Onko joulu musta vai valkea? Tämän tilastot ja tuore ennuste kertovat

Tilastot vuosilta 1991–2020 kertovat, että takuuvarman valkean joulun perään haikailevan kannattaa suunnata joulun viettoon Pohjois-Suomeen tai aivan itäisimpään Suomeen. Vastaavasti etelä- ja länsirannikolla erityisesti Porin ja pääkaupunkiseudun välisellä rantakaistaleella valkean joulun odottaja joutuu pettymään keskimäärin joka toinen joulu. Tällä hetkellä tulevan joulun lumitilanne on vielä suuri mysteeri, mutta otan siihen parhaani mukaan kantaa tässä blogissa tilastotarkastelun jälkeen.

Alkutalven lumitilanteeseen vaikuttaa Suomessa vahvasti vallitseva tuulen suunta ja meren läheisyys. Joulun aikoihin Itämeren jääpeite ei yleensä ole vielä kovin laaja ja niinpä sula merialue lämmittää varsinkin rantakaistaletta, jos vallitsevat ilmavirtaukset käyvät perinteisestä suunnasta lounaan ja lännen puolelta.

Mitä lähempänä rantaviivaa ja Itämeren allasta ollaan, sen pienemmäksi käy valkean joulun todennäköisyys. Kaikista matalin todennäköisyys on Ahvenanmaalla, Hankoniemellä ja aivan lounaisrannikon tuntumassa, missä meri on tyypillisesti joulun aikoihin jäätön. Niinpä leudot tuulet lämmittävät rantakaistaletta voimakkaasti.

Hankoniemellä Hanko Tvärminnen havaintoasemalla lunta on ollut maassa vain kuutena jouluaattona vuosina 2006–2023, mikä tarkoittaa, että valkean joulun todennäköisyys putoaa merellisellä Hankoniemellä vain noin 33 %:iin. Helsingin Kaisaniemessä lunta on puolestaan saman tarkastelujakson aikana ollut maassa kahdeksana jouluaattona, jolloin valkean joulun todennäköisyys on noin 44 %.

Valkeat joulut yhä harvinaisempia rannikoilla ja lounaissaaristossa

Ilmastonmuutoksella ja Itämeren lämpenemisellä on ollut suuri vaikutus rannikoiden lumipeitteeseen joulunaikana. Erityisesti etelä-, lounais- ja länsirannikoilla sekä maan etelä- ja länsiosassa sisämaassakin valkeiden joulujen todennäköisyys on laskenut vuosikymmenien saatossa, kun taas kauempana sisämaassa idässä ja pohjoisessa muutokset ovat olleet maltillisempia. Itärajalla ja suuressa osassa Pohjois-Suomea valkeat joulut ovat vielä näin 2000-luvun puolellakin takuuvarmoja.

Tilastojen mukaan muutos valkean joulun todennäköisyydessä on hurja esimerkiksi Helsingissä. Kaisaniemen mittauspisteellä valkean joulun todennäköisyys on Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan hyvin pitkällä tarkastelujaksolla vuosina 1911–2022 peräti 65 %, kun taas ajanjaksolla 1991–2020 se on laskenut noin 50 %:iin. Jos edelleen rajataan tarkastelujaksoa vuosiin 2006–2023, on todennäköisyys pudonnut 44 %:iin.

Pysyvän lumipeitteen saapuminen on lykkääntynyt nykyilmastossa etelä- ja lounaisrannikolla jo vuodenvaihteen yli, eikä tilanne kovin lohdullinen ole sisämaassakaan, jos sijainti on 100 kilometrin päässä rannikolta. Tällöin pysyvä lumi tahtoo saapua vasta joulukuun puolivälin jälkeen.

Verrataan seuraavaksi valkeiden joulujen kohtaloa ilmastollisten vertailukausien 1981–2010 ja 1991–2020 välillä. Vuosina 1981–2010 valkean joulun todennäköisyys oli noin 50 % lähinnä Hankoniemellä ja lounaissaaristossa, kun taas tarkastelujaksolla 1991–2020 vastaava 50 % todennäköisyyden alue on levittäytynyt jo laajalti etelä-, ja lounaisrannikolle, osittain myös länsirannikolle.

Ilmastollisella vertailukaudella 1991–2020 mustien joulujen todennäköisyys on jo kasvanut yhtä suureksi kuin valkeiden joulujen Vaasan eteläpuolelta kohti Porvoota yltävällä rantavyöhykkeellä. Jos sama tarkastelu tehtäisiin pelkästään 2000-luvun tilastoilla, löytyisi rannikolta todennäköisesti useampikin paikkakunta, missä valkean joulun todennäköisyys on pudonnut jo alle viidenkymmenen prosentin.

Valkean joulun todennäköisyys on vuosikymmenten saatossa pudonnut myös sisämaassa maan etelä- ja länsiosassa 100–200 kilometrin päässä rannikolta. Esimerkiksi Lahdessa, Tampereella ja Seinäjoella joulut olivat vertailukaudella 1981–2010 valkeita 80–90 % todennäköisyydellä, mutta uudella vertailukaudella 1991–2020 todennäköisyys on enää 60–80 %. Mitä lämpimämpänä Itämeri lainehtii vielä joulukuussa, sitä pidemmälle sisämaahan lauhaa ja kosteaa ilmaa virtaa. Vesisateiden osuus on kasvanut suuressa osassa maata erityisesti joulukuussa, ja joulukuu onkin lämmennyt edellisen vuosisadan aikana yksittäisistä kuukausista eniten Suomessa. Vääjäämättä tämä heijastuu myös joulun lumitilanteeseen.

Lämpimän meren vaikutukset eivät yllä kauas sisämaahan, eivätkä vielä toistaiseksi uhkaa idän ja pohjoisen valkeita jouluja. Imatra–Jyväskylä–Oulu -akselin itä- ja pohjoispuolella todennäköisyyksissä ei ole näiden kahden vertailukauden aikana tapahtunut suurempia muutoksia, mutta uskon kyllä, että vähitellen näilläkin alueilla todennäköisyys hiipuu lännestä alkaen vuosikymmenten edetessä.

Mitä voi sanoa tulevasta joulusta?

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n tuore kuukausiennuste yltää jo jouluviikon yli. Tällä hetkellä ennusteesta on Suomen kohdalla erotettavissa pieni lämpötilapoikkeama tavanomaista lämpimämpään suuntaan jouluviikolla, mutta poikkeama on kaikkialla Euroopassa melko haalea – osassa Eurooppaa poikkeamaa ei ole lainkaan. Monissa tapauksissa tämä kielii ennusteen epävarmuudesta, kun poikkeamat haalistuvat.

Tarkastellaan seuraavaksi alla olevan kuvan avulla, mitä pitkä ennuste sanoo tuulikentästä Euroopan alueella, eli mistä päin tuuli keskimäärin jouluviikolla käy. Näyttää siltä, että Britteinsaarten länsipuolella vaikuttaisi laaja-alainen korkeapaineen alue, mutta vilkkain matalapainetoiminta ei välttämättä korkeapaineen pohjoispuolella yllä Suomeen, sillä länsivirtauksista ei meillä ole merkkejä. Signaali tuulikentästä Suomen alueella on melko heikko, mutta merkkejä on siitä, että jouluviikko voisi olla etelä- tai kaakkoisvirtausvoittoinen. Mikäli ennusteen mukainen tuulikenttä toteutuu, Suomen itäpuolella voisi sijaita toinen laaja korkeapaineen alue.

Tämän ennusteen valossa voisin todeta, että hyvin lauhan ja vetisen joulun todennäköisyys on pieni, sillä siihen tarvittaisiin voimakkaita länsi- tai lounaisvirtauksia. Jos tämän ennusteen perusteella pitäisi jotain joulun lumitilanteesta sanoa, niin ainakin sisämaassa se näyttää ihan hyvältä. Rantaviivan kohtaloa on aina hankala ennustaa, koska pienetkin muutokset tuulen suunnassa voivat heilauttaa sateen olomuotoa suuntaan tai toiseen. Etelä- ja kaakkoisvirtaukset eivät kuitenkaan ole talvisin niitä kaikista leudoimpia, eli jos tämä ennuste toteutuu, ei toivoa valkeasta joulusta ole rannikoillakaan haudattu.

Yritetään tarkastella jouluviikon tilannetta vielä ECMWF:n ilmanpaine-ennusteen mukaan. Alla olevassa kuvassa nähdään erivärisiä palkkeja, joista kukin edustaa tiettyä suursäätyyppiä Euroopan alueella. Mitä pidempi palkki tietyn vuorokauden kohdalla on, sitä todennäköisempänä ennustemallit pitävät kyseistä suursäätyyppiä.

Jouluviikolla sininen ja punainen palkki dominoivat, kun taas muiden suursäätyyppien todennäköisyys on pienempi. Sininen palkki kuvastaa positiivista NAO-indeksiä, jolloin Pohjois-Atlantilla matalapainetoiminta on vilkasta Islannin edustalla ja Azoreilla on tavanomaista korkeampi ilmanpaine. Punainen palkki puolestaan kertoo sulkukorkeapaineen mahdollisuudesta Skandinavian alueella.

Tällä hetkellä näyttää, että jouluviikolla kaksi suursäätyyppiä kilpailevat valta-asetelmasta Euroopan aluella. Sekä positiivisen NAO:n vaihe että sulkukorkeapaineen mahdollisuus Skandiaviassa ovat ennusteessa koholla. Mikäli positiivinen NAO-vaihe toteutuu, joulu tuskin olisi meillä kovin kylmä. Ennemminkin odottaisin ajoittaisia sateita, joiden olomuoto riippuisi siitä, kulkevatko matalapaineet Suomen pohjoispuolitse (sateet vetisiä), Suomen yli (sateiden olomuoto vaihtelee) vai Etelä-Suomea viistäen kohti itää (sateiden olomuoto luminen). Mikäli sulkukorkeapaine muodostuisi Skandinaviaan, tietäisi se vähäsateisempaa ja mahdollisesti myös kylmempää säätyyppiä jouluviikolle. Toisaalta jos sulkukorkeapaine muodostuu Skandinavian eteläisiin osiin, voisi föhn-tuuli ajoittain puhkua voimakkaana ja pitää sään lauhana ja kuivana.

Konsensusta jouluviikon säästä ei vielä valitettavasti ole tarjolla, mutta näyttää joka tapauksessa siltä, ettei tässä nyt välttämättä ole edessä äärikylmää eikä äärilämmintä joulua, vaan jotain siltä väliltä. Tämänhetkisen arvioni mukaan rannikoilla jouluviikon lumitilanne voi vaihdella päivästä toiseen, mutta kauempana sisämaassa joulusta näyttäisi pääosin tulevan valkea.

Lue seuraavaksi: Sydäntalven pitkä ennuste julki: Suomessa melkoinen ero tavanomaiseen talveen – katso tammi–maaliskuun ennuste

Markus Mäntykannas
meteorologi