Tammi–marraskuun jakso oli Suomessa lämpimin vuodesta 1900 alkaen – jyrääkö 2020 mittaushistorian lämpimimmäksi vuodeksi?
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kuluvan vuoden tammi–marraskuun jakso on ollut lämpimin ainakin 120 vuoteen, kun sitä verrataan muiden vuosien vastaavaan aikaan. Joulukuun säästä riippuu, mille sijalle vuosi 2020 sijoittuu Suomen lämpimimpien vuosien listalla.
Alustavien tietojen mukaan koko maan keskilämpötila on ollut tämän vuoden tammi–marraskuussa 5,3 astetta. 1900-luvun alusta eteenpäin tarkasteltaessa tämä vuosi on Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kärkisijalla eli lämpimin, kun verrataan aiempien vuosien tammi–marraskuuta. Toisella sijalla on vuosi 1989, jolloin tammi–marraskuun keskilämpötila oli 5,0 astetta. Jaetulla kolmannella sijalla ovat vuodet 2015 ja 1938, jolloin tammi–marraskuun keskilämpötila oli 4,8 astetta.
Alustavien tietojen mukaan koko maan keskilämpötila on ollut tämän vuoden tammi–marraskuussa 5,3 astetta.
Tilastollisen vertailukauden 1981–2010 mukaan tammi–marraskuun jakso on keskilämpötilaltaan 3,1 astetta – eli tämän vuoden lukema on 2,2 astetta keskimääräistä lämpimämpi.
-y6voopxi.jpg "Lauhaa talvisäätä")
Vuodesta 1900 lähtien alkavassa aineistossa Suomen lämpimin vuosi kokonaisuudessaan on ollut vuosi 2015. Silloin tammi–joulukuun koko maan keskilämpötila oli 4,2 astetta. Se, tuleeko vuodesta 2020 Suomen mittaushistorian lämpimin, riippuu nyt joulukuusta. Myös joulukuulle on ennustettu tavanomaista lämpimämpää säätä.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Vuodesta 1900 lähtien alkavassa aineistossa Suomen lämpimin vuosi kokonaisuudessaan on ollut vuosi 2015.
– Ennätysvuoden 2015 joulukuu oli erittäin lämmin, maan etelä- ja keskiosassa lämpötilapoikkeama keskimääräistä lämpimämpään oli laajalti jopa lähellä kuutta astetta. Tuoreen kuukausiennusteen perusteella joulukuu 2020 voi myös olla jonkin verran keskimääräistä lämpimämpi, mutta lopullinen poikkeama toki nähdään vasta kuun lopussa. On mahdollista, että tämä vuosi on jopa ennätysvuotta 2015 lämpimämpi, mutta jos säässä tapahtuu äkillinen muutos kylmempään suuntaan, todennäköisyys sille pienenee. Itämeri on kuitenkin ainakin tällä hetkellä ajankohtaan nähden tavallista lämpimämpi, mikä vaikuttaa nostavasti etenkin rannikkoseutujen lämpötilaan, toteaa Forecan meteorologi Anna Latvala.
Ennätysvuoden 2015 joulukuussa mitattiin Suomen mittaushistorian korkein joulukuun lämpötila, kun Porissa ja Kokemäellä oli 20. joulukuuta 11,3 astetta.
Suomen kymmenen lämpimimmän vuoden listalla tähän mennessä on viisi vuotta 2010-luvulta, yksi vuosi 2000-luvulta, 1980-luvulta ja 1970-luvulta sekä kaksi vuotta 1930-luvulta.
| Vuosi | Keskilämpötila °C |
|---|---|
| 2015 | 4,2 |
| 1938 | 4,0 |
| 2014 ja 1989 | 3,8 |
| 2011 ja 2000 | 3,7 |
| 2018, 2013 ja 1934 | 3,6 |
| 1974 | 3,5 |
Suomen kylmin vuosi vuodesta 1900 lähtien on ollut vuonna 1902. Silloin koko maan keskilämpötila oli −1,3 astetta. Kymmenen kylmimmän vuoden listalla tuoreimmat tapaukset ovat vuosilta 1987 ja 1985.
| Vuosi | Keskilämpötila °C |
|---|---|
| 1902 | −1,3 |
| 1915 | −1,1 |
| 1941 | −0,6 |
| 1985 | −0,4 |
| 1955 ja 1900 | −0,2 |
| 1987 ja 1966 | −0,1 |
| 1956 ja 1942 | 0,0 |
Mikä on tehnyt tästä vuodesta niin lämpimän?
Vuoden 2020 lämpöön ovat vaikuttaneet hyvin lämpimät talvikuukaudet. Ilmatieteen laitoksen mukaan esimerkiksi tammikuu 2020 oli ennätyslämmin laajalla alueella maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
– Yhteistä molemmille vuosille 2015 ja 2020 on se, että talvikausi oli huomattavan lämmin, joten vaikka molempina vuosina keväällä ja kesällä olikin ajoittain keskimääräistä viileämpää, vuosikeskiarvo on noussut korkeaksi. Suomessa talvikuukausilla on merkittävä vaikutus vuoden keskilämpötilaan, sillä säätilanteesta riippuen lämpötilaerot voivat olla suuria, sanoo Anna Latvala.
Vuoden 2020 lämpöön ovat vaikuttaneet hyvin lämpimät talvikuukaudet.
Tämän vuoden alussa pohjoisen pallonpuoliskon voimakas polaaripyörre ja Suomeen jatkuvasti saapuneet uudet matalapaineet sekä niiden mukana virrannut lauha ilma pitivät sään tavanomaista lämpimämpänä. Tämän vuoden vilkasta matalapainetoimintaa kuvaa myös suuri myrskyjen määrä. Myrskypäiviä on ollut jo 42.
– Keväällä ja kesällä oli ajoittain koleaa, mutta heinä- ja toukokuun poikkeama keskiarvosta viileämpään suuntaan oli laajalti vain 0–2 astetta. Tämä on paljon pienempi ero kuin esimerkiksi tammikuun laajalti 5–8 astetta keskiarvon yläpuolella olleet lämpötilat, joten viileät kuukaudet eivät riittäneet kumoamaan lämpimien kuukausien vaikutusta. Lisäksi osassa maata on ollut jopa poikkeuksellisen lämmin syksy, marraskuun lämpöennätyskin meni tänä vuonna kaksi kertaa uusiksi, toteaa Anna Latvala.
Marraskuun uusi lämpöennätys on 6. marraskuuta Jomalassa mitattu 16,6 astetta. Aiempi marraskuun lämpöennätys oli ennätysvuodelta 2015, kun Kemiönsaaressa oli 3. päivä marraskuuta 14,3 astetta.
Miten keskilämpötilatietoja saadaan?
Koko Suomen keskilämpötila määritellään niin sanotun hila-aineiston avulla. Suomi on jaettu hila-aineistossa ruudukkoon.
– Alueellisten korkeuserojen ja muiden maantieteellisten piirteiden vaikutukset tiedetään, joten kun eri puolilta Suomea on saatavilla säähavaintoja, myös havaintopaikkojen välisille alueille eli ruuduille voidaan laskea arvio esimerkiksi lämpötilasta. Mitä enemmän havaintoja on saatavilla, sitä tarkempi tulos on, toteaa Anna Latvala.
Hila-aineiston avulla keskilämpötilaa on saatu määritettyä Ilmatieteen laitoksen mukaan jo 1800-luvun puolivälistä alkaen.
– 1800-luvun tiedoissa epävarmuus on kuitenkin huomattavasti suurempi, koska havaintoasemia on ollut tuolloin toiminnassa vain muutamia ja tutkimuksissa on käytetty myös naapurimaiden havaintoaineistoa mukana. 1900-luvulla havaintoasemien määrä kasvoi, joten lisääntyneiden havaintotietojen perusteella hila-aineiston epävarmuudet pienenivät. Vanhoja havaintoja viime vuosisadan alusta on vielä runsaasti digitoimatta ja tarkastamatta. Kun tulevaisuudessa näitä tietoja saadaan tietokantaan mukaan, tulevat varmasti myös hila-analyysitkin antamaan paremmin tietoa koko maan keskilämpötilasta. Myös hilamenetelmiä kehitetään, toteaa meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitoksen Ilmastopalvelusta.
Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 1880-luvulta nykypäivään noin kaksi astetta. Voimakkainta lämpeneminen on ollut talvella, 2–3 astetta. Vähiten on lämmennyt kesä, runsaan asteen. Mittaushistoriaan osuu myös suuria vaihteluita, kuten vuosien 1985 ja 1987 kylmät talvet sekä lämpimiä vuosia 1930-luvulla.
Vuosi 2020 yksi lämpimimmistä maapallolla
Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan vuosi 2020 on todennäköisesti menossa maailmanlaajuisesti kolmen lämpimimmän vuoden joukkoon. Tällä hetkellä kärkisijaa pitää vuosi 2016, toisena on vuosi 2019. Tiedot alkavat vuodesta 1850. Ajanjakso 2011–2020 tulee olemaan WMO:n mukaan historian lämpimin vuosikymmen maapallolla: kuusi lämpimintä vuotta sijoittuvat kaikki aikaan vuodesta 2015 lähtien.
Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan vuosi 2020 on todennäköisesti menossa maailmanlaajuisesti kolmen lämpimimmän vuoden joukkoon.
Joskus ennätyslämpimien vuosien ollessa kyseessä meneillään on ollut vahva El Niño -ilmiö, kuten vuonna 2016, mutta tänä vuonna käynnissä on ollut lämpötiloja viilentävä La Niña -ilmiö. Atlantilla hurrikaanikausi on ollut ennätyksellisen vilkas.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
– Tänä vuonna etenkin Siperian pohjoisosassa on ollut hyvin lämmintä ja syksyllä meri alkoi jäätyä seudulla selvästi tavallista myöhemmin. WMO:n mukaan Verhojanskissa kesäkuussa mitattu 38,0 astetta on alustavien tietojen mukaan napapiirin pohjoispuolinen lämpöennätys, Suomessa ei ole edes maan eteläosassa mitattu koskaan yhtä korkeaa lämpötilaa. Mielenkiintoisen tästä vuodesta tekee myös La Niña. Tavallisesti lämpötila ei kohoa maailmanlaajuisesti sen aikaan yhtä korkeaksi kuin El Niñon aikaan, sanoo Anna Latvala.
Päivitetty 3.12.2020 klo 19.39
