Hyytävä sydäntalvi piti pörssisähkön hinnat pilvissä, vaikka toisin ennustettiin – voiko sama vielä toistua?

Kaupallinen yhteistyö: Nordic Green Energy

Vielä loppusyksyllä pitkän ajan ennusteet enteilivät talvikaudesta, joulu–helmikuun jaksosta, selvästi tavanomaista lauhempaa. Toteutuessaan tämä olisi pitänyt myös pörssisähkön hinnan maltillisena. Totuus oli kuitenkin toisenlainen, sillä leuto ja tuulinen sää loppui vuodenvaihteessa kuin veitsellä leikaten ja vaihtui hyytävään, vähätuuliseen ja kuivaan sydäntalveen. Pörssisähkön käyttäjät saivat ylimääräisiä sydämentykytyksiä hurjien hintapiikkien vuoksi, joita ei pitänyt olla näköpiirissä. Tässä blogissa puramme tilannetta ja avaamme, miksi tammi–helmikuusta muodostuikin hyytävä ja miten pörssisähkön käyttäjät voivat pitää pään kylmänä, vaikka hetkellisesti kallis sähkö kuumentaakin tunteita.

Palataanpa ajassa taakse päin vuoden 2025 marraskuuhun. Silloin pohdimme yhdessä Nordic Green Energyn kanssa tulevaa talvea ja pörssisähkön hintaan vaikuttavia tekijöitä tässä artikkelissa. Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen ECMWF:n ennusteessa joulu–helmikuun jakso näytti voimakasta leutoa signaalia Suomeen. Oli myös viitteitä, että talvesta tulisi ainakin osaan Pohjois-Eurooppaa tavanomaista sateisempi, mikä olisi täyttänyt vesivoimaloiden varastoja Skandinaviassa.

Vielä joulukuu oli hyvin leuto, tuulinen ja epävakainen, ja niinpä pörssisähkön keskihinnastakin muodostui maltillinen 4,508 snt/kWh. Hinnat sisältävät arvonlisäveron, 25,5 %. Vuodenvaihteessa leudot länsituulet tyrehtyivät ja vaihtuivat hyytäviin pohjois- ja itävirtauksiin. Lopulta tuuli tyyntyi, mikä romahdutti tuulienergialla tuotettavan sähkön osuutta. Vastaavasti kylmä sää nosti sähkön kulutuksen tarvetta merkittävästi. Tämä hankala yhdistelmä heijastui väistämättä myös pörssisähkön hintaan, sillä sen keskiarvo ponnahti tammikuussa 14,72 snt:iin/kWh ja helmikuussa 17,21 snt:iin/kWh.

Käydään seuraavaksi läpi, mikä aiheutti ennustettua kylmemmän sydäntalven ja olisiko tästä ollut jo joitain varovaisia merkkejä ennen talvikauden alkua. Entä voiko sama vielä toistua tulevana talvena?

Miten voin käyttää sähköä entistäkin älykkäämmin ja säästää? Tutustu Nordic Green Energyn mobiilisovellukseen ja aloita säästäminen heti!

Todennäköisyydet pettivät – kylmä skenaario toteutui

Marraskuussa 2025 tehdyn pitkän ajan ennusteen mukaan joulu–helmikuun jaksosta ennustettiin Suomeen 1–2 astetta normaalia lämpimämpää. Joulukuusta muodostuikin Etelä-Lapin korkeudelle saakka peräti 1–4 astetta tilastoja lämpimämpi, mutta tammikuussa kelkka kääntyi. Kuukausi oli maan etelä- ja keskiosassa 4–5 ja pohjoisessa 5–10 normaalia kylmempi. Suurimmat kylmät poikkeamat osuivat Itä-Lappiin.

Pitkien sääennusteiden suurin kompastuskivi on niiden kyky nähdä suuria käänteitä riittävän ajoissa. Kuluneena talvena koimme tästä oppitunnin: marraskuun alussa julkaistu vuodenaikaisennuste ei kyennyt ennakoimaan säätyypin kääntymistä kylmään suuntaan, tai se ei ainakaan pystynyt ennakoimaan, kuinka kireäksi pakkaset lopulta yltyisivät.

On hyvä muistaa, että kolmen kuukauden jaksoa (joulu–helmikuu) tarkasteleva ennuste on ikään kuin ”keskiarvopalapeli”. Vaikka ennusteessa olisikin näkyvissä koko jaksolle lauhaa, se voisi teoriassa toteutua niinkin, että joulukuu on poikkeuksellisen lämmin, mutta tammi- ja helmikuu kylmempiä. Tällä kertaa näin ei kuitenkaan käynyt – kokonaiskuva jäi ennusteessa liian lämpimäksi. Jotta ennuste olisi osunut oikeaan, sen olisi pitänyt kallistua selvästi kylmän puolelle jo hyvissä ajoin.

Lue myös tämä: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Puhutaan seuraavaksi todennäköisyyksistä kylmälle talvelle.

Kun meteorologiassa puhutaan todennäköisyyksistä, käytetään termejä, jotka saattavat kuulostaa monimutkaisilta. Tässä ne on avattu selkokielelle:

• Alin kolmannes (Lower tercile): Kuvittele, että laitamme tietyn ilmastollisen vertailukauden talvet (esim. ECMWF:n käyttämä malli-ilmasto vuosilta 1993–2016) kylmimmästä lämpimimpään ja jaamme ne kolmeen yhtä suureen pinoon. Tämä termi tarkoittaa yksinkertaisesti kylmien talvien pinoa.

• Alin 20 % (Lower quintile): Tämä on vielä tiukempi määritelmä. Se tarkoittaa, että talvi kuuluu viidenneksi kylmimpiin talviin tarkastelujakson aikana.

Kun katsomme marraskuun 2025 alussa julkaistua Euroopan keskuksen (ECMWF) kausiennustetta, näemme karut luvut:

1. Kylmän talven mahdollisuus: Suomessa todennäköisyys sille, että talvi sijoittuisi kylmimpään kolmannekseen oli vain 10–20 % tai paikoin jopa alle kymmenen prosenttia.

1. Poikkeuksellisen kylmän talven mahdollisuus: Mahdollisuus sille, että talvi olisi sijoittunut kylmimpään viidennekseen, oli alle 10 %.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ennustemallin 51 eri laskentakierroksesta vain muutama hassu ennusteajo uskoi kylmään talveen. Valtaosa ennusteista huusi leutoa säätyyppiä. Kuluneena talvena harvinaisempi skenaario toteutui, kun taas valtavirtaa edustanut lämmin ennuste joutui romukoppaan.

Arvaamaton polaaripyörre 2026

Jos etsimme syyllistä vuodenvaihteen äkilliseen kylmenemiseen, katseet kääntyvät korkealle ilmakehään ja pohjoista napa-aluetta kiertävään polaaripyörteeseen. Normaalisti tämä voimakas ilmavirtaus toimii kuin näkymätön aita: kun pyörre on tiivis ja vahva, se pitää arktisen hyytävän ilman visusti sisällään napa-alueella. Tällöin meillä Suomessa talvisää on pääosin leutoa, ja pakkasjaksot jäävät lyhyiksi. Vielä marraskuussa kaikki merkit viittasivat siihen, että pyörre pysyisi vahvana talvella.

Miksi ennusteet sitten pettivät? Yksi merkittävä tekijä saattaa löytyä napa-alueen hupenevasta jääpeitteestä. Loppuvuodesta 2025 jääpeitteen pinta-ala oli tavanomaista pienempi, mikä on voinut sekoittaa polaaripyörteen dynamiikkaa tavalla, jota tietokonemallit eivät täysin osanneet ennakoida. Polaaripyörre nimittäin ammentaa voimansa lämpötilaeroista: mitä kylmempi napa-alue on suhteessa eteläisempiin leveysasteisiin, sitä vahvimmaksi pyörre kasvaa. Kun jäätä on vähän, napa-alue ei kylmene entiseen malliin, mikä jarruttaa pyörteen vahvistumista. Ilmastonmuutoksen myötä vähenevä jääpeite tekeekin polaaripyörteestä entistä arvaamattomamman, eivätkä pitkän ajan ennusteet välttämättä ole vielä pysyneet tämän nopean muutoksen perässä.

Lopulta kävi niin, että vuodenvaihteessa polaaripyörre horjahti ja muuttui epävakaaksi. Sen sijaan, että kylmyys olisi pysynyt lukittuna pohjoiseen, pyörteen keskus liikahti paikoiltaan suoraan Pohjois-Euroopan ylle. Välillä myös Pohjois-Amerikka ja Aasia saivat kylmää kyytiä. Kylmät säät johtuivat siis yksinkertaisesti siitä, että tämä arktinen "pakastin" ei pysynyt siellä, missä sen kuuluisi olla, vaan sen ovi aukesi suoraan meidän suuntaamme. Tällä kertaa säämallit olivat sokeita polaaripyörteen oikukkuudelle.

Ovatko pitkän ajan ennusteet Suomen oloissa luotettavia?

ECMWF:n nykyinen kausiennustejärjestelmä, joka tunnetaan nimellä SEAS5, koostuu 51 parvijäsenestä.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että malli ajetaan 51 kertaa hieman erilaisilla alkutiloilla. Koska ilmakehä on kaoottinen järjestelmä, pienetkin erot alkutiedoissa voivat johtaa erilaisiin lopputuloksiin – parvi auttaa meteorologeja näkemään, kuinka todennäköinen tietty säätyyppi (esimerkiksi tavanomaista lämpimämpi jakso) on.

Parvijäsenten suuri määrä on ratkaiseva juuri kausiennusteissa, koska yksittäinen "deterministinen" ennuste ei pysty kertomaan mitään järkevää kuukausien päähän. Mitä useampi parvijäsen on samaa mieltä, sitä suurempi todennäköisyys on ennusteen osuvuudelle.

Pitkän ajan sääennusteet – nyt tarkoitan kuukausien päähän yltäviä – kehitettiin aikoinaan tropiikin sääilmiöiden seurantaan. Esimerkiksi globaalit El Niño- ja La Niña -ilmiöt pystytään ennustamaan melko luotettavasti jopa kuukausien päähän, ja se on tärkeää, koska näillä ilmiöillä on vaikutusta lähes koko planeettamme säähän erityisesti Tyynen valtameren molemmilla puolilla.

Lue myös:

• Mikä on El Niño ja vaikuttaako se Suomen säähän?
• Mikä on La Niña ja vaikuttaako se Suomen säähän?

Sittemmin pitkien ennusteiden kysyntä räjähti myös muualla maapallolla, mutta tässä piilee riski, sillä kausiennusteiden osuvuus laskee, mitä korkeammille leveysasteille siirrytään.

Alla olevasta taulukosta voidaan tarkastella, mikä on ollut kausiennusteen (joulu–helmikuu) osuvuus 2020-luvulla. Pitkän ennusteen osuvuus on arvausta parempi, mutta hutejakin on sattunut. ECMWF:n pitkän ajan ennusteessa ilmastollinen vertailukausi kattaa vuodet 1993–2016.

Suomen oloissa pitkän sääennusteen heikkous tuntuu olevan selvästi tavanomaista kylmempien talvien tunnistaminen etukäteen. 2020-luvun suurimpia huteja olivat kylmät talvet 2024 ja 2026, kun taas lämpöoloiltaan tavanomaiset tai lämpimät talvet pitkän ajan ennuste on saanut selvästi paremmin kiinni.

Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Pörssisähköpaniikki rauhoittuu tilastoja katsoessa

Kylmä talvi on koetellut monen pörssisähköasiakkaan lompakkoa. Tammi–helmikuun korkeat hinnat saivat varmasti monet pohtimaan, olisiko määräaikainen sopimus sittenkin ollut turvallisempi valinta.

Korkeat hinnat johtuivat usean tekijän summasta: kun erittäin kylmä ja heikkotuulinen korkeapaine jämähti koko Skandinavian ylle, sähkön kysyntä ampaisi pilviin samaan aikaan, kun tarjonta niukkeni. Päinvastoin kuin tuulisena joulukuuna, alkuvuodesta tuulivoimaa saatiin vain rajallinen määrä tuotettua, ja kova pakkanen aiheutti hetkellisesti haasteita myös tuulivoimaloiden siipien jäätymisen muodossa.

Pörssisähkön hintapiikkejä voikin verrata osuvasti osakemarkkinoiden äkillisiin syöksyihin. Sijoitusmaailmassa tiedetään, että pörssi tuottaa pitkällä aikavälillä keskimäärin esimerkiksi 7 % vuodessa, mutta matkalle mahtuu rajuja laskuja, jotka voivat pyyhkiä hetkessä kuukausien, jopa vuosien tuotot. Kun kurssit syöksyvät, monelle iskee hätä: ”Nyt on pakko myydä kaikki ja pelastaa se, mitä jäljellä on!” Sijoittamisessa tämä johtaa usein siihen, että tappiot realisoituvat juuri huonoimmalla hetkellä.

Sama pätee sähköön. Tammikuun kaltainen hintapiikki on sähkömarkkinoiden ”pörssiromahdus” – se tuntuu pahalta juuri sillä hetkellä, mutta se on vain osa laajempaa heiluntaa. Kärsivällinen sijoittaja ja kokenut pörssisähkön käyttäjä jakavat saman mentaliteetin:

• Pitkäjänteisyys: He tietävät, että nousut ja laskut kuuluvat asiaan. Yksi kallis kuukausi ei kumoa sitä tosiasiaa, että vuositasolla pörssisähkö on yleensä edullisin valinta.

• Kylmäpäisyys: Paniikkiratkaisut, kuten kalliiseen määräaikaiseen sopimukseen sitoutuminen kesken pahimman hintapiikin, voivat tulla kalliiksi pitkässä juoksussa.

• Historiallinen perspektiivi: Esimerkiksi osassa Lappia koettiin tänä vuonna kylmimpiä jaksoja sitten vuoden 1987 tai 1999. Nykyilmastossa näin ankarien pakkasjaksojen todennäköisyys on tilastollisesti pieni, ja talvemme ovat jatkuvasti lauhtumaan päin.

1.9.2024 alkaen yleinen arvonlisäprosentti on 25,5 %.

Itse aion jatkaa pörssisähkön parissa jatkossakin. Tiedostan, että tällaiset äärimmäiset sääilmiöt ovat osa normaalia vaihtelua, mutta kokonaiskuvassa ne jäävät poikkeuksiksi. Aivan kuten sijoittaja luottaa markkinoiden kasvuun vuosikymmenten säteellä, pörssisähkön käyttäjä voi luottaa siihen, että leudot ja tuuliset jaksot tasoittavat kalliit pakkaspäivät.

Nordic Green Energyllä ovat Suomen tyytyväisimmät sähköasiakkaat. Katso talouteesi sopiva sähkösopimus täältä!

Tilastojen valossa on vain hyvin pieni todennäköisyys, että seuraavanakin talvena olisi yhtä kylmä. Kuluneena talvena osassa Lappia koettiin kylmimpiä viikkoja sitten vuoden 1999, ja esimerkiksi Sodankylässä tammikuu oli viidenneksi kylmin 125 vuoteen. Tästä voisi päätellä, että keskimäärin näin kylmää on osassa maata sydäntalvella vain kerran 25 vuodessa. Kaiken kaikkiaan joulu–helmikuun jakso oli maan etelä- ja keskiosassa noin kaksi ja pohjoisessa kahdesta viiteen astetta keskiarvoa kylmempi. 2000-luvulla on vain kerran koettu tilanne, kun kaksi näin kylmää talvea sattuivat peräkkäin: joulu–helmikuun jaksot vuosina 2009–2010 ja 2010–2011. 

Sodankylä Tähtelän havaintoasemalla tammikuun keskilämpötila on ollut tätä vuotta alhaisempi viimeksi vuosina 1918, 1966, 1985 ja 1987. Nykyilmastossa on siis poikkeuksellista, että koemme vielä näin kylmiä ja pitkäkestoisia pakkasjaksoja. Tämän vuoksi jatkan rauhallisin mielin pörssisähkön käyttäjänä myös vastaisuudessa ja pidän pääni kylmänä, vaikka pakkanen välillä paukkuukin ulkona.

Pörssisähkön vuosikohtainen keskihinta on ollut meillä viime vuosina tasaisessa laskussa kovista pakkasista huolimatta. Alkava kevät ja kesä painavat myös pörssisähkön hintaa alaspäin, sillä tilastollisesti edullisimmat kuukaudet olivat esimerkiksi viime vuonna touko–heinäkuu. Silloin spot-sähkön keskihinta oli 2–3 snt/kWh (sis. alv 25 %).

Tällä hetkellä Skandinavian vesivoimaloiden varastot ovat vähäsateisen ja kylmän talven jäljiltä vähäiset, mikä on vähentänyt vesivoimalla tuotettavan sähkön osuutta ja osaltaan myös nostanut pörssisähkön hintaa Suomessa. Sääennuste on kuitenkin lohdullinen, sillä jo lähiaikoina osaan Ruotsia ja Norjaa odotetaan runsaita sateita, minkä pitäisi vähitellen alkaa kohentaa tilannetta.

• Nordic Green Energy lyhyesti:

  • Sähkönmyyntiyhtiö, joka myy hiilidioksidivapaasti tuotettua energiaa. Voit valita itse sähkösi alkuperän uusiutuvan energian ja ydinvoiman välillä.

  • Nordic Green Energyllä on tutkitusti erittäin tyytyväiset asiakkaat jo kolmatta vuotta putkeen (asiakastyytyväisyys sähkön vähittäismyynti 2025, EPSI Rating). Lue lisää!

  • Ilmasto pörssisähkö - ja Uusiutuva pörssisähkö -sopimuksilla saat sähköä markkinahintaan ja samalla pienennät hiilijalanjälkeäsi. Tee sopimus helposti täällä.

  • Nordic Green Energy tarjoaa kattavan mobiilisovelluksen, joka auttaa sinua sähkönkulutuksesi hallinnassa. Tutustu mobiilisovellukseen!

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 9.3.2026 klo 09.25