Sää ja Autoliiton asiantuntija: Teppo Vesalainen täräyttää totuuden sähköautoilusta Suomen talvessa

Ladattavien autojen osuus on ollut Suomessa tasaisessa kasvussa. Vuonna 2025 ne muodostivat Kojamon mukaan yli 10 % Suomen autokannasta. Sähköautoiluun liittyy erityisesti talvella useita myyttejä ja ennakkoluuloja. Hyytyykö sähköauto pakkasella ja mitä tapahtuu sen toimintamatkan kanssa? Entä mitä tulee huomioida renkaissa ja latauksessa? Sähköautoiluun liittyviin kysymyksiin vastaa Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen, jolla on pitkän linjan kokemus liikenteestä, liikenneturvallisuudesta, autoilusta, ajoneuvotekniikasta ja tiepalvelusta.

Ladattavien autojen määrä kasvaa Suomessa. Jos vaihtaa polttomoottoriautosta sähköautoon nimenomaan talvella, niin minkälaisiin muutoksiin kannattaa varautua?

– Sähköautolle on ilmoitettu tietty WLTP-toimintamatka (Worldwide Harmonised Light-duty Vehicles Test Procedure). Tähän toimintamatkaan voidaan päästä kesällä optimaalisissa olosuhteissa, mutta kannattaa talvella varautua siihen,että pääsee vain puoleen ilmoitetusta. Voi olla, että joskus pääsee enemmän, mutta se riippuu olosuhteista, paljastaa Teppo Vesalainen.

WLTP-toimintamatka on syyskuusta 2017 alkaen käytetty, todellisuutta aiempaa paremmin vastaava maailmanlaajuinen mittaustapa autojen toimintamatkalle. Se huomioi aiempaa paremmin muun muassa varusteet ja erilaiset ajonopeudet. WLTP-toimintamatka on aina laskettu kesäolosuhteille.

Onko olemassa jotain nyrkkisääntöä, että jos lämpötila laskee x astetta, niin kuinka paljon sähköauton toimintamatka lyhenee?

– Ei oikein, siinä on niin paljon autokohtaisia eroja ja siihen vaikuttaa myös moni muukin tekijä kuin lämpötila: onko tie kuiva, onko märkä, onko sohjoa… Siinä on niin monta muuttujaa. Se on hyvä yleisohje, että kannattaa varautua siihen, että pääsee talvella puolet ilmoitetusta toimintamatkasta, niin sitten ei tarvitse pettyä, tähdentää Teppo.

Tilastollisesti vuoden kylmimmät hetket koetaan tammikuun lopussa ja helmikuun alussa, joten ainakin sydäntalvella kannattaa varautua toimintamatkan alenemiseen.

Lue lisää aiheesta:

Erilainen ajotuntuma

Keskustelu siirtyy sähköauton toimintamatkasta ajotuntumaan. Onko tässä jotain huomionarvoista, jos vaihtaa polttomoottoriautosta sähköautoon? Miten sähköautolla pärjää esimerkiksi liukkailla keleillä?

– Nykyautoissa on todella hyvät luistonesto- ja ajovakautusjärjestelmät, eli se on tasannut eri vetotapojen välisiä eroja. Ero ei ole enää niin räikeä kuin joskus takavuosina. Takavetoiset autot ovatkin tehneet uutta tulemista sähköautojen myötä, ja nelivetoisiakin on paljon, Teppo kertoo.

Jotta sähköauto ei lähtisi liukkaalla kelillä heittelehtimään yllättäen, kannattaa tarkistaa sen rekuperaatioasetus. Rekuperaatio tarkoittaa sähkö- ja hybridiautoissa jarrutusenergian talteenottoa, jossa moottorijarrutuksessa syntyvä kineettinen energia muutetaan sähköksi ja varastoidaan ajoakkuun. Tämä prosessi hidastaa autoa, kun jalka nostetaan kaasupolkimelta. Ilmiö voi kuitenkin aiheuttaa ikävän yllätyksen liukkaalla ajokelillä.

– Huomionarvoinen asia on rekuperaatio, eli jarrutusenergian talteenotto. Jos se asetus on päällä ja nostetaan kaasupoljin ylös, niin silloin auto jarruttaa voimakkaasti sähkömoottorilla ilman, että kosketaan jarrupoljinta. Jos on takavetoinen tai sellainen nelivetoinen sähköauto, joka rekuperoi pelkästään takamoottorilla, niin silloinhan se tarkoittaa, että auto jarruttaa voimakkaasti vain takapyörillä. Tällöin auto voi lähteä sivuluisuun, eli perä lähtee pyrkimään rinnalle. Näin voi pahalla kelillä käydä, jos rekuperaatio on säädetty kovin voimakkaaksi. Ohjeistankin, että aina kun keli on liukas, niin rekuperaatio kannattaa ottaa pois päältä.

Osasta sähköautoja rekuperaatioasetusta ei kuitenkaan saa kokonaan pois, vaan pitää mahdollisesti muuttaa auton valikosta ajo-ohjelmaa.

– Jos rekuperaatiota ei saa kokonaan pois, niin sitten on syytä valita sellainen ajo-ohjelma, että rekuperaatio olisi mahdollisimman pieni.

Tepolla on myös painavaa sanottavaa niille, jotka kuvittelevat, että nelivetoinen auto kykenee mihin vain – koska onhan se nelivetoinen.

– Varoituksen sanana, että samat fysiikan lait pätevät myös nelivetoautoon, eli vaikka se lähtee paremmin liikkeelle, niin se ei pysähdy yhtään sen paremmin kuin takavetoinen. Liukkaassa kaarteessa se lähtee tangentin suuntaan ihan yhtä lailla kuin kaksivetoinen.

Maltti on valttia.

– On hyvä pitää mielessä, että nelivetoisen auton saa aina ajettua kiinni pahempaan paikkaan kuin kaksivetoisen. Moni nelivetoiskuski haluaa aina kokeilla oman autonsa etenemiskykyä. Sillä pääsee pidemmälle kuin kaksivetoisella, mutta irroittautuminen on hankalampaa. Tärkeää on myös pitää mielessä, että sähköauton alla on akkukotelo, joka on haavoittuvainen. Aika tarkkana olisin hangessa ja huonoilla teillä ajamisessa.

Teppo Vesalainen 2 — Nelivetoisella sähköautolla voi saada itsensä pahaan paikkaan, jos "mopo karkaa käsistä". Maltti on valttia. Kuva: Autoliitto

Kestääkö sähköauto pakkasta?

Sähköautoon vaihtamista tai sen hankkimista ensiautoksi pohtivat näinä päivinä monet. Yksi tekijä, joka saattaa jarruttaa hankintapäätöstä, on pelko, ettei sähköauto toimi pakkasella. Onko siinä perää, että sähköautot käynnistyvät polttomoottoriautoja heikommin kovalla pakkasella?

– Sähköauto pääsääntöisesti lähtee hyvin ”käyntiin”. Aamulla kylmällä autolla lähdettäessä sähköauton esilämmitysmahdollisuudet ovat erinomaiset verrattuna polttomoottoriautoon. Sähköauton sisätilan saa tarvittaessa nopeasti, 10 minuutissa, lämpimäksi. Monissa autoissa asetuksista saa säädettyä, että myös penkki, ratti, takalasi ja mahdollisesti myös tuulilasi lämpiävät, tietää Teppo.

Mistä voi sitten johtua, ettei sähköauto käynnistykään pakkasella?

Syypäänä voi olla sähköauton 12V-akku. Se on kriittinen komponentti, joka virrottaa monet järjestelmät, kuten valot, lukituksen, tiettyjä lämmittimiä sekä aktivoi auton ajotilaan. Vaikka ajoakku on täynnä, auto ei käynnisty ilman toimivaa 12V-akkua.

– Nyt ei siis puhuta ajoakusta, vaan 12V-pikkuakusta, jollainen löytyy niin sähkö- kuin polttomoottoriautostakin. 12V-pikkuakkua tarvitaan sähköautossa tiettyjen sähkölaitteiden toiminnan takaamiseen sekä käynnistykseen. Tämän pikkuakun avulla sähköauto saadaan ”käyntiin”, neuvoo Vesalainen.

Kovat pakkaset voivat lisätä haasteita.

– Kun 12V-akku on tosi kylmä etupellin alla, niin se ei välttämättä kykene vastaanottamaan virtaa, jota sinne syötetään. Kun ajoakkua ladataan, niin silloin ladataan myös 12V:n pikkuakkua. Sitä ladataan myös ajon aikana. Jos ajopätkät ovat kovin lyhkäisiä ja ladataan paljon pikalaturilla, niin kylmettynyt pikkuakku ei välttämättä lataudu kunnolla. Jossain kohtaa auto ei sitten enää ”käynnistykään” eli aktivoidu ajotilaan.

Tähän on kuitenkin olemassa melko yksinkertainen ratkaisu: akkulämmitin.

– 12V:n pikkuakkuun voi asentaa akkulämmittimen. Sellainen maksaa yleensä vähän toista sataa, ja asennus päälle. Loppupeleissä aika pienestä investoinnista on kyse, mutta se auttaa, että 12V:n akku kykenee latautumaan paremmin, Teppo Vesalainen tietää.

Pakkasiin ja sähköautoihin liittyy pikkuakkuongelmien lisäksi myös muutama muu haaste, joista Teppo vinkkaa.

– Latausluukkujen jäätymiset ja latauspistokkeiden kiinnijäätymiset työllistävät jonkin verran tiepalveluyksiköitä. Jos latausluukkuun pääsee lunta, niin se voi ensin sulaa ja sitten taas jäätyä. On tilanteita, kun pitää mennä lataamaan, niin ei saadakaan latausluukkua auki. On myös sellaisia tilanteita, että kun lataus lopetetaan, niin ei saadakaan latauspistoketta irti, kun sen lukitus on jäätynyt. Näitä voi pyrkiä torjumaan sillä, että harjailee huolellisesti lumet pois latausluukun ympäriltä ja jos sinne pääsee lunta, niin putsaa ne huolellisesti pois.

Pakkanen yllätti polkupyörät — Pakkanen laittaa eri liikennemuodot koville. Kuva: Joanna Rinne

Kun auton laittaa latautumaan, niin kannattaa käyttää latausluukun suojia.
Jos sähköauton hankkii, niin on äärimmäisen tärkeää tutustua sen käyttöohjeisiin
huolella.

– Osassa sähköautoja on latauspistokkeen sulattamistoimintoja, kuten ”sulata auto -toiminto”, tai se voi olla integroituna takalasin lämmittimen asetukseen. Hyvin paljon on autokohtaisia eroja ja kaikissa autoissa tällaisia toimintoja ei ole.

Palataan koviin pakkasiin. Tyypillisesti jokaisena talvena jossain päin Suomea mitataan 30–40 asteen pakkasia, ja joinakin vuosina matalimmat lämpötilat ovat olleet –40 asteen kylmemmällä puolella. Pilvisyys ratkaisee, kuinka paljon pakkanen kiristyy ja tässä voi olla hurjasti aluekohtaista eroa. Selkeällä säällä pakkanen kiristyy nopeasti, kun taas pilvipeite toimii kuin lämmittävänä huopana pitäen pakkaset maltillisempina.

Miten sähköauto kestää hirmupakkaset ajon aikana, vaikka auto käynnistyisikin?

– Lähtökohtaisesti auto pyrkii huolehtimaan akusta, ettei se pääse syväjäätymään. On hyvä huomioida, että aika monessa sähköautossa on ilmalämpöpumppu. Se parantaa lämmityksen energiatehokkuutta ja toimintamatkaa, mutta pitää huomata, että oikein kovalla pakkasella pumppu ei kykene tuottamaan lämpöä. Kun mennään yli 20 pakkasasteeseen, ilmalämpöpumppu voi lopettaa lämmöntuoton. Tämä muuttaa lämmitystavan PTC-vastuksella toimivaksi, jolloin auton toimintamatka voi romahtaa yllättäen.

Teppo vihjaa, että jo sähköautoa ostaessa kannattaa selvittää, kuuluuko auton varusteisiin ilmalämpöpumppu. Myös ajoakun pikalatausta varten valmistelevaa esilämmitystoimintoa ei välttämättä löydy, mikä on tullut monelle jälkikäteen pettymyksenä.

– Varsinkin jos ollaan ostamassa käytettynä maahantuotua autoa, niin herkästi oletetaan, että siinä on ilmalämpöpumppu, jos sellainen on Suomeen uutena myytävissä saman mallin autoissa vakiovarusteena. Näin ei kuitenkaan läheskään aina ole. Tämä voi tuoda ikäviä yllätyksiä. Käytettyinä maahantuoduissa autoissa varusteet voivat erota selvästi ns. Suomi-autoista, neuvoo Vesalainen.

Suuri lumimäärä — Lumi ja pakkanen tuovat haasteita autoiluun talvella. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki

Mitä huomioitavaa on renkaissa?

Keskustellaan seuraavaksi sähköauton renkaista. Mitä kannattaa huomioida?

– Samat rengassäännöt koskevat myös sähköautoja, eli kesällä ajetaan kesärenkailla ja talvella talvirenkailla. Talvirenkaita on kitkoja ja nastoja.

Rengaskoot ovat kasvaneet kaikissa autoissa, mutta erityisesti ilmiö tuntuu korostuvan sähköautojen kohdalla.

– Pyöräkoot ovat aika suuria. Ei ole mitenkään tavatonta, että perheautossa on jopa 20 tuuman pyörät. Ne ovat usein myös leveitä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että renkaat ovat kalliita, selventää Teppo.

Renkaiden korkea hinta kannattaa muiden varusteiden ohella huomioida jo kauppaa tehdessä.

– On tosi tärkeä tarkastaa kaikkien renkaiden kunto ostaessa, eli paljonko on kulutuspintaa sekä talvi- että kesärenkaissa.

Renkaat, jotka ovat ostohetkellä autossa alla, on helppo tarkistaa. Erityistä huomiota kannattaakin kiinnittää renkaisiin, joita ei ostohetkellä välttämättä näe.

– Automyyjä voi vain todeta, että renkaat ovat varastossa ja ne ovat hyvät. Siihen ei pidä luottaa, vaan ne pitää päästä omin silmin näkemään ja mittaamaan, ettei tule ikäviä yllätyksiä. Rengaskierros autoon voi maksaa jopa puolitoista tonnia. Jos molemmat sarjat joutuu uusimaan, se on jo kolme tonnia, varoittaa Vesalainen.

Talvirenkaissa laki vaatii vähintään kolmen millimetrin urasyvyyttä, mutta turvasuositus on viisi. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös renkaan ikään, joka löytyy renkaan kyljestä. Suositus on, ettei käytetä yli 10 vuotta vanhoja renkaita, eikä käytetä samoja renkaita yli kuutta ajokautta.

– Mikäli myyjä lupaa hankkia autoon uuden rengassarjan, on tärkeää sopia ennen kaupantekoa tarkasti, minkä merkkiset ja malliset renkaat hankitaan. On aika surullista katsella, kun näkee liikenteessä kalliita sähköautoja ja niissä halvimmat mahdolliset talvirenkaat alla. Tällöin on todennäköisesti jäänyt em. asia määrittelemättä ja myyjäliikehän tavoittelee pääsääntöisesti parasta mahdollista voittoa. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että talvirengassarja sopii Suomen olosuhteisiin – niiden pitää olla joko nastarenkaat tai varustettu sekä lumihiutale- että jäävuorisymboleilla.

Voiko sähköautojen renkaiden suurempi koko johtaa siihen, että sähköautoon tulee
helpommin rengasrikkoja?

– Paino voi vaikuttaa. Ajoakku painaa paljon, massaa on enemmän. Sähköautossa on myös paljon vääntöä. Kyllä sanoisin, että renkaan kestävyys on ennen kaikkea kiinni ratin ja penkin välistä, miten autoa käskytetään ja miten sillä ajetaan. Tärkeä on huolehtia rengaspaineista. Kun auton kuormitusta muutetaan, niin paineet tulee säätää kuormituksen mukaisiksi.

Tepolla on myös tärkeä vinkki renkaiden paineistuksesta.

– Talvirenkaissa neuvon pitämään aina 0,2 baria suositusta korkeampia paineita. Kun ilman lämpötila laskee 10 astetta, niin renkaassa paine laskee 0,1 baria. Pienellä ylipaineella varmistetaan, että kun sää kylmenee nopeasti, niin ei tule ajettua vajaapaineisilla renkailla. Vajaapaineisena rengas hajoaa herkemmin ja auto saattaa myös käyttäytyä yllätyksellisesti. Pienestä ylipaineesta – sen sijaan – ei ole haittaa.

Tien laatu ja ajokelikin vaikuttavat, miten renkaat käyttäytyvät teillä. Sähköauton renkaita voi vaalia tilannenopeutta säätelemällä ja kiinnittämällä huomiota, miten auton parkkeeraa. Vaikka sähköautossa on voimaa, niin sitä kannattaa käyttää viisaasti.

– Korostan kuljettajan vastuuta. Välillä näkee uutisointia, että sorateillä hirveästi hajoaa autojen renkaita, kun kiviaines on niin karkeaa. Millaisella vauhdilla siellä ajetaan, niin sillä on iso vaikutus. Ajonopeutta alentamalla rengas joutuu vähemmälle rasitukselle, varsinkin kun on painavasta sähköautosta kyse. Kun pysäköidään, niin huolehditaan, ettei rengas ole väänteessä reunakiven päällä, Teppo muistuttaa.

Tyypillisesti vakuutusyhtiöt eivät korvaa uutta rengasta, vaikka hinauksen rengasliikkeeseen saattaakin saada. Näin ollen auton käyttäjällä toden teolla on suuri vastuu, että menopelin alla olevat renkaat ovat hyvässä kunnossa ja niitä käytetään järkevästi.

Teppo huomauttaa myös eräästä toisesta seikasta, joka liittyy sähköautojen vakuutuskorvauskäytäntöihin – ja voi tulla käyttäjälle yllätyksenä.

– Akkukotelovaurioista on ollut uutisointia. Jos akkukoteloon tulee painuma tai kunnon raapaisu, niin sehän on jo hylkäysperuste määräaikaiskatsastuksessa, koska se on saattanut vaurioittaa akun jäähdytysjärjestelmää tai muuta akun sisällä. Kustannukset ovat tuhansia, jos akkukotelo joudutaan uusimaan.

Tarkkana saa olla, jos on satanut lunta ja joutuu ajamaan vaikka aurausvallin yli.

– Akkukotelo on alimmaisena autossa, ja jos sattuu asumaan omakotitalossa, ja yöllä on mennyt lumiaura, niin en lähtisi ajamaan lumivallin yli. Lumikola on otettava kauniiseen käteen ja putsattava se pois. Jäinen lumipaakku voi painaa painauman akkukoteloon. Puhutaan todella kalliista vaurioista, Teppo vakavoituu.

Mikäli akkukotelo huolellisuudesta huolimatta vaurioituu, on tapahtumapaikka syytä
kuvata ja asiasta on tehtävä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön.

Sähköautolla Helsingistä Utsjoelle?

Jos sähköautolla suunnittelee matkaa etelärannikolta Pohjois-Lappiin, niin mihin tekijöihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos matkaa talvella?

– Hyvä lähtökohta on varautua, että toimintamatka on huomattavasti lyhyempi kuin kesällä. Matkan aikana jokaisen intresseissä on varmasti hoitaa lataukset mahdollisimman nopeasti, pikalatauksella. Jotta auto latautuu mahdollisimman nopeasti, kannattaa hyödyntää ajoakun pikalatausta varten valmistelevaa esilämmitystoimintoa. Osassa sähköautoja se kytketään päälle katkaisijasta kojelaudasta, osassa sähköautoja sitä ohjataan navigaattorilla. Jälkimmäisessä tapauksessa latausasema syötetään kohteeksi navigaattoriin, jolloin auto osaa kytkeä lämmityksen oikealla hetkellä.

Tärkeä on myös huomioida, että vie aikansa ennen kuin sähköauton iso ajoakku
lämpenee.

– Vie helposti 45–60 minuuttia lämmittää ajoakkua. Lämmitys on syytä kytkeä hyvissä ajoin päälle. Osassa autoista auto opastaa itse käyttäjää, mikä olisi pikalatauskyky juuri nyt ja millainen lämmitysaika tarvitaan parhaimman latausnopeuden saavuttamiseksi. Antaisin sellaisen ohjeen, että noin tunnin ennen latausta tulisi ajoakun pikalatauksen valmisteleva esilataustoiminto laittaa päälle. Silloin päästään varmimmin hyvään latausnopeuteen, Teppo Vesalainen opastaa.

Lunta ja jäätä alkaa kertyä Lappiin hiljalleen jo lokakuun aikana. — Alkavaa talvea Utsjoella. Kuva: Tarja Kouvo, Pahtavaara, Utsjoki

Toinen latausnopeuteen vaikuttava tekijä on akun varaustila siinä kohtaa, kun aloitetaan lataaminen. Jos akun varaustila on 20 % tai vähemmän, niin päästään yleensä hyvään pikalatausnopeuteen. Aivan viimeisille prosenteille lataamista ei kannata jättää, varsinkaan talvikelillä.

– Kun itse olen ajanut pitkää matkaa, niin tykkään itse päättää, missä pidän tauon ja lataan. En halua antaa auton tehdä sitä puolestani, kun osa autoista tähänkin tarjoaa mahdollisuuden. Akun täyttyessä pikalatausnopeus romahtaa siinä kohtaa, kun auton akun varaustila on 80 %:n paikkeilla. Tällöin latausnopeus romahtaa lähes peruslatauksen tasolle. Ei ole mielekästä odotella viimeisiä prosentteja, vaan kun on saanut 80 %, niin voi taas jatkaa matkaa. Jos on jostain syystä tarve ladata ihan täyteen, niin sitten kannattaa siirtää auto pikalaturilta peruslatauspisteelle. Niitä on yleensä samassa pihassa huoltoasemalla. Sitten vapautetaan pikalaturi muille autoilijoille.

Loma-aikoina, kuten joulun ja talvilomien ympärillä, latauspisteillä voi esiintyä
ruuhkaa. Miten silloin kannattaa toimia?

– Jos on liikkeellä sesonkiaikaan ja latausasemat ruuhkautuvat, niin voi olla, että jos halvemmalle latausasemalle on jonoa, niin kalliimmalle asemalle pääsee saman tien lataamaan. Ei ne hintaerot niin valtavia ole. Itse priorioisin näissä tilanteissa latausnopeuden hinnan edelle, Teppo vihjaa.

Huolellisella suunnittelulla on siis mahdollista välttää ruuhkia.

– Sekin voi auttaa, jos on pikkaisen valmis poikkeamaan päätieltä. Päätien varrella olevalla huoltoasemalla on jonoa laturille, mutta jos on valmis ajamaan päätieltä syrjään, vaikka jonkin paikallisen kaupan pihaan, niin siellä saattaa saada ladata rauhassa.

Tarkista Forecan ajokeliennuste ja mitä näyttävät kelikamerat reittisi varrella!

Sähkön hinta... — Edullisimmat latauspisteet moottortien varressa ovat lomakautena ruuhkaisia. Vaihtoehtoisia latauspisteitä voi hakea esimerkiksi kauppakeskusten tai ruokakauppojen piha-alueelta. Kuva: Pixabay

Autoilijan tarkistuslista talvella

Pakkaset, lumentulo ja haastavat talviolosuhteet voivat aiheuttaa harmaita hiuksia niin sähkö- kuin polttomoottoriautoilijalle. Varautumalla niistäkin selviää.

– Haluaisin kiteyttää loppuun, että kun talviajan sähköautoiluun liittyy tiettyjä haasteita, niin omanlaiset haasteet liittyvät myös polttomoottoriauton talvikäyttöön. Haasteita on käyttövoimasta riippumatta. Mutta kun niihin varautuu, niin ne ovat ratkaistavissa parhaiten päin. En halua antaa sellaista kuvaa, että sähköauto on huono talviauto. Se on monessa mielessä edistyksellisempi talvikäytössä kuin polttomoottoriauto, väläyttää Teppo.

Talviautoilijan tarkistuslista – tsekkaa, että seuraavat löytyvät autosta: