkä vuoksi lämpötilatkin ovat jääneet oletettua alemmiksi. Toisaalta esimerkiksi tämän viikon maanantaina Etelä- ja Itä-Suomen yllä ilmamassa oli helteisen lämmintä, mutta runsaan pilvisyyden ja auringonpaisteen puutteen vuoksi lämpötila ei kohonnut lähellekään hellerajaa.

    Lue myös: Missä päin Suomea on eniten hellepäiviä?

    Merituuli hankaloittaa rannikoiden lämpötilaennusteita

    Rannikoille syntyvä merituuli viilentää alkukesällä tunnelmaa ja lämpötilat ovat jääneet muutamana päivänä selvästi ennustettua alhaisemmiksi kylmän meren vaikutuksen vuoksi. Toisinaan on hankala ennakoida, kuinka pitkälle sisämaahan merituulen vaikutus tunkeutuu.

    Merituulen syntyminen vaatii tietynlaiset olosuhteet. Kun aamu alkaa aurinkoisena ja heikkotuulisena, mantereen ja meren välille syntyy nopeasti lämpötilaero, sillä mantereen yllä ilma lämpenee nopeammin. Juuri tämä kahden erityyppisen alustan välille syntyvä lämpötilaero laukaisee merituulen.

    Merituulella esimerkiksi Helsingin rannikkokaistaleella lämpötila voi jäädä iltapäivällä selvästi alle 20 asteen, kun taas pohjoisempana Uudellamaalla voi olla jopa hellettä.

    Lue seuraavaksi: Näin merituuli syntyy

    Hellettä Vaasassa kesäkuun alussa 2019.
    Hellettä Vaasassa kesäkuun alussa 2019. Kuva: Matti Hietala, Vaasa, 6.6.2019

    Kuukausiennusteen haasteet kesällä

    Kuukausi- ja vuodenaikaisennusteet ovat kokeiluasteella, eivätkä ne anna tarkkaa kuvaa tietyn päivän säätilanteesta. Kesäkuukausina kuukausiennusteisiin liittyy tiettyjä haasteita, joita ei esimerkiksi talvisin ole.

    Kylminä vuodenaikoina suursäätyypit ovat selväpiirteisempiä Euroopan yllä. Syksyisin ja talvisin Atlantin matalapainetoiminta on vilkasta, jolloin kuukausiennusteiden lämpötila- ja sademääräpoikkeamat voivat osua korkeilla leveysasteilla paremmin kohdilleen. 

    Kun kesän sateet ovat usein hyvin paikallisia ja voimakkaita sade- ja ukkoskuuroja, on sademäärissä suurta paikallista vaihtelua. Voimakas ukkoskuuro voi sylkeä esimerkiksi Tampereelle kuukauden sateet muutaman tunnin aikana, kun taas 15 kilometrin päässä sijaitseva Nokia pysyy rutikuivana. Kuukausiennuste ei saa kiinni näin pienialaista vaihtelua.

    Lue seuraavaksi: Mitä kuukausiennuste sanoo juhannuksen säästä?

    Markus Mäntykannas

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa