UV-suojat käyttöön! Otsoniaukko ennätyssuuri Suomenkin yllä

Aurinkosuojaa kannattaa nyt käyttää – aurinko paistaa monin paikoin, ja auringon haitalliselta UV-säteilyltä suojaava otsonikerros on Suomen yllä nyt ennätyksellisen ohut.

Sodankylässä 2. huhtikuuta tehdyissä mittauksissa havaittiin, että stratosfäärin otsonin määrä Pohjois-Suomen yllä oli alhaisempi kuin koskaan mittaushistoriassa. Otsonia oli Ilmatieteen laitoksen mukaan mittauksissa jopa 90 % vähemmän kuin yleensä tähän aikaan vuodesta.

Mitä otsoni on, ja miksi sitä tarvitaan?

Otsoni on kolmesta happiatomista muodostuva kaasu. Se on haitallista alailmakehässä, sillä se aiheuttaa terveyshaittoja ja edistää ilmaston lämpenemistä, mutta elämän kannalta se on ensiarvoisen tärkeää yläilmakehässä. Stratosfäärin eli yläilmakehän otsoni absorboi ultraviolettisäteilyä eli estää elämälle haitallisen UV-säteilyn pääsyä maanpinnalle. Ilman otsonikerrosta UV-säteilyn määrä maanpinnalla olisi huomattavasti tämänhetkistä suurempi.

Otsonikerros on tiheimmillään 20–30 kilometrin korkeudessa ja yli 90 % ilmakehän otsonista on stratosfäärissä 10–50 kilometrin korkeudella maanpinnasta.

Mitä otsoniaukko aiheuttaa Suomessa?

Etelänavan yllä oleva otsoniaukko on huolestuttanut tutkijoita pitkään. Sen jälkeen, kun Antarktiksen otsonikato havaittiin 1985, otsonikerrosta tuhoaville aineille on asetettu päästörajoituksia. Rajoituksia seuranneiden vuosien ja vuosikymmenien aikana otsonikerroksen on mitattu elpyneen, tosin sen ennustetaan palaavan ennalleen nykyisellä elpymisvauhdilla vasta vuoden 2075 tienoilla.

Etelänavan otsoniaukon vaikutukset näkyivät selvästi esimerkiksi Australiassa ihosyöpien lisääntymisenä.

Tämänhetkinen pohjoisen pallonpuoliskon otsonikerroksen ohentuma näyttäisi olevan vain väliaikainen. Lähipäivinä kannattaa silti käyttää UV-suojaa auringonpaisteessa, suomalainen iho kun ei talvikauden aikana juuri ole aurinkoon tottunut. UV-indeksi nousee nyt maan eteläosassa noin kolmeen.

Mistä tämänhetkinen otsonikato johtuu?

Sama ilmiö, joka on ollut osallisena Lapin runsaslumisen talven ja Etelä-Suomen lumettoman talven syntymiseen, on osallisena myös tämänhetkisen otsonikadon syntymisessä.

Polaaripyörre pohjoisen pallonpuoliskon yllä on ollut tänä vuonna erityisen vahva. Sen seurauksena kylmät pakkasilmat ovat pysyneet tiukasti nipussa napa-alueella, eivätkä ne ole päässeet kunnolla Suomen ylle. Voimakkaat länsivirtaukset Skandien yli Suomeen ovat mahdollistaneet niin sanottujen helmiäispilvien syntymisen. Helmiäispilvet ovat kauniita, mutta tuhoavat otsonikerrosta. Helmiäispilviä on esiintynyt meillä alkuvuodesta runsaasti.
 

Tällä hetkellä ilman kiertoliike stratosfäärissä on hidasta. Sen seurauksena tuhoutunut otsoni korvautuu uudella hyvin hitaasti. Otsonikato on Ilmatieteen laitoksen mukaan ollut voimakasta helmi-maaliskuussa, mutta pysähtynyt polaaripyörteen lämmettyä; otsonia tuhoavia helmiäispilviä eli polaaristratosfääripilviä ei enää muodostu tämän kevään aikana. Yläilmakehässä tarvittaisiin silti uutta otsonia täyttämään huvenneita varastoja.

Otsonitilannetta mitataan Suomessa päivittäin.

Joanna Rinne

Päivitetty 5.4.2020 klo 22.57