Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Pitkä sääennuste julki: Sininen signaali viipyy helmikuun puoliväliin asti – katso talven hyytävin viikko
    Uutiset |

    Pitkä sääennuste julki: Sininen signaali viipyy helmikuun puoliväliin asti – katso talven hyytävin viikko

    Uusi kuukausiennuste näyttää poikkeamaa tavanomaista kylmempään säähän seuraavat kuusi viikkoa.
    Uusi kuukausiennuste näyttää poikkeamaa tavanomaista kylmempään säähän seuraavat kuusi viikkoa. Kuvat: Pixabay

    Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus (ECMWF) julkaisi vuodenvaihteessa uuden kuukausiennusteen, jonka perusteella tavanomaista kylmempää kyytiä on luvassa Suomeen ja Skandinaviaan pitkälle helmikuuhun saakka. Syypäänä on talvinen korkeapaine ja Siperiasta saapuva ilmavirtaus.

    Talven ystävät – tätä ennustetta olette kenties odottaneet pitkään. Talvi 2019–2020 oli Etelä-Suomen osalta fiasko, mutta uusi kuukausiennuste väläyttää "vanhan ajan pakkastalven" mahdollisuutta. Tästä voimme kiittää polaaripyörteen heikkenemistä.

    Pidennetyssä kuukausiennusteessa Suomen yllä näkyy sininen signaali seuraavat kuusi viikkoa – sydäntalvesta on siis muodostumassa tavanomaista kalseampi. Kylmää kyytiä voi kestää helmikuulle saakka.

    Lue myös: Näin syntyy pitkän ajan sääennuste ja näin tulkitset sitä

    Ennusteviikko 4.–10. tammikuuta: Pohjois-Eurooppaan vahvistuu kylmä korkeapaineen alue

    Kuukausiennusteen ensimmäisellä tarkasteluviikolla Pohjois-Atlantin oskillaatiota kuvaava NAO-indeksi on kääntymässä negatiiviseksi. Positiivisen NAO:n aikana ilmanpaine on Islannin edustalla matala ja Azoreilla korkea, mutta negatiivisen vaiheen aikana ilmanpainejakauma kääntyy päinvastaiseksi. Tämä tuo yleensä Suomeen kylmiä talvisäitä.

    Tammikuun alussa ilmanpainepoikkeama on koko pohjoisen Euroopan ja Islannin edustalla tavanomaista korkeampaan suuntaan, kun taas matalapaineet näyttäisivät kulkeutuvan Atlantilta kohti eteläistä Eurooppaa. Vallitseva tuulensuunta olisi tässä asetelmassa Suomessa idän puolelta, mistä meille pääseekin purkautumaan selvästi viime aikoja kylmempää ilmaa.

    Ensi viikon lämpötilapoikkeama ei vielä ole merkittävä Suomessa: osassa maata on sinistä signaalia merkkinä kylmemmästä säästä, osassa maata punaista merkkinä tavanomaista lämpimämmästä säästä. Trendi on kuitenkin se, että loppuviikkoa kohden pakkanen kiristyy ja sää muuttuu talvisemmaksi. Pakkanen kiristyy suuressa osassa maata 10 ja 25 asteen välille. Etelärannikolle voi ajautua sakeita lumikuuroja sulalta Itämereltä.

    Valtaosa Pohjois-Euroopasta näyttää tammikuun alussa tavanomaista kuivemmalta, mutta Itämerellä syntyvät lumikuurot voivat paikallisesti tuoda suurempiakin sadekertymiä Suomen, Ruotsin ja Viron rannikkoalueille.

    Lue myös: Tällainen on tammikuun sää tilastojen valossa

    Pakkanen yllätti polkupyörät
    Tammikuun aikana sää muuttuu talvisemmaksi myös eteläisessä Suomessa. Kuva: Joanna Rinne, arkistokuva

    Ennusteviikko 11.–17. tammikuuta: Kireämpää pakkasta

    Toisella tarkasteluviikolla Pohjois-Euroopan ja -Atlantin ilmanpaine on yhä tavanomaista korkeampi, mikä viittaa kylmien itävirtausten jatkumiseen. Suuressa osassa Suomea sää on 1–6 astetta tavanomaista kylmempää.

    Jos tuuli pääsee tässä asetelmassa heikkenemään, pakkanen voi kiristyä nopeasti. Todennäköisesti viimeistään tammikuun toisella viikolla pakkanen on pitkän sääennusteen perusteella ajoittain kireää koko maassa. Etelä-Suomessa kireän pakkasen raja on –15, Keski-Suomessa –20 ja Pohjois-Suomessa –25 astetta.

    "Todennäköisesti viimeistään tammikuun toisella viikolla pakkanen on pitkän sääennusteen perusteella ajoittain kireää koko maassa."

    Sademäärä näyttää olevan yhä valtaosassa Suomea tavanomaista pienempi. Itämerellä näkyy kuitenkin signaali tavanomaista sateisempaan suuntaan, mikä voi kieliä meren yllä syntyvistä runsaista lumikuuroista. Ne näyttäisivät ajautuvan Ruotsin rannikolle, mutta yhä Suomenkin etelärannikko on lumikuurovyöhykkeellä.

    Suomenlahti jäässä Helsingin edustalla
    Pakkasten myötä Suomenlahti päässee vähitellen jäätymään rannikoilla. Kuva: Joanna Rinne, arkistokuva

    Ennusteviikko 18.–24. tammikuuta: Talven hyytävin viikko?

    Suursäätilanne näyttää jatkuvan Euroopan alueella tammikuun puolivälin jälkeenkin jäyhän muuttumattomana. Korkeapaineen painopiste siirtyy vähitellen kohti Islantia ja Grönlantia ja sademäärä Suomen yllä palautuu lähemmäs pitkän ajan keskiarvoja, mikä viittaa ajoittaisten lumisateiden mahdollisuuteen.

    Huomionarvoista on kuitenkin hyytävä lämpötilaennuste. Etelärannikkoa lukuun ottamatta Suomessa lämpötilapoikkeama on 3–6 astetta tavanomaista kylmempään suuntaan ja heti Suomen itäpuolella tätäkin enemmän.

    Pitkän sääennusteen valossa tammikuun kolmannesta viikosta voi muodostua talven kylmin. Sitä vastoin valtaosa Välimeren alueesta näyttäisi kääntyvän tässä vaiheessa tavanomaista lämpimämmäksi.

    Kovin talviselta näyttää siis tammikuun jälkimmäinen puolisko. Vastaavaa asetelmaa saa hakea useamman vuoden takaa.

    Auringonpaiste Suomenlinnan yllä ja jäänmuodostus
    Tammikuun lopusta voi tulla hyvin kylmä. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki, Suomenlinna, arkistokuva

    Ennusteviikko 25.–31. tammikuuta: Kylmyys ei hellitä

    Rapsakka talvisää pitää Pohjois-Eurooppaa otteessaan pitkän sääennusteen perusteella vielä tammikuun viimeisenkin viikon ajan. Poikkeama on tässä vaiheessa yhä 3–6 astetta tavanomaista kylmempään suuntaan lähes koko Suomessa. Kaikista kovimmat pakkaset näyttäisivät nytkähtävän hieman idemmäs Venäjällä, mutta yhä Suomessakin pakkanen voi ajoittain olla kireää etelärannikkoa myöden.

    Suomen pohjoispuolella näkyy vielä tammikuun lopullakin signaali tavanomaista korkeampaan ilmanpaineeseen, mikä saattaa pitää matalapainetoiminnan aisoissa. Sademäärissä ei kuitenkaan näy suurempia poikkeamia, mutta se mikä alas sataa, tulee ennusteen valossa koko maassa lumena.

    Lue myös: Mitä haittaa voi olla liiasta kylmyydestä?

    Tammikuun loppupuolen ennusteessa on myös eräs mielenkiintoinen yksityiskohta. Kun ilmanpaine on jatkuvasti Suomen pohjoispuolella tavanomaista korkeampi ja Suomen eteläpuolella matalampi, viittaa tämä pitkäkestoisiin itävirtauksiin. Suuri osa Itämerestä pysyy vielä tässäkin vaiheessa sulana sään kylmenemisestä huolimatta.

    "Tammikuun loppupuolen ennusteessa on myös eräs mielenkiintoinen yksityiskohta."

    Tämä voi tuoda oman yllätyksen, sillä potentiaalia on suuriinkin lumikertymiin Suomenlahden rannikoilla ja Ruotsin itärannikolla, sillä sulalla Suomenlahdella on tapana kehittää sakeita lumisateita varsinkin, jos Suomen eteläpuolitse kulkee matalapaineen alueita.

    Lumipyryä metsässä
    Kylmässä ilmamassassa voi syntyä sakeita lumikuuroja Itämeren yllä. Ne voivat ajautua myös Suomen etelärannikolle. Kuva: Maarit Siitonen, Jyväskylä 16.12.2019

    Ennusteviikot 1.–14. helmikuuta: Sininen signaali heikkenee, vaan ei katoa

    Helmikuun alkupuoliskolla ilmanpainepoikkeama pysyy Euroopassa uskomattoman stabiilina: Jäämerellä vallitsee edelleen korkeampi ilmanpaine ja etelämpänä Euroopassa matalampi. Toki poikkeama haalistuu ja ennusteen epävarmuus kasvaa jo merkittävästi tässä vaiheessa.

    Talvinen sää näyttää kuitenkin jatkuvan helmikuulle saakka, sillä lämpimät ilmamassat pysyttelevät visusti Suomen eteläpuolella.

    Unohtakaa siis harmaa ja loskainen joulukuu – säässä on pian alkamassa aivan uudenlainen aikakausi!

    Lue seuraavaksi: Eurooppa hyytyy tammikuussa – Suomessa potentiaalia ankarimmalle talvisäälle yli 10 vuoteen

    Markus Mäntykannas

    Päivitetty 4.1. klo 09.33

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa