Sääuutiset ja blogi> Lopputalven ja alkukevään pitkä ennuste julki: Tältä näyttää helmi–huhtikuun…
Vuodenaikaisennuste |

Lopputalven ja alkukevään pitkä ennuste julki: Tältä näyttää helmi–huhtikuun jakso – yksi kuukausi erottuu joukosta!

Kyrönjoen jäitä ja virtausta helmikuussa 2021.
Helmikuusta ennakoidaan selvästi keskimääräistä helmikuuta lauhempaa. Arkistokuva: Matti Hietala, Vähäkyrö, 9.2.2021

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n kolmen kuukauden pitkän sääennusteen mukaan helmi–huhtikuun jakso on Suomessa keskimääräistä lämpimämpi. Vaikka tämä ennuste toteutuisi, myös kylmät pakkaspäivät voivat olla mahdollisia myös lopputalven mittaan. Helmi–huhtikuun sademäärä on ennusteen perusteella Suomessa hieman keskimääräistä suurempi tai keskimääräinen.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut 5. tammikuuta kolmen kuukauden ennusteen helmi–huhtikuun jaksolle. Jakson keskilämpötilan ennustetaan olevan Suomessa 1–2 astetta keskimääräistä korkeampi.

– Talvi voisi tämän ennusteen toteutuessa päättyä lauhana ja ensimmäiset kevätkuukaudet puolestaan näyttävät melko keskimääräisiltä. Pitkien ennusteiden epävarmuus on kuitenkin hyvä pitää mielessä, toteaa Forecan meteorologi Joonas Koskela.

Vaikka keskimääräistä lämpimämpi kolmen kuukauden jakso toteutuisikin, Suomen vaihtelevassa säässä myös kylmät pakkaspäivät ovat mahdollisia lopputalvenkin mittaan.

ECMWF:n ennuste lämpötilojen poikkeamista helmi–huhtikuulle 2023. Helmi–huhtikuun jaksosta ennakoidaan Suomessa 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Ennuste näyttää tavanomaista lämpimämpää jaksoa koko muuhunkin Eurooppaan.
ECMWF:n ennuste lämpötilojen poikkeamista helmi–huhtikuulle 2023. Helmi–huhtikuun jaksosta ennakoidaan Suomessa 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Ennuste näyttää tavanomaista lämpimämpää jaksoa koko muuhunkin Eurooppaan.

Tuoreen vuodenaikaisennusteen mukaan kolmen kuukauden jakso helmikuusta huhtikuuhun on keskimääräistä lämpimämpi Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa.

– Suurin poikkeama on Pohjois-, Itä- ja osittain Keski-Euroopassa, missä olisi ennusteen valossa 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpi kolmen kuukauden jakso, Joonas Koskela sanoo.

Sademäärät Suomessa hieman keskimääräistä suurempia tai keskimääräisiä – helmikuu korostuu ennusteessa lämpötiloiltaan ja sademääriltään

Helmi–huhtikuun ennusteessa Suomen sademäärässä on merkkejä hieman keskimääräistä suuremmista tai keskimääräisistä sademääristä.

– Suurin osa Euroopasta näyttäisi saavan sateita lähes saman määrän kuin keskimäärin, Joonas Koskela kertoo.

ECMWF:n ennuste sademäärien poikkeamista helmi–huhtikuulle 2023. Suomeen ennakoidaan hieman keskimääräistä sateisempaa tai keskimääräisiä sademääriä.
ECMWF:n ennuste sademäärien poikkeamista helmi–huhtikuulle 2023. Suomeen ennakoidaan hieman keskimääräistä suurempia tai keskimääräisiä sademääriä.

Yksittäisten kuukausien osalta ennusteessa korostuu helmikuu.

– Helmikuun aikana poikkeama keskimääräisestä on ennustejakson aikana suurin sekä sademäärän että lämpötilan osalta, helmikuu olisi selvästi keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Maalis- ja huhtikuussa poikkeama lämpötilassa on pienempi, mutta molempina olisi hieman keskimääräistä lämpimämpää.

Maaliskuussa sademäärä on ennusteen mukaan vähän keskimääräistä suurempi, huhtikuussa lähellä keskimääräistä.

Katso myös: Sähkön hintapuntari

– Helmikuun hyvin lauhaa ennustetta selittää ennusteessa näkyvä selkeä, positiivinen NAO-signaali. Tämä tarkoittaa, että vuodenaikaisennusteen mukaan helmikuu menisi enimmäkseen lauhojen läntisten ilmavirtausten vallitessa ja vaihtelevassa, jonkin verran tavanomaista sateisemmassa säässä. Maaliskuussa NAO-signaali muuttuu lievästi negatiiviseksi ja on huhtikuussa melko lähellä keskimääräistä, Joonas Koskela toteaa.

Lue myös: Mikä on NAO?

Pohjois-Atlantin oskillaatio eli NAO (North Atlantic Oscillation) määritellään Islannin ja Azorien saariryhmän välisenä ilmanpaine-erona. Kun NAO-indeksi eli poikkeama keskiarvosta on positiivinen, myös ilmanpaine-ero Islannin ja Azorien välillä on keskimääräistä suurempi. Matalapaineiden reitti ohjautuu silloin tyypillisesti Pohjois-Eurooppaan, jolloin Suomessa vallitsee läntinen tai lounainen ilmavirtaus. Sää on tässä tilanteessa yleensä tavanomaista sateisempaa, lauhempaa ja tuulisempaa.

NAO:n positiivisessa vaiheessa Islannin keskimääräinen matalapaine on syvempi ja Azoreiden korkeapaine vahvempi. Yksittäisten matalapaineiden reitti kulkee Pohjois-Eurooppaan, jossa sää on tavallista lauhempi ja sateisempi.
Pohjois-Atlantin oskillaation positiivisessa vaiheessa Islannin keskimääräinen matalapaine on syvempi ja Azorien korkeapaine vahvempi. Yksittäisten matalapaineiden reitti kulkee Pohjois-Eurooppaan, jossa sää on tavallista lauhempi ja sateisempi. Kuva: Foreca

Negatiivisen NAO-indeksin aikaan Islannin ja Azorien saariryhmän välinen ilmanpaine-ero on keskimääräistä pienempi. Pohjois-Euroopassa länsituulet heikkenevät. Sää on tässä tilanteessa pohjoisessa Euroopassa yleensä tavanomaista kylmempää.

Pohjois-Atlantin oskillaation negatiivisessa vaiheessa sekä Islannin keskimääräinen matalapaine että Azoreiden korkeapaine ovat heikompia. Yksittäisten matalapaineiden reitti suuntautuu eteläiseen Eurooppaan, jossa sää on sateinen ja lauha. Pohjois-Euroopassa on yleensä kylmää ja vähäsateista.
Pohjois-Atlantin oskillaation negatiivisessa vaiheessa sekä Islannin keskimääräinen matalapaine että Azorien korkeapaine ovat heikompia. Yksittäisten matalapaineiden reitti suuntautuu eteläiseen Eurooppaan, jossa sää on sateinen ja lauha. Pohjois-Euroopassa on yleensä kylmää ja vähäsateista. Kuva: Foreca

Kolmen kuukauden pitkä ennuste voi toteutua monella tavalla

Sään vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.

Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia erittäin suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisten viikkojen säätyypistä. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta. Kolmen kuukauden ennuste voikin toteutua monella tavalla.

Vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden erittäin vaihtelevan sään ympäristössä ennusteen tarkkuus on selvästi tropiikkia heikompi.

Pitkiin ennusteisiin tuleekin suhtautua tietyllä varauksella.

Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Päivitetty 5.1.2023 klo 20.23

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Viimeksi katsomasi paikat