Siitepölykausi käynnistyi: Koivuallergikoille ennustetaan hankalaa kevättä – ilman siitepölypitoisuudella yhteys koronan tartuntatiheyteen

Siitepölykausi on jo alkanut pähkinäpensaan ja lepän kukinnalla. Koivuallergikoille ennakoidaan tänä vuonna hankalaa kevätaikaa. Koivun siitepölyä voi olla ilmassa runsaasti. Aiemmin tässä kuussa julkaistun tutkimuksen mukaan ulkoilman siitepölypitoisuuden nousun ja COVID-19-tartuntatiheyden välillä on yhteys.

Luonnonvarakeskus Luke ennustaa, että koivu kukkii tänä keväänä melko runsaasti tai runsaasti lähes koko maassa. Ainoastaan hieskoivun kukinta Pohjois-Suomessa näyttäisi olevan enintään kohtalainen. Koivun siitepölymäärät voivat olla suuria, arvioi Luke. Viime vuonna koivun kukinta oli heikko.

Koivun kukinta alkaa yleensä huhti–toukokuun vaihteessa. Koivun siitepölyä voi levitä maahamme myös kaukokulkeumana eteläisten ilmavirtausten mukana jo pari kolme viikkoa ennen kotimaisten koivujen kukintaa. Allergia-, Iho- ja Astmaliiton mukaan Suomessa eniten siitepölyoireita aiheuttaa juuri koivu. 

Lue myös: Siitepöly: Miljoona suomalaista oirehtii

Lepän kukinta on alkanut

Siitepölykausi on jo alkanut. Turun yliopiston siitepölytiedotuksen mukaan pähkinäpensas kukkii maan lounaisosassa ja Uudellamaalla. Myös lepän kukinta on alkanut maan lounaisosassa. Lepän kukinnan odotetaan alkavan lähiaikoina maan länsiosassa Vaasan korkeudelle saakka.

Kaukokulkeumat ovat nostaneet lepän siitepölymäärät runsaiksi maan länsiosassa ja enimmäkseen kohtalaisiksi muualla maassa Lappia lukuun ottamatta. Etelä-Lapissa määrät voivat nousta vähäisiksi. Lepän kaukokulkeumien ennustetaan jatkuvan. Sade laskee hetkellisesti ilman siitepölymääriä.

Katso siitepölytilanne Forecan sivuilta!

Ilman siitepölypitoisuudella on yhteys koronan tartuntatiheyteen

Aiemmin tässä kuussa julkistettu kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ulkoilman siitepölypitoisuuden nousun ja COVID-19-tartuntatiheyden välillä on yhteys.

Tutkimuksen mukaan ulkoilman korkea siitepölypitoisuus, osittain yhdessä ulkoilman kosteuden ja lämpötilan kanssa, selitti yli 40 % tartuntatiheyden noususta. Korkeiden siitepölypitoisuuksien vaikutus ei ollut välitön, vaan useimmissa tapauksissa tartuntatiheys kasvoi neljä päivää siitepölypitoisuuden huipun jälkeen. Tämä vastaa karkeasti COVID-19-tartunnan itämisaikaa.

Siitepölylle altistuminen heikentää immuunijärjestelmän puolustusreaktiota tiettyjä kausiluonteisia viruksia vastaan. Ilmiö ei ole yhteydessä siitepölyallergiaan, vaan siitepölyaltistus itsessään voi heikentää kehon kykyä torjua viruksia. Jo aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että siitepöly itsessään vaikuttaa hengitysteiden limakalvojen puolustautumiseen virusinfektioita vastaan. 

Suomesta tutkimukseen osallistuivat Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto. Tutkimusaineisto koottiin 31 maasta.

Siitepölykausi kestää Suomessa reilut puoli vuotta, yleensä helmi–maaliskuusta syyskuulle saakka. Arviolta noin miljoona suomalaista kärsii siitepölyallergiasta.

Lue seuraavaksi: Tutkimus: Ilman siitepölypitoisuudella on yhteys koronan tartuntatiheyteen

29.3.2021: Päivitetty siitepölytilannetta, muun muassa että lepän kukinta on alkanut.

Karita Kontula-Sokka

Päivitetty 29.3.2021 klo 09.31