Monsuuni auttaa pitämään tropiikin elinkelpoisena
Monsuuni on tropiikin ja subtropiikin alueella esiintyvä sääilmiö, joka syntyy meren ja mantereen välisistä lämpötilaeroista. Monsuunin aikana esiintyy runsaita ja pitkäkestoisia sateita sekä tulvia.
Monsuuni vaikuttaa erityisesti Kaakkois-Aasian säähän, Intiassa sen vaikutus on merkittävä. Monsuunisateita tavataan myös muualla, kuten Kiinassa, Australiassa, Afrikassa ja paikoin myös Amerikan mantereella.
Monsuuni ja sateet ylipäänsä auttavat pitämään tropiikin elinkelpoisena kesäkuukausina, koska muutoin voimakas auringonpaiste korventaisi maaperää ja nostaisi lämpötilan erittäin korkeisiin lukemiin. Myös viljely ja hedelmien kasvattaminen kävisi hankalaksi ilman sateita.
Lämpötilaerot synnyttävät monsuunin
Monsuuni saa alkunsa kevätkuukausina, kun aurinko alkaa lämmittää voimakkaasti mannerta, mutta merialue on viileämpi. Auringonsäteily nostaa mantereen lämpötilaa nopeammin, kun taas merialueilla säteily imeytyy paksuun vesikerrokseen ja sen lämpenemisessä menee huomattavasti pidempi aika.
Esimerkiksi Intiassa valtameren ja mantereen välille syntyy kevätkuukausina voimakas lämpötilaero: sisämaassa on yli 40 asteen helteitä, kun taas merivesi on noin 25-asteista. Tämä synnyttää niin sanotun termisen matalapaineen mantereen ylle ja ilma alkaa virrata korkeammasta ilmanpaineesta (mereltä) kohti matalampaa ilmanpainetta (mantereelle).
Kun kostea ilma leviää kohti mannerta ja kohtaa siellä korkeampaa maastoa, alkaa ilmassa oleva kosteus tiivistyä pilviksi ja sateiksi. Erityisesti Himalajan eteläpuolella monsuunisateet voivat olla hyvin runsaita ja pitkäkestoisia, kun Intian valtameren kostea ilma törmää korkeaan vuoristoon. Monsuunikauden aikana esiintyy myös trooppisia myrskyjä.
Katso alhaalta taulukosta, miten monsuuni vaikuttaa Intian Mumbaissa. Monsuunin terävä alku näkyy, kun siirrytään toukokuusta kesäkuuhun. Monsuuni päättyy lokakuun aikana. Kesäkuukausina auringonpaistetunteja on monsuunin aikana alle kolmasosa talven kuivaan kauteen verrattuna. Kuuminta on juuri ennen monsuunin alkua keväällä.
| Kuukausi | Tam | Hel | Maa | Huh | Tou | Kes | Hei | Elo | Syy | Lok | Mar | Jou |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ylin päivälämpötila (°C) | 30,2 | 30,3 | 31,7 | 32,9 | 34,0 | 32,2 | 29,9 | 29,9 | 30,6 | 33,1 | 33,8 | 32,2 |
| Sademäärä (mm) | 0,6 | 0,4 | 0,7 | 0,2 | 15,9 | 506 | 768,5 | 471,9 | 355,6 | 81,7 | 8,5 | 3,4 |
| Sadepäiviä (kpl) | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0 | 0,6 | 14,1 | 22,1 | 20,2 | 14 | 3,6 | 0,5 | 0,3 |
| Auringonpaistetunnit (h) | 282 | 271 | 282 | 279 | 273 | 138 | 81 | 78 | 147 | 239 | 267 | 276 |
Pienemmässä mittakaavassa monsuunisateita esiintyy myös subtropiikissa, kuten Kiinassa ja Yhdysvaltojen eteläosissa.
Kaakkois-Aasiassa monsuunisateet tuppaavat voimistumaan ja pitkittymään La Niña -ilmiön aikana. Vaikutus näkyy myös suomalaisten suosimissa lomakohteissa Thaimaassa, missä kuivan kauden alkaminen lykkääntyy pitkälle talveen.
Lue seuravaaksi: Mikä on La Niña ja miten se vaikuttaa maapallon säähän?
Monsuuni heikkenee talveksi
Monsuuni heikkenee syksyn edetessä, kun lämpötilaerot meren ja mantereen välillä pienenevät. Esimerkiksi Intiassa ja muualla Kaakkois-Aasiassa monsuunisateet helpottavat yleensä viimeistään marraskuussa. Talven aikana sateet jäävät monin paikoin hyvin vähiin ja pääosin on kuivaa ja kuumaa.
Lue seuraavaksi: Mikä on trooppinen hirmumyrsky ja miten ne saavat alkunsa?
Päivitetty 7.3.2023 klo 16.06
