Paikanna

    Huurre: Hento jääkerros tai raskasta tykkylunta

    Ilmanpaine ja -kosteus
    Kovilla pakkasilla puihin ja rakenteisiin osunut vesihöyry (merisavu) härmistyi heti kiinni näyttäväksi huurrekerrokseksi
    Pakkasella puihin ja rakenteisiin osuva merisavu voi muodostaa näyttävän huurrekerroksen. Kuva: Foreca

    Huurre on alijäähtynyttä vettä, joka kuorruttaa ympäristönsä jäähän.

    Huurretta muodostuu, kun lämpötila on pakkasen puolella ja ilmassa on hyvin pieniä vesipisaroita, esimerkiksi sumua. Vesi on vielä ilmassa nestemäisessä muodossa, mutta alijäähtynyttä, eli veden lämpötila on nollan alapuolella. Nämä vesipisarat liikkuvat ilmavirtauksen mukana ja jäätyvät osuessaan kylmiin pintoihin, kuten puiden runkoihin. Tuulisessa säässä jäätä muodostuu kohteiden tuulen puolelle.

    Huurre sekoitetaan usein kuuraan, joka on suoraan jääkiteiksi kylmille pinnoille härmistyvää vesihöyryä.

    Lapin tuntureilla muodostuu talvella tykkylunta.
    Lapin tuntureilla muodostuu talvella tykkylunta. Kuva: Pixabay

    Huurretta esiintyy yleisimmin vesistöjen lähellä sekä vuoristossa

    Huurteen ulkonäkö vaihtelee ohuista neulasista paksuun jääkerrokseen. Alijäähtyneet vesipisarat ovat pienempiä kuin jäätävässä sateessa ja huurre on myös ilmiönä yleisempi. Etenkin sulien vesistöjen lähellä voi pakkassäässä muodostua merisavua, joka jäätyy pinnoille huurteena.

    Tykkylumen toinen päämuoto eli huurretykky on enimmäkseen huurretta, mutta seassa on myös lunta.

    Huurre voi aiheuttaa vaaratilanteita jäätyvien tienpintojen lisäksi myös lentoliikenteessä, sillä alijäähtyneet pisarat voivat jäätyä kiinni lentokoneisiin. Korkeilla seuduilla kuten vuoristossa huurretta voi kertyä myös esimerkiksi meteorologisiin mittalaitteisiin ja siten vaikeuttaa havaintojen tekoa.

    Lue myös: Ajokeli riippuu sääolosuhteista

    Päivitetty 26.2. klo 13.43

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa