Klo

Ilma

Tie

Mainos latautuu…
Sääuutiset ja blogi> Mitä tapahtuu sähkön hinnalle talvella? Sääennusteessa kaksi selvää…
Blogi |

Mitä tapahtuu sähkön hinnalle talvella? Sääennusteessa kaksi selvää poikkeamaa

S
Pilvinen ja sumuinen talvisää pitää yleensä sähkön hinnan kohtuullisena, kun pakkanen ei pääse kiristymään. Sään selkeneminen ja tuulten tyyntyminen johtaa välittömästi pakkasen kiristymiseen. Kuva: Pixabay

Lähestyvä talvi saa monet pohtimaan, miten voisi säästää sähkölaskussa ja minkälainen sähkösopimus kannattaa valita. Hintatietoiselle kuluttajalle pörssisähkö voi olla kannattavampi vaihtoehto kuin kiinteä sähkösopimus, koska se antaa mahdollisuuden ajoittaa energian käyttöä edullisemmille ajanhetkille. Erityisesti talvella sähkön hinta on sääriippuvaista. Tässä Nordic Green Energyn kanssa yhteistyössä tehdyssä artikkelissa avaamme, mitkä tekijät vaikuttavat sähkön hintaan kylmänä vuodenaikana ja miltä pitkän ajan sääennuste talven ensimmäisille kuukausille näyttää.

Säällä on suora vaikutus sähkön hintaan. Uusiutuvien energiamuotojen lisääntyessä yhä suurempi osa sähköntuotannosta on sääriippuvaista: sateet, tuuli ja auringonpaiste heijastuvat selvemmin kuluttajan sähkölaskuun.

Talvella ennen kaikkea lämpötila ja tuulisuus vaikuttavat sähkön hintaan. Jos sää on tuulista ja leutoa, tuulivoima pauhaa ja edullista sähköä on todennäköisesti hyvin tarjolla kattamaan kysyntätarpeita. Kylmässä ja heikkotuulisessa säässä sähkön kysyntä lisääntyy, kun lämmitystarve kasvaa. Sähkön hinta nousee, kun kysyntää on suhteessa enemmän kuin tarjontaa.

Sateet vaikuttavat vesivoimaloihin, tuulet tuulimyllyihin ja auringonpaisteen määrä aurinkovoimaan. Vesivoimalla tuotetun sähkön osuus on suuri erityisesti Ruotsissa ja Norjassa, kun taas Suomessa vesivoiman ohella huomattava osa uusiutuvasta energiasta tuotetaan tuulivoiman avulla. Aurinkovoiman osuus on vielä pienehkö, mutta sekin on kasvamaan päin.

Tuulimyllyt
Suomessa merkittävä osa uusiutuvasta energiasta tuotetaan tuulivoimalla. Kuva: Keijo Väänänen, Uusikaupunki

Kenelle pörssisähkö on kannattava vaihtoehto?

Sähkömarkkinoilla kuluttajalle on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja, jotka karkeasti ottaen voidaan jakaa kiinteästi hinnoiteltuihin sopimuksiin ja pörssisähköön. Pörssisähkön hinta, eli niin sanottu spot-hinta, määräytyy Nord Pool -sähköpörssissä sähkön kysynnän ja tarjonnan perusteella. Sähkön hinta laskee, kun tarjontaa on selvästi enemmän kuin kysyntää. Päinvastaisessa tilanteessa hinta nousee. Leudossa ja hyvin tuulisessa säässä pörssisähkö on toisinaan ollut kuluttajalle maksutonta. Tulevan vuorokauden sähkön hinnat julkaistaan viimeistään iltapäivällä klo 14.

Tilastojen mukaan pörssisähkö on ollut kiinteitä sähkösopimuksia edullisempi vaihtoehto pitkässä juoksussa. Esimerkiksi vuonna 2024 pörssisähkön keskihinta oli 5,68 senttiä/kWh (sis. alv). Kun mukaan lasketaan Nordic Green Energyn marginaali 0,48 senttiä/kWh, keskihinnaksi tuli noin 6,2 senttiä/kWh. Kuluvana vuonna 2025 pörssisähkön keskihinta on ollut tammi–syyskuun jaksolla 4,93 senttiä/kWh ja Nordic Green Energyn marginaalin kanssa tämä tekee noin 5,4 senttiä/kWh. Vastaavasti edullisimmat kiinteähintaiset sopimukset maksoivat noin 7–8 snt/kWh (sis. alv).

Pörssisähkön keskihinta kuukausittain v. 2025 (ilman marginaalia)
KuukausiPörssisähkön keskihinta
Tammikuu6,63 senttiä/kWh
Helmikuu5,93 senttiä/kWh
Maaliskuu5,96 senttiä/kWh
Huhtikuu5,99 senttiä/kWh
Toukokuu2,30 senttiä/kWh
Kesäkuu2,34 senttiä/kWh
Heinäkuu3,03 senttiä/kWh
Elokuu6,93 senttiä/kWh
Syyskuu5,25 senttiä/kWh

Taulukon lähde: porssisahkoa.fi

Nämä kaikki tekijät vaikuttavat pörssisähkön hintaan Suomessa:

·      Sähkön kysyntä ja tarjonta (esim. kulutuksen ajankohta, teollisuuden kuormitus, sääriippuvainen tuotanto, tuotantolaitosten käytettävyys)

·      Sääolosuhteet (lämpötila, tuulisuus, auringonpaiste ja sade)

·      Vesivarastojen tilanne Pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa ja Norjassa

·      Voimalaitosten käytettävyys (esim. huollot, häiriöt, tuotantovajeet)

·      Sähkönsiirtoyhteydet ja siirtokapasiteetti naapurimaihin

·      Markkinasääntely ja geopoliittiset tekijät (esim. polttoaineiden saatavuus, kansainväliset kriisit).

Syysmyrsky Ailan tuulta ja aallokkoa Lohtajalla.
Sähkön hinta on 2020-luvulla selvästi sääriippuvaisempaa kuin aikaisempina vuosikymmeninä, sillä uusiutuvan energian osuus tuotannossa on kasvanut. Kuva: Matti Hietala, Lohtaja

Pörssisähkö on sopiva vaihtoehto hintatietoiselle kuluttajalle, joka voi ja haluaa ajoittaa sähkönkulutusta edullisemmille tunneille.

– Pörssisähkö sopii tunnetusti erityisesti niille, jotka pystyvät ajoittamaan sähkönkulutustaan. Pörssisähkön hinta vaihtelee varteittain, joten aktiivinen käyttäjä voi hyödyntää pörssisähkön vaihtelevia hintoja optimoimalla sähkön kulutusta edullisimpiin ajankohtiin. Tämä voi sopia erityisesti sähköllä lämpiäviin omakotitalouksiin, joissa lämmitystä voidaan ohjata hintapiikkien ulkopuolelle. Kysyntähuiput ja hintapiikit osuvat useimmiten arkisin klo 8–10 ja 16–20 välille, toteaa Nordic Green Energyn operatiivinen johtaja, Olli Huhta.

Myös sähkön alkuperä ratkaisee yhä useamman kuluttajan kohdalla sopimustyypin. Nordic Green Energy toimittaa uusiutuvaa sekä ilmastoystävällistä energiaa kotitalouksille ja yrityksille kilpailukykyiseen hintaan. Uusiutuvalla energialla tuotettu sopimus on ympäristöystävällinen valinta, jolla voi pienentää hiilijalanjälkeä.

– Pörssisähkö kannustaa kuluttajia käyttämään sähköä silloin, kun sitä on saatavilla eniten. Tämä tarkoittaa, että kuluttajat käyttävät sähköä silloin, kun tuuli- ja aurinkovoimalat tuottavat eniten sähköä, mikä on sähköjärjestelmän tasapainon kannalta hyvä asia. Lisäksi pörssisähkösopimus ohjaa seuraamaan omaa sähkönkulutusta ja siten voi saada kuluttajan pohtimaan yhä enemmän energiankäyttöään. Plussaa tietysti on, jos vielä valitsee uusiutuvalla ja ilmastoystävällisellä energialla tuotetun sähkön, lisää Olli Huhta.

Tutustu Nordic Green Energyn ilmastoystävällisiin sähkösopimuksiin!

Purjelautailua aallokossa.
Tuulisesta säästä ilo irti! Tuulet ilahduttavat sekä sähkölaskulla että purjelaudalla. Kuva: Matti Hietala, Lohtaja

Sähkön varttihinnoittelu markkinoille

Uutta pörssisähkömarkkinoilla on EU-lainsäädännön mukainen varttihinnoittelu, joka astui voimaan 1.10.2025. Taustalla on uusiutuvan energian tuotannon kasvu.

– Uusiutuvan energian tuotanto on noussut valtavasti, sen suhteellinen osuus on iso. Kun aiemmin on tuotettu energiaa hiililaitoksilla tai ydinvoimalla, on tiedetty, paljonko tuotantoa on tunnin aikana. Nyt tuotanto on alkanut heilua, koska esimerkiksi aurinko ei paista samalla tavalla tunnin sisällä ja tuuliolosuhteetkin voivat vaihdella. Nyt sähkön tuotanto- ja kulutusennusteet pitää heilunnan vuoksi tehdä vartin tasolla, jotta kysyntä ja tarjonta vastaavat paremmin toisiaan, avaa Olli Huhta.

Kun aikaisemmin pörssisähkön hinta vaihteli eri tuntien välillä, nyt vaihtelua on 15 minuutin aikaikkunoissa. Vuorokaudessa on siis 96 eri sähkön hintaa. Uusi hinnoittelumalli ei kuitenkaan juurikaan vaikuta sähkön keskihintaan.

– Tämän muutoksen ei pitäisi juurikaan nostaa sähkölaskua. On tunteja, joissa on poikkeamaa eri varttien välillä ja se voi olla suhteellisen suurtakin, mutta lokakuussa eri varttien hinnat ovat kuitenkin keskimäärin olleet hyvin lähellä toisiaan.

Heilunta eri tuntien välillä on lähtökohtaisesti suurempaa kuin eri varttien välillä.

– Sillä on pääsääntöisesti suurempi merkitys, kuluttaako sähköä illalla klo 18 vai klo 22 alkaen, kuin että miten kuluttaa sähköä esimerkiksi klo 18 ja 19 välillä. Ehdottomasti on tunteja, joissa on poikkeamaa eri varttien välillä, mutta en näkisi, että tällä on kuluttajalle suurta merkitystä. Ei pesukonetta tarvitse sammuttaa vartin välein kesken ohjelman, rauhoittelee Olli.

Sähkön hinnan vaihteluihin on syytä varautua tulevaisuudessakin, kun uusiutuvan energian osuus tuotannossa kasvaa. Toisaalta moni pörssisähköä käyttävistä on jo oppinut optimoimaan sähkön kulutusta edullisemmille tunneille.

– Hinnan vaihtelut eri päivien välillä ovat tulleet jäädäkseen, koska tuotantopuoli on muuttunut olennaisesti. Aikaisemmin ei ollut niin isoa merkitystä, tuuleeko huomenna vai ei. Olemme paljon riippuvaisempia säästä, ja nyt sillä on erittäin iso merkitys, varsinkin Suomessa, Olli Huhta selventää.

Haluatko pienentää sähkölaskuasi ja käyttää energiaa älykkäämmin? Nordic Green Energyn mobiilisovellus antaa sinulle avaimet oman energiankäyttösi hallintaan. Sovelluksesta löydät myös spot-sähkön hintaennusteen viideksi vuorokaudeksi.

NGE sovellus
Nordic Green Energyn mobiilisovellus tarjoaa eväät sähkönkulutuksen seurantaan ja optimointiin.

Sähkön hinta pomppii erityisesti talvella – sää vaikuttaa

Talven lähestyessä on hyvä varautua siihen, että pörssisähkön hinnassa nähdään muita vuodenaikoja suurempaa vaihtelua. Pohditaan seuraavaksi, mitkä tekijät vaikuttavat pörssisähkön hintaan Suomessa nimenomaan talvikautena. Aikaisemmassa yhteistyöartikkelissa Nordic Green Energyn kanssa todettiin, että lähtökohtaisesti sähkön hinta on kesäkuukausina alhainen, mutta kovilla helteillä se voi nousta, kun kiinteistöjä pitää viilentää. Talvella asetelma on päinvastainen.

– Kun lämpötila laskee, sähkön kulutus kasvaa. Jokainen aste kohti kylmempää nostaa aina kulutusta, kertoo Olli Huhta.

Myös tuulisuudella on merkitystä, koska Suomessa hyödynnetään jo verrattain paljon tuulivoimaa.

– Niin paljon on Suomeen tuulivoimaa rakennettu, että silläkin on iso merkitys. Varsinkin se näkyy, jos ei tuule. Jos on tyyni ja kylmä pakkasjakso, hinnat ovat väkisinkin korkeat.

Talven sään lisäksi sähkön hinnan määrittelee jossain määrin myös edeltävän syksyn sateisuus Skandinaviassa. Sateinen syksy voi tuntua positiivisena yllätyksenä kuluttajan sähkölaskulla, kun vesivoimatuotantoa pystytään kasvattamaan. Lähtötilanne tulevaan talveen on tällä hetkellä ihan hyvä, sillä ilmastopalvelu Copernicuksen mukaan esimerkiksi kulunut syyskuu oli monin paikoin Skandinavissa pitkän ajan keskiarvoa sateisempi.

– Syksyn aikana luodaan puskuria kohti talvea. Suomessa ei vettä pystytä paljoa varastoimaan, mutta Ruotsissa ja Norjassa on isoja vesialtaita, joihin vettä varastoidaan. Talven sateisuudella ei puolestaan ole tyypillisesti niin suurta merkitystä sähkön pörssihintaan talvella, jos sade tulee lumena eikä sula heti hyödynnettäväksi vesivoimatuotannossa. Jos on tosi lauha talvi ja sade tulee vetenä, niin sitten se toki auttaa, tietää Olli Huhta.

Norjan sateet...
Syksyn sateet Ruotsissa ja Norjassa voivat heijastua pörssisähkön hintaan Suomessa talvella. Kuva: Pixabay, Norja

Kesäisin aurinkoenergian osuus on kasvamaan päin, mutta talvella sen merkitys on vähäinen. Talvikuukausina auringonpaiste on Suomessa hyvin vähäistä, ja osa maasta pimenee kaamoksessa. Selkeällä säällä lämpötila pyrkii itse asiassa laskemaan talvella, koska lämpöä karkaa maan pinnalta avaruuteen säteilyjäähtymisen johdosta. Sähkön hintapiikkejä nähdään erityisesti, kun on kylmää ja heikkotuulista.

– Jos on vain pari astetta pakkasta, niin ei silloin yleensä valtavan korkeita hintoja nähdä, jos esimerkiksi ydinvoimalaitokset tuottavat täysillä ja siirtoyhteydet Ruotsista toimivat täydellä kapasiteetilla. Kun hintaennätyksiä rikottiin tammikuussa 2024, niin silloin Etelä-Suomessakin oli vähintään –15 astetta ja suuressa osassa maata huomattavasti kylmempää. Siinä oli myös useampi todella kylmä päivä taustalla. Jos jokin ydinvoimalaitos ei ole tuotannossa tai siirtoyhteydet eivät toimi, niin hinta on myös korkealla, Olli Huhta valaisee.

Merisavua Helsingissä kovalla pakkasella.
Merisavua Helsingissä kireällä pakkasella. Kylmässä ja heikkotuulisessa säässä pörssisähkön hinta todennäköisesti kohoaa, ajoittain nähdään suurempiakin pomppuja. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki

Tilastojen mukaan talven kylmin hetki osuu Suomessa sisämaassa tammikuun loppuun, rannikoilla helmikuun alkuun. Kireimmät pakkaset ovat 2000-luvulla usein ajoittuneet tammi- tai helmikuulle, mutta yksittäisinä vuosina myös joulukuulle tai maaliskuulle. Kireän pakkasen jaksot ovat kuitenkin muuttuneet harvinaisemmiksi ja ne ovat nykyilmastossa aiempaa lyhyempiä.

Lue lisää talven säästä Suomessa tilastojen valossa:

Tammikuussa 2024 sää oli kuitenkin poikkeuksellisen kylmä, eli säätilastoissa vastaavaa esiintyy harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Kovilla pakkasilla puhuttiin jopa mahdollisista kiertävistä sähkökatkoista. Jos pakkasjakso pitkittyy ja Suomen oma tuotanto ei riitä, sähköä joudutaan tuomaan ennen kaikkea Ruotsista, myös Virosta. Olli Huhta ei kuitenkaan pidä kylmän sään aiheuttamia sähkökatkoja kovinkaan todennäköisinä etenkään tulevina talvina.

– Kertaakaan ei ole tietääkseni jouduttu katkaisemaan keneltäkään sähköjä sähköpulan vuoksi. On olemassa markkinamekanismit, että jotkut alkavat joustamaan omassa kulutuksessaan, mutta ne alkavat isoista sähkön kuluttajista, eli teollisuudesta. Kotitalouksilta ei ole jouduttu katkomaan sähköjä sen takia, ettei sähkö riitä. Riski sähkökatkoille on tulevana talvena pienempi, koska vuoden loppuun mennessä avataan uusi sähkönsiirtoyhteys, Aurora-linja, joka kulkee Pohjois-Ruotsista Suomeen. Se vielä parantaa sähkön saatavuutta.

Merisavua Oulujoella.
Kireän pakkasen raja on Etelä-Suomessa –15, Keski-Suomessa –20 ja Pohjois-Suomessa –25 astetta. Kuva: Pekka Hatunen, Vaala

Sään lisäksi on myös muutama muu tekijä, joka voi nostaa sähkön hintaa talvella. Ydinvoimatuotannon väheneminen esimerkiksi huoltotöiden seurauksena tai häiriöt sähkön siirtoyhteyksissä naapurimaista voivat aiheuttaa hintaan pomppuja, vaikka sää olisikin suotuisa.

Edullisinta sähkö on talvella, kun on tarpeeksi tuulta ja sää on lauhaa. Mikäli myös kaikki ydinvoimalat ovat toiminnassa täydellä kapasiteetilla, eikä ilmaannu yllättäviä huoltotöitä, kuluttajan kukkaro kiittää.

– Jos tuulee, lämpötila on plussalla ja ydinvoimatuotantoa on odotetusti, hinnat ovat varmasti maltillisia. Jos puhutaan sähkön spot-hinnoista, tuulisuus ja lämpötila näkyvät välittömästi. Jos on tuulista, merkittävä osuus sähkön tarpeesta katetaan tuulivoimalla. Kylmemmällä ja heikkotuulisemmalla säällä joudutaan aktivoimaan kalliimpia tuotantolaitoksia, mikä näkyy sähkön hinnassa, toteaa Olli Huhta.

Loppuvuoden 2022 heikot tuulet eivät ole olleet otollisia tuulivoimatuotannon suhteen.
Tuulivoimaloita on pystytetty Suomessa erityisesti maan länsiosaan ja rannikoiden läheisyyteen. Mitä lähempänä merialueita tai mitä korkeammassa maastossa ollaan, sen tuulisempaa keskimäärin on. Kuva: Keijo Väänänen, Uusikaupunki

Marras–tammikuun ennuste: Lauha ja sateinen sää voi alentaa sähkön hintaa

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut lokakuun viidentenä päivänä kausiennusteen marras–tammikuun säästä. Ennusteen mukaan sää on Suomessa laajalti selvästi tavanomaista lauhempaa ja osassa maata myös normaalia sateisempaa. Poikkeama normaalia lämpimämpään suuntaan on 1–2 astetta. Erityisesti Länsi-Norjassa erottuu voimakas poikkeama tavanomaista suuremmasta sadekertymästä, mikä on hyvä signaali vesivoimalaitosten kannalta. Jos vettä ehtii vielä ennen sydäntalvea kertyä vesialtaisiin lisää, voi tämä alentaa sähkön hintaan tulevana talvena myös Suomessa.

Lähdetään purkamaan kausiennustetta tarkastelemalla ensin ilmanpainepoikkeamaa. Marras–tammikuun aikana ilmanpaineen ennustetaan olevan hieman tavanomaista korkeampi Suomen ympäristössä, erityisesti Suomen eteläpuolelta kohti Britteinsaarten länsipuolta yltävällä alueella. Poikkeama ei ole merkittävä, mutta on mahdollista, että alkutalvena voitaisiin kokea useampaan otteeseen tilanne, jossa korkeapaineen alue majailee Suomen etelä- tai lounaispuolella. Tässä asetelmassa ilmavirtaus kävisi lännen suunnalta tuoden mukanaan leutoa ilmaa Atlantilta.

Lämpötila riippuu korkeapaineen sijainnista. Lauhoissa länsivirtaustilanteissa suuressa osassa Suomea voi olla suojasäätä, mutta jos korkeapaineen painopiste siirtyy Norjan länsipuolelle tai lähemmäs Islantia, myös kylmät pohjoisvirtaukset ovat ajoittain mahdollisia. Kaikista kylmin skenaario, esimerkiksi tammikuun 2024 kaltainen paukkupakkasjakso, ei tämän ennusteen mukaan näytä todennäköiseltä.

Marras–tammikuu 2025–2026
Marras–tammikuun jaksosta ennustetaan Suomeen selvästi tavanomaista lämpimämpää. Poikkeama on noin 1–2 astetta sijainnista riippuen.

ECMWF:n ennusteen mukaan marras–tammikuun jakson tuulisuus (10 metrin korkeudessa) ei poikkea keskiarvosta Suomessa. Sen sijaan Suomen etelä- ja lounaispuolella on merkkejä tavanomaista vähätuulisemmasta säästä, mikä mahdollisesti kielii näillä alueilla viihtyvistä korkeapaineen keskuksista.

Tuulisuus on siis ennusteessa lähellä keskiarvoa Suomessa. Todennäköisesti tämä tarkoittaa suurta vaihtelua: tyypillisesti talveen mahtuu tuulisia ja vähätuulisempia jaksoja – ajoittain myös myrskyjä. Marras–tammikuu on keskimäärin vuoden tuulisinta ja myrskyisintä aikaa. Esimerkiksi marraskuussa Suomessa on keskimäärin neljä, joulukuussa kuusi ja tammikuussa viisi myrskypäivää. Myrskyn aikana 10 minuutin keskituulen nopeus on yli 21 m/s merisäähavaintoasemalla.

Lue myös: Suomessa koettavat myrskyt ovat Atlantin peruja, eniten myrskyää joulukuussa

Jos koemme pitkäkestoisia jaksoja, jolloin ilmanpaine on normaalia korkeampi Suomen eteläpuolella ja matalapainerata kulkee Skandinavian pohjoispuolella, länsivirtaukset ovat ajoittain voimakkaita ja myrskyjäkin esiintyy. Tässä asetelmassa pörssisähkön hintakin voi pysyä pitkäkestoisesti edullisena. Tavanomaista lauhempiinkin talviin mahtuu kuitenkin kylmiä jaksoja. 

– Pörssisähköasiakkaan kannalta ennuste kuulostaa hyvältä. Toki kylmempinä jaksoina hinta voi olla korkeampi, mutta tapaan aina sanoa, että ei yksittäisiä päiviä kannata liikaa säikähtää, täydentää Olli Huhta.

Ennustettu marras–tammikuun sadepoikkeama antaa ymmärtää, että Skandinaviaan voisi saapua länsivirtausten mukana runsaitakin sateita. Erityisesti Norjan vuoristossa sademäärä on ennusteessa kirkkaasti keskiarvoa suurempi, joten vesialtaat voisivat vielä ennen sydäntalvea saada lisätäytettä. Tämäkin on pörssisähkön käyttäjälle positiivinen signaali: jos vesialtaat ovat naapurimaissa täynnä ja vesivoimalla tuotettavaa sähköä piisaa, pysyvät hinnat todennäköisemmin malttisina myös meillä.

Marras–tammikuu 2025–2026 sade
Marras–tammikuun ennustettu sademäärä on tavanomaista suurempi erityisesti Skandinavian länsiosassa. Myös osassa Suomea sateita kertyy ennusteessa keskiarvoa enemmän.

Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, etteivät pitkän ajan ennusteet ota kantaa yksittäisen viikon tai kuukauden säähän. Vaihtelu voi siis ajoittain olla suurta ja kylmätkin viikot ovat mahdollisia. Sään kausiennusteet ovat yhä kokeiluasteella.

Lue pitkistä ennusteista lisääPitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Vinkit sähkölaskun alentamiseen talvella

Pörssisähköasiakkaana oman sähkölaskun suuruuteen pystyy vaikuttamaan merkittävästi ohjaamalla sähkön käyttöä edullisemmille ajanhetkille. Käytännön esimerkkejä tästä on ohjata esimerkiksi sähköauton latausta, sähkösaunan tai isompien kodinkoneiden käyttöä niille tunneille, kun sähkö on edullisempaa.

– Olennaisinta talvella ovat kaikki lämmitykseen liittyvät tekijät, eli jos niitä pystyy optimoimaan, voi kustannuksista säästää paljonkin, vinkkaa Olli.

Neljän kohdan muistilista tulevalle talvelle:

  1. Huoneiden sisälämpötilan ja lattialämmityksen alentaminen vähentää tehokkaasti sähkönkulutusta. Sisälämpötilan alentaminen yhdellä celsiusasteella säästää lämmitysenergiaa noin viisi prosenttia vuoden aikana. Suositeltava huonelämpötila oleskelutiloissa on 20–21 ja makuuhuoneissa 18–20 astetta. Lattialämmitystä kannattaa ajastaa niin, että lämpöä vähennetään esimerkiksi yöaikaan tai poissaollessa.
  2. Energiaa voi säästää myös yhdistämällä lämmitysjärjestelmiä – esimerkiksi ilmalämpöpumppua, takkaa ja lattialämmitystä. Ilmalämpöpumppu toimii parhaiten tasaisella lämpötilalla ja säännöllisesti puhdistettuna sekä huollettuna.
  3. Valmista useita ruokia samalla kertaa. Uunin kuumentaminen kuluttaa enemmän energiaa kuin sen lämpimänä pitäminen, joten samalla lämmityskerralla kannattaa tehdä niin makaronilaatikko kuin vaikka sämpylät. Ruoanlaitossa ja ruokien lämmityksessä kannattaa hyödyntää myös mikroaaltouunia tai kiertoilmakypsennintä.
  4. Talvipakkasilla on loistava hetki sulattaa pakastin, koska pakasteet voi siirtää sulatuksen ajaksi ulos pakkaseen odottamaan. Pakastimen seiniin kertynyt jääkerros lisää energiankulutusta. Jääkaappi ja pakastin kannattaa sulattaa vähintään 1–2 kertaa vuodessa.
Sähkölaskussa voi säästää pienentämällä sisäilmalämpötilaa.
Sähkölaskussa voi säästää alentamalla sisäilmalämpötilaa. Suositeltava huonelämpötila oleskelutiloissa on 20–21 ja makuuhuoneissa 18–20 astetta. Lattialämmitystä kannattaa ajastaa niin, että lämpöä vähennetään yöaikana tai kun ei olla paikalla. Kuva: Pixabay

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 21.10.2025 klo 15.35

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Viimeksi katsomasi paikat