Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Euroopan meret hehkuvat nyt tummanpunaisina – vaikutus tämän talven säähän voi olla merkittävä
    Blogi |

    Euroopan meret hehkuvat nyt tummanpunaisina – vaikutus tämän talven säähän voi olla merkittävä

    Lämpimät meret voivat lisätä sademääriä ja voimistaa myrskyjä.
    Lämpimät meret voivat lisätä sademääriä ja voimistaa myrskyjä. Kuva: Pixabay, arkistokuva

    Euroopan meret ovat nyt kuin kattilan kannen alla muhiva lämmin vesi: ne ovat varastoineet paljon lämpöä ja vapauttavat sitä talven edetessä hiljalleen ympäristöönsä. Tavanomaista lämpimämmillä merillä on todennäköisesti vaikutusta myös tämän talven säähän. Italiassa viikonloppuna koettu lumikaaos on yksi lämpimän meren aiheuttamista lieveilmiöistä.

    Lämpimien merialueiden tiedetään voimistavan sateita ja jopa kokonaisia matalapaineita. On mahdollista, että lämmin merialue edesauttaa myrskyjen voimistumista. Jos Suomi kuuluu tänäkin talvena Atlantin matalapaineiden radalle, voisin veikata, että tavanomaista lämpimämmän Itämeren vaikutus näkyy runsaampina sateina erityisesti rannikoillamme.

    Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaation NOAA:n mittausaineisto osoittaa meriveden olevan nyt tavanomaista lämpimämpää lähes kaikilla Euroopan merialueilla. Varsinkin Itämeri ja Mustameri hehkuvat kartalla tummanpunaisina.

    Meriveden lämpötilapoikkeamat marraskuun loppupuolella Euroopassa. Erityisesti Välimeren itäosa, Mustameri ja Itämeri ovat hyvin lämpimiä.
    Meriveden lämpötilapoikkeamat marraskuun loppupuolella Euroopassa. Erityisesti Välimeren itäosa, Mustameri ja Itämeri ovat olleet vuodenaikaan nähden hyvin lämpimiä. Kuva: NOAA

    Talven alkaminen ja jääpeitteen saapuminen viivästyvät

    Lämpimän Itämeren vaikutus näkyy ennen kaikkea siten, että termisen talven saapuminen on rantakaistaleella selvästi sisämaata vaivalloisempaa.

    Suomenlahdella pintaveden lämpötila on vielä näin joulukuun puolellakin yleisesti 5–8 ja pohjoisella Itämerellä 8–10 astetta. Näin lämpimän meren jäähtymisessä – saati sitten jäätymisessä – kestää tänä talvena hyvin pitkän aikaa, vaikka päällemme saapuisikin kylmää ilmamassaa.

    En usko, että tänäkään talvena Itämerellä nähdään laajaa jääpeitettä – kaikki merkit viittaavat siihen, että edessämme on jälleen leuto jäätalvi ja valtaosa Itämerestä lainehtii vailla jääkantta.

    Jos jääpeitettä ei ole, tuntuu sulan meren lämmittävä vaikutus rantakaistaleellamme aina silloin, kun ilmavirtaus pyyhkäisee lämpimän merialueen yli kohti mannerta.

    "En usko, että tänäkään talvena Itämerellä nähdään laajaa jääpeitettä – kaikki merkit viittaavat siihen, että edessämme on jälleen leuto jäätalvi ja valtaosa Itämerestä lainehtii vailla jääkantta."

    Jäättömän talven lieveilmiönä nähdään valitettavan usein rannikkotulvia. Kun jääpeite uupuu, pääsevät talvimyrskyt ja ilmanpainevaihtelut nostamaan vedenpintaa Suomen rantakaistaleella erityisesti pitkäkestoisten lounais- ja länsipuhureiden yhteydessä.

    Pitkään kestäneet lounaistuulet nostivat meriveden lenkkipolulle.
    Pitkään kestäneet lounaistuulet nostivat meriveden lenkkipolulle helmikuussa 2020. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki, arkistokuva

    Valkeasta joulusta ei takeita meren äärellä

    Lämmin Itämeri tulee väistämättä heikentämään valkean joulun todennäköisyyttä rannikoilla, kuten esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Turussa ja lounaissaaristossa.

    Tilastoissa valkean joulun todennäköisyys laskee, mitä lähempänä avomerta ollaan. Erityisesti niinä vuosina, kun Itämeri on hyvin lämmin, valkeat joulut ovat rantaviivalla vaakalaudalla.

    Rannikoilla asuvien kannattaakin erityisesti näin alkutalvesta varautua siihen, että lumi tulee ja sulaa lukuisia kertoja peräkkäin. Pysyvä lumipeite saadaan tilastojen valossa etelä- ja lounaisrannikolle vasta vuodenvaihteessa ja lounaissaaristoon sekä Ahvenanmaalle tammikuussa.

    Lue seuraavaksi: Mikä on pysyvä lumipeite ja milloin se saadaan eri puolille Suomea?

    Voimakkaampia sateita ja myrskyjä

    Keskileveysasteiden talvimyrskyjen polttoaineina toimivat ilmakehän vaakasuuntaiset lämpötilaerot ja meristä haihtuva vesihöyry. Kun lämpimät ja kylmät ilmamassat joutuvat törmäyskurssille lämpimän merialueen yllä, voi matalapaine voimistua nopeasti myrskyksi. Meteorologiassa puhutaan syklogeneesistä, joka on tuttu ilmiö erityisesti Pohjois-Atlantilla.

    Itämeri harvoin itsessään synnyttää matalapaineita tai myrskyjä – yleensä ne ovat Atlantin peruja. Joissain olosuhteissa on kuitenkin mahdollista, että Itämerenkin kokoinen pieni allas voimistaa talvisia matalapaineita, jos niiden alla on tarpeeksi lämmintä merivettä.

    Lue myös: Miten matalapaine syntyy ja minkälaista säätä siihen liittyy?

    Olen huomannut, että erityisesti pienikokoiset matalapaineet tuppaavat villiintymään lämpimän Itämeren yllä, jos niiden perässä saapuu mereen nähden hyvin kylmää ilmaa. Tällöin ilmakehän pystysuuntainen lämpötilaero kasvaa suureksi ja tuloksena voi olla yllättävänkin rajuja tuulenpuuskia matalapaineen kylmemmällä puolella.

    Myrskyjen lisäksi lämmin Itämeri voi voimistaa myös tulevan talven sateita ja lisätä pilvisyyttä pitkällä sisämaassa päin. Tilastojen mukaan erityisesti alkutalvesta sademäärät ovat Suomen merialueilla ja sen välittömässä läheisyydessä rantakaistaleella sisämaata korkeampia, sillä sadealueet tuppaavat keräämään lisäpotkua lämpimien merien tarjoamasta vesihöyrystä.

    Sauvossa satoi vettä reippaasti.
    Lämmin Itämeri voi voimistaa talvisateita erityisesti rannikon läheisyydessä. Kuva: Foreca, Sauvo 22.2.2020

    Välimeren vitsaus: Talvitulvat ja lumikaaokset

    Välimeren ympäristössä on koettu joulukuun alussa erittäin runsaita talvisateita. Pohjois-Italian ja Alppien sademäärät olivat viikonloppuna yleisesti 100–300 mm, mutta paikoin tätäkin enemmän. Lunta on satanut ja kinostunut joihinkin alppikyliin metritolkulla.

    Viikonlopun runsaiden sateiden syntymekanismi liittyi Välimereltä saapuneeseen lämpimään ja kosteaan syöttövirtaukseen, joka törmäsi Alppien korkeaan vuorijonoon. Tässä yhteydessä syntyi orografista nostetta, eli vuoristo itsessään voimistaa tai jopa synnyttää sateita, sillä se pakottaa ilmavirtauksessa olevan kosteuden tiivistymään pilviksi ja sateiksi.

    Lue myös: Sade alkaa pääosin kolmella eri tavalla – näin syntyvät konvektiivinen sade, rintamasade ja orografinen sade

    Lämpimän meriveden seurauksena Välimeren seutu onkin kuluvana talvena erityisen altis tulville varsinkin vuoristojen lähettyvillä. Ja siellä, missä sateet tulevat Alppien tapaan kiinteämmässä olomuodossa, lunta voi kertyä riesaksi asti.

    Lue seuraavaksi: Uusi kolmen kuukauden ennuste: Lauha vai kylmä talvi? Tältä näyttää tammi–maaliskuu nyt

    Markus Mäntykannas

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa