Sää ja Autoliiton asiantuntija: Teppo Vesalainen paljastaa, milloin on paras hetki vaihtaa talvirenkaat alle

Syksy ja talvi voivat kamppailla pitkään keskenään, mikä aiheuttaa autoilijoille harmaita hiuksia. Milloin on oikea hetki vaihtaa talvirenkaat? Mitä laki sanoo asiasta? Entä mitä eroa on nasta- ja kitkarenkailla? Näihin kysymyksiin vastaa Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen, jolla on pitkän linjan kokemus liikenteestä, liikenneturvallisuudesta, autoilusta, ajoneuvotekniikasta ja tiepalvelusta.

Moni pohtii näin talven kynnyksellä, milloin on sopiva hetki vaihtaa talvirenkaat alle. Laki sanoo, että talvirenkaat tulee olla marraskuun ensimmäisestä päivästä lähtien maaliskuun loppuun, mikäli ajokeli sitä edellyttää.

– Nastarenkaiden käyttöaikaa on haluttu rajoittaa, ja se on rajoitettu talvirengaspakkoon marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Se, mikä usein unohdetaan, on, että nastarenkaita saa toki käyttää muulloinkin, jos sää- tai keliolosuhteet sitä edellyttävät, neuvoo Teppo Vesalainen.

18.10.2025 Lahdessa ja Tampereella koettiin poikkeuksellinen kolarisuma, kun liukkaat olosuhteet yllättivät autoilijat. Moni oli kesärenkailla liikenteessä. Kolaroineita ajoneuvoja oli yli 60.

– Olen lukenut Lahden tapaukseen liittyvää uutisointia ja uutisten alle tulleita kommentteja. Kommenttikentissä tuntuu vallitsevan ajatus, että poliisihan voi vielä sakottaa, jos ajaa nastarenkailla lokakuun puolella. Laissa on kuitenkin mainittu, että niitä saa käyttää aikaisemminkin, jos sää- tai keliolosuhteet edellyttävät, Teppo vinkkaa.

Vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöt vaihtelevat tässä tapauksessa.

– Osa vakuutusyhtiöistä saattaa alentaa vakuutuskorvauksia, jos on ajettu keliin sopimattomalla rengastuksella, vaikka se on tapahtunut talvirengaspakon ulkopuolella. Oman vakuutusyhtiön korvauskäytännön voi halutessaan varmistaa – tosin olennaisempaa on huolehtia siitä, ettei tule ajettua talvisissa olosuhteissa kesärenkailla.

Talvirenkaat mieluummin alle aikaisin kuin myöhään

Ensimmäiset laaja-alaisemmat yöpakkaset koetaan tyypillisesti maan pohjoisosassa syyskuussa ja etelämpänä lokakuussa. Autoilijat saattavat arkailla renkaiden vaihdossa syyskuukausina, vaikka joinakin aamuina ajokeli sitä vaatisi. Helposti ajatellaan, että nastarenkaita saa käyttää vain ajokelin ollessa talvinen, ja sitten kun sää taas lauhtuu, ne pitää vaihtaa takaisin kesärenkaisiin.

– Ihan varmasti poliisi ei – jo vallinneiden talvisten keliolosuhteiden jälkeen – edellytä sitä, että näin lokakuun puolivälin jälkeen jumpattaisiin renkaita edestakaisin, vaan kyllä talvirenkaiden aika on loka-marraskuussa käsillä. Nastarenkaat voi alle laittaa ja huoletta ajella, vaikka välissä tulisikin lämpimämpi viikko, Teppo rauhoittelee.

Mistä tietää, milloin on sopiva ajanhetki vaihtaa talvirenkaat alle, vaikka sää sahaa laidasta laitaan?

– Talvirenkaat kannattaa vaihtaa säätiedostusten ja omien auton käyttötarpeiden perusteella, eikä kalenterin mukaan. Vuodet eivät ole veljeksiä. Monena vuotena talvirenkaita edellyttävät talviset kelit ovat tulleet Etelä-Suomeenkin jo lokakuun aikana.

Autoilijan kannattaa siis välivuodenaikoina seurata tiiviisti sääennusteita ja -varoituksia, kun pohtii renkaiden vaihtoa. Yöpakkaset ja liukkaan ajokelin varoitukset ovat jo vahva signaali renkaidenvaihtotarpeesta varsinkin myöhäisillalla, yöllä ja aamulla autoilevalle.

– Sääennusteet ovat tärkeässä roolissa. Sitten vaikuttaa, missä päin Suomea liikkuu ja mihin vuorokaudenaikaan liikkuu. Tarve talvirenkaille voi olla aikaisempi, jos liikkuu illan ja aamun välillä, Vesalainen muistuttaa.

Tepolla on myös selvä viesti heille, jotka lähtevät syysreissulle Etelä-Suomesta Lappiin.

– Siellä tarve talvirenkaille on vähän aikaisempi. Kokemus on opettanut, että jos lähden koulujen syysloman aikaan Lappiin, niin vaihdan nastarenkaat alle. Kyllä siellä on jäisellä tien pinnalla joutunut useina vuosina ajamaan.

Nämä tilanteet yllättävät autoilijan syksyllä

Muista aina, liikenteessä, monta vaaraa ompi eessä. Syksyisin jäinen tien pinta yllättää.

– Liikennettä ja liikenneturvallisuusasioita aktiivisesti seuranneena sanoisin, että musta jää monesti yllättää syksyllä. Varsinkin, jos ollaan vesistöjen lähellä, esimerkiksi rantatiellä tai sillalla, niin siihen helposti kertyy liukkautta. Kosteutta voi tulla myös sumusta, eli sumuisissa kohdissa täytyy olla erityisen varovainen, Vesalainen kertoo.

Maasta irti olevat rakenteet ovat myös vaaranpaikkoja, koska tällaisilla tiepätkillä tienpinnan lämpötila voi olla ympäristöään matalampi.

– Sillat, erilaiset rampit – siellä ei ole maalämmön lämmittävää vaikutusta, vaan kylmä ilmaa kulkee maasta irti olevien rakenteiden molemmin puolin, niin ne jäätyvät herkästi. Siltoihin yhdistyy vielä lähellä oleva kosteus.

Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää varjopaikoilla ja notkelmissa, sillä nämä alueet tuppaavat jäähtymään nopeasti. Tien pinta menee selkeällä ja heikkotuulisella säällä pakkasen puolelle nopeammin kuin ilma.

– Kuivilta peltoaukeilta kun tullaan metsän varjoon, niin siellä voi olla jäistä. Yksi petollinen paikka on, kun tullaan soralta asfaltille. Kesällä on totuttu, että asfaltilla on parempi pito, mutta jos asfaltin pinta on mustan jään verhoama, tilanne on päinvastainen. Kesärengas ei paljoa siinä pidä, Teppo Vesalainen tietää.

Myös ensilumi voi aiheuttaa haasteita. Silloin rengasliikkeisiin on kova tunku.

– Törmätään siihen, että kaikki muutkin haluavat vaihtaa talvirenkaat alle samana päivänä. Rengasliikkeet ovat ruuhkaisia ja voi joutua odottamaan useamman päivän renkaanvaihtoaikaa. Ennakoiva autoilija ajelee jo tyytyväisesti talvirenkailla, kun muut vielä jonottelevat.

Autoilija, varo näitä paikkoja!

Monelle voi tulla yllätyksenä, että tien pinta voi olla petollisessa kuurakerroksessa, vaikka ilman lämpötila olisikin useita asteita nollan yläpuolella.

Tämä johtuu siitä, että pinnat kylmenevät (vastaavasti myös lämpenevät) nopeammin kuin yläpuolella oleva ilmakerros. Jos taivas selkenee ja tuuli tyyntyy talvella, kylmeneminen alkaa aina maan pinnasta ja leviää siitä vähitellen yläpuolella oleviin ilmakerroksiin.

Mikäli ilmassa on kosteutta, voi se härmistyä tien pinnalle kuuraksi. Tämä autoilijan on syytä huomioida syksyllä ja alkutalvella erityisesti sulien vesistöjen äärellä. Myös sään voimakas lauhtuminen pakkasjakson jälkeen voi aikaansaada kuuraa.

– Tämän päivän autoissa on ulkolämpömittari ja moni auto varoittaa liukkaasta kelistä, kun ilman lämpötila laskee tietyn rajan alle. Auto koittaa havahduttaa kuljettajaa, että tien pinta voi olla paikoitellen liukas, vaikka ulkoilma ei vielä olekaan pakkasen puolella. Varoitukset on syytä ottaa vakavasti, Teppo Vesalainen muistuttaa.

Lue kuurasta lisää täältä!

Varuillaan kannattaa vesistöjen läheisyyden lisäksi olla myös notkelmissa.

– Jos tiessä on notkopaikka, niin kylmä ilma pakkautuu notkon pohjalle. Vaikka muu tie olisi sula, niin notkon pohjalla tie onkin jäässä.

Hyvä nyrkkisääntö kuurariskin tunnistamiseksi on tarkkailla nurmikkoa ja taivasalla seisovia autoja ennen ratin taakse lähtemistä. Jos nurmikko ja autot ovat kuuran peitossa, voi kuuraa olla myös tien pinnoilla.

– Jos joutuu auton laseja raappaamaan tai näkee, että nurmikko on huurteessa, niin on mahdollista, että tien pinta on jäinen.

Renkaat, turvaväli ja tilannenopeus ovat kaiken A ja O

Ajokelin mukaiset renkaat, turvaväli ja olosuhteisiin sopiva tilannenopeus ovat kolme tärkeintä seikkaa talviliikenteessä.

Riittävään turvaväliin on syytä kiinnittää huomiota ajoturvallisuuden maksimoimiseksi.

– Minun suositus on, että pidetään edellä ajavaan vähintään neljä sekuntia väliä. Eli kun edellä ajava ohittaa tietyn kiintopisteen, niin lasketaan rauhallisesti neljään ja sen jälkeen saadaan itse aikaisintaan ohittaa samainen piste, opastaa Teppo.

Tieliikennelaissa on myös tärkeitä ohjeistuksia autoilijalle.

– Tieliikennelaissa sanotaan, että auto pitää pystyä pysäyttämään näkyvissä olevalla tien osalla kaikissa tilanteissa. Jos ajetaan pimeässä, niin auto pitää pystyä pysäyttämään ajovalojen valaisemalla tieosuudella. Jos nähdään, että edessä on sumua, niin ei voida ladata moottoritienopeutta sumun sekaan. Vauhdin pitää olla sellainen, että sumun seassakin pitää pystyä pysäyttämään auto sillä matkalla, minkä näkee eteenpäin.

Sumutilanteissa apua saa sumuvaloista, mutta kaikki niitä eivät valitettavasti käytä.

– Aika paljon näkyy liikenteessä, että ajetaan pelkillä huomiovaloilla, jolloin auton takavalot eivät välttämättä pala. Lakikin sanoo, että kun on hämärää, pimeää tai näkyvyys on sään vuoksi muusta syystä huonontunut, niin pitäisi olla aina ajo- ja takavalot päällä. Sumun keskellä auton näkyvyyttä takana olevalle voidaan sitten vielä takavalojen lisäksi parantaa takasumuvalolla.

Teppo neuvoo, että sumuun tai sateeseen ajaessa ei kannata tuudittautua automatiikkaan. Se ei välttämättä ohjaa auton valoja oikein.

– Moni luottaa valokatkaisijan automaattiasentoon (AUTO), mutta usein esimerkiksi sumussa tai vesisateessa ei ole vielä niin hämärää, että hämäräkytkin reagoisi, jolloin on keliolosuhteisiin sopimattomat valot päällä.

Minkälaiset ovat hyvät talvirenkaat?

Jokaisen kuljettajan on tärkeää tiedostaa, millaisilla renkailla ajelee – siitä riippumatta, tekeekö renkaiden kausivaihdot itse vai teettääkö ne rengasliikkeessä.

– Ensimmäinen huomioitava asia on urasyvyys. Nythän laki vaatii, että talvirenkaan urasyvyyden pitää olla vähintään kolme millimetriä, mutta käytännössä yleinen turvasuositus on vähintään viisi millimetriä, Teppo Vesalainen muistuttaa.

Jos kulutuspintaa on liian vähän, autoilijalla on suurempi riski joutua esimerkiksi vesi- tai sohjoliirtoon. Myös renkaan ikä ratkaisee.

– Renkaan kyljestä löytyy ”dot-merkintä”, jonka lopussa on yleensä ovaalin sisässä neljä numeroa. Jos siellä on vaikka 4223, silloin se tarkoittaa, että rengas on valmistettu viikolla 42 vuonna 2023. Suositus on, ettei käytettäisi yli 10 vuotta vanhoja renkaita. Samaa rengassarjaa ei tulisi myöskään käyttää yli kuutta ajokautta. Eli noudatetaan sitä, kumpi näistä tulee ensimmäisenä vastaan.

Kulutuspinnan ja renkaan iän lisäksi myös nastojen tilanne kannattaa tarkistaa, mikäli kyseessä ovat nastarenkaat.

– On olennaista tarkistaa, että nastat ovat kaikki tallella ja ne ovat tiukasti kiinni renkaissa, etteivät ne ole löystyneet tai heilu.

Kitkarenkaista tulee tarkistaa vielä yksi erillinen asia.

– Täytyy tarkistaa, onko renkaassa 3pmsf-symboli, jossa lumihiutale on jäävuoren sisällä sekä jääpitomerkintä, jossa on jäävuori kolmion sisällä. Näistä ensimmäinen kertoo, että rengas on hyväksytty talvirenkaaksi ja jälkimmäinen, että rengas soveltuu pohjoismaiseen talveen, Vesalainen neuvoo.

Kumpi on parempi valinta: nasta- vai kitkarengas?

 Nasta- ja kitkarenkaiden ominaisuudet vaihtelevat suuresti. Markkinoilla on sekä hyviä että huonoja nasta- ja kitkarenkaita. Myös auton käyttötarpeet vaikuttavat rengasvalintaan.

– Jos nyt mietitään, mikä on kitkarenkaan vahvuus, niin ne ovat tyypillisesti hiljaisempia kuin nastarenkaat. Rengasmelua tulee vähemmän, Vesalainen paljastaa.

Entä pito?

– Parhaimmillaan kitkarenkaat tuntuvat testien mukaan olevan kuivalla asfaltilla ja lumella. Sitten taas heikoimmillaan jäällä kiihdytys- ja jarrutustilanteessa. Mitä vetisempi jää, sitä onnettomampi on kitkarenkaan pito. Nastarenkaan vahvuus taas on nimenomaan jääpito.

Ero jarrutusmatkassa on kitka- ja nastarenkaan välillä verrattain pieni, jos jarrutetaan lumen tai kuivan asfaltin päällä. Jäisellä tienpinnalla ero on huomattava nastarenkaan eduksi.

– Huomionarvioista on, että jos markkinoiden paras kitkarengas pysähtyy kuivalla asfaltilla tai lumella parasta nastarengasta lyhyemmällä matkalla, niin yleensä ero on maantienopeudesta jarruttaessa vain muutamia kymmeniä senttimetrejä kitkarenkaan eduksi. Jos jarrutustesti tehdään jäällä taajamanopeudella, niin nastarenkaan ja kitkarenkaan ero taas on useita metrejä laadukkaan nastarenkaan eduksi.

Kitkarengas ei ole kesärengas, vaikka sitä periaatteessa saakin käyttää ympäri vuoden.

– Pohjoismaiset kitkarenkaat on tarkoitettu talvisiin lämpötiloihin, ne saattavat kesällä toimia hyvinkin yllätyksellisesti. En missään tapauksessa suosittele kitkarenkaiden kesäkäyttöä, vaikka laki sen sallii, opastaa Teppo Vesalainen.

Lue seuraavaksi: Sää ja liikenneasiantuntija: Jussi Pohjonen paljastaa, minkälainen sää ja ajokeli johtavat todennäköisimmin onnettomuuteen

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 26.10.2025 klo 09.15