Mainos latautuu…
Sääuutiset ja blogi> Alkuvuoden upeita sääkuvia – oletko nähnyt näitä sääilmiöitä?
Blogi |

Alkuvuoden upeita sääkuvia – oletko nähnyt näitä sääilmiöitä?

Tamppautuneen lumen suhteen lämpötilalla on suuri merkitys. Sään lauhtuessa polanteen päälle voi kertyä vettä, jolloin keli on erittäin liukas, mutta poutaisessa pakkassäässä ajokeli on usein hyvä.
Kuva: Heikki Turunen, Juuka, 23.1.2023

Alkuvuonna on nähty jo monia näyttäviä ja erikoisia sääilmiöitä. Tässä blogitekstissä esitellään niistä lähetettyjä upeita kuvia.

Alkuvuoteen on mahtunut säässä monenlaista: pakkasta ja lumisateita, lauhaa ja vesisateita, haloilmiöitä, jäämuodostelmia ja sumuja. Olemme saaneet niistä upeita kuvia, joista useita ei ole vielä julkaistu Forecan jutuissa aiemmin. Kuvat esitellään ilmiöiden esiintymisjärjestyksessä.

Mikäli olet napannut sääkuvia, jotka haluat lähettää meille, tämän blogitekstin perässä kuvien jälkeen löytyy linkki sivulle, jonka avulla voit välittää kuvia meille käyttöön! Olemme erittäin kiitollisia kaikista meille lähetetyistä kuvista.

Upeita sääilmiöitä tammikuussa 2023

Ensimmäinen kuva esittelee värikkään auringonnousun jo heti vuoden toisena päivänä.

Sää on pakastunut lauhan vuodenvaihteen jälkeen. Loppuviikosta pakkanen on ajoittain kireää etelässäkin.
Kuva: Juhani Peltonen, Turku, Hirvensalo, 2.1.2023

Vaikka tammikuu on ollut pilvipainotteinen, ajoittain on saatu nauttia myös auringonpaisteesta. Vaasasta otetussa kuvassa auringon ympärillä on nähtävissä heikosti myös haloilmiö, 22 asteen rengas. Haloilmiöt syntyvät ilmassa leijuvien pienenpienten jääkiteiden edesauttamana.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Kaunis ulkoilusää Vaasassa
Kuva: Christian Nylund, Vaasa, 4.1.2023

Jää muodosti upeita muotoja sulan veden yhteydessä Reilassa.

Jäätä voi kertyä erikoisiinkin paikkoihin muodostaen hienoja taideteoksia.
Kuva: Susan Virta, Reila, 5.1.2023

Suonenjoella puolestaan pääsi muodostumaan pyöreä jäälautta. Sopivissa olosuhteissa Suonenjoen pyöreä jäälautta kasvaa jatkuvasti ja hioutuu pyöreäksi ennen kuin se jäätyy kiinni. Jäälautan syntymiseen vaikuttaa joenmutkan yläpuolella oleva suvanto, jossa vesi kiertää hitaasti paikallaan vuoden ympäri.

Suonenjoelle pääsee muodostumaan sopivissa olosuhteissa pyöreä jäälautta.
Kuva: Ville Heiskanen, Suonenjoki, 6.1.2023

Lumisateiden yhteydessä varoitetaan ajokelin heikkenemisen lisäksi näkyvyyden heikkenemisestä. Taivassalossa otetusta kuvasta näkyy hyvin, kuinka kevyt lumi tuiskuaa tuulessa.

Lumituiskua hiekkatien yllä
Kuva: Keijo Väänänen, Taivassalo, 9.1.2023

Lauha sää levittäytyi Suomeen laajalle alueelle. Myös Tampereella satoi lauhan sään aikaan vettä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Vesisateinen tammikuun ilta.
Kuva: Markku Kuisma, Tampere, 11.1.2023

Vaalassa lauhtuminen lisäsi lumen painoa ja sai sen valumaan katolta alas.

Märkä lumi roikkuu talon katolta. 
Kuva: Pekka Hatunen, Vaala, 12.1.2023

Lauhtuminen heikensi merkittävästi myös jalankulku- ja ajokeliä, kun pinnat muuttuivat jäisiksi ja jää peittyi vedellä.

Jalkakäytävät voivat olla petollisen liukkaita lämpötilan sahatessa nollan molemmin puolin.
Kuva: Juhani Peltonen, Turku, 12.1.2023

Lauhtuminen sai lumet sulamaan ja muodosti paikallisia vesilammikoita, paikoin myös tulvia.

Lumikasan muodostama järvi.
Kuva: Juhani Peltonen, Turku, 12.1.

Sumuja esiintyi tammikuun viimeisen kolmanneksen alkaessa monin paikoin.

Sumuinen talvi-ilta Helsingissä.
Kuva: Rasa G-V, Kontula, Helsinki, 19.1.2023

Sumut saivat aikaan upeita valo-olosuhteita ja kerryttivät huurretta puihin.

Sumukerros voi olla niin ohut, että aurinko kuultaa sen läpi.
Kuva. Foreca, Hietalahdenranta, Helsinki, 21.1.2023

Matalalla oleva aurinko näyttää upealta ympäri vuoden.

Tamppautuneen lumen suhteen lämpötilalla on suuri merkitys. Sään lauhtuessa polanteen päälle voi kertyä vettä, jolloin keli on erittäin liukas, mutta poutaisessa pakkassäässä ajokeli on usein hyvä.
Kuva: Heikki Turunen, Juuka, 23.1.2023

Helmiäispilvet syntyvät vuoriston edesauttamina sopivissa olosuhteissa, kun stratosfääriin pääsee muodostumaan pilviä paljon tavanomaisia pilviä korkeammalle. Stratosfäärin ilman on oltava erityisen kylmää, jotta helmiäispilviä voi syntyä, ja niitä nähdään meillä yleensä vain talvikuukausina muutaman kerran vuodessa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Helmiäispilviä nähtiin Lapissa tammikuussa 2023.
Kuva: Tarja Kouvo, Karigasniemi, Utsjoki, 23.1.2023

Saitko hyvän sääkuvan? Lähetä kuva Forecan sääuutisiin!

Lopputalven ja alkukevään pitkä ennuste julki: Tältä näyttää helmi–huhtikuun jakso – yksi kuukausi erottuu joukosta!

Joanna Rinne

Päivitetty 27.1.2023 klo 16.06

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Foreca Youtubessa: Miten polaaripyörre vaikuttaa Suomen säähän?

Miten polaaripyörre vaikuttaa Suomen säähän?

Polaaripyörteellä on merkittävä vaikutus Suomen talvisäähän. Katso video!

Julkaistu 14.12.

Viimeksi katsomasi paikat